Matti Roitto: Työnan­ta­jasi käy äänes­tä­mässä, käytkö sinä?

Keväällä 2025 Teolli­suus­liiton jäsenillä ja kaikilla äänioi­keu­te­tuilla on mahdol­li­suus vaikuttaa elämäänsä ja hyvin­voin­tiinsa. Kunta- ja aluevaalit järjes­te­tään 13.4.2025. Ennak­ko­ää­nestys alkaa jo huhti­kuun alussa.

Suomessa ääntä saa ja kannattaa yhä käyttää. Näin ei ole kaikkialla. Demokra­tian perus­e­le­mentti on se, että vaikuttaa voi. Alue- ja kunta­po­li­tiikka ja niitä hoita­maan valitut ehdok­kaat vaikut­tavat omaan arkeemme monella tärkeällä elämän osa-alueella. Vaikka Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioi­keus jo vuonna 1906, se ulottui kunta­vaa­leihin vasta vuonna 1917.

Tilas­to­kes­kuksen mukaan vuoden 2021 vaaleissa aktii­vi­simmin äänioi­keut­taan käyttivät varak­kaimmat ja korkeimmin koulu­tetut. Ammat­ti­ryhmän mukaan jaotel­tuna äänes­tä­jistä aktii­vi­simpia olivat erityis­asian­tun­tijat, johtajat ja sotilaat.  Tuolloin kunta­vaa­leissa äänes­ty­sak­tii­vi­suus oli alhai­sinta pitkään aikaan. Vain 55,1 prosenttia äänioi­keu­te­tuista käytti oikeut­taan. Äänes­tys­pro­sentti oli tätä alhai­sempi viimeksi vuonna 1945. Silloin oikeut­taan käytti 54,9 prosenttia äänioi­keu­te­tuista, kertovat vaalitilastot.

Tilanne oli vuonna 1945 monella tapaa poikkeuk­sel­linen, niin kuin on nytkin. Suurpo­li­tiikan aiheet, sota, rauha ja erilai­sista koette­le­muk­sista toipu­minen jyllä­sivät ihmisten mielissä. Arjen lähipo­li­tiikka jäi valitet­ta­vasti varjoihin, vaikka se on ylemmän tason poliit­ti­selle toimin­nalle elintärkeää.

Kuntien lakisää­teiset tehtävät ovat moninaiset. Ne kosket­tavat meidän kaikkien arkea ja elämää enemmän tai vähemmän suoraan. Usein ne ovat asioita, joiden merkitys selviää silloin, kun ne eivät toimi, tai niitä ei ole.

Kunnat vastaavat koulu­tuk­sesta sekä kulttuuri- ja liikun­ta­pal­ve­luista. Kunnat huoleh­tivat maankäy­töstä, kaavoi­tuk­sesta ja raken­nus­val­von­nasta: missä asutaan, missä on palve­luja, ja ovathan raken­nukset turval­lisia ja kunnossa. Vesi- ja jätehuolto, ympäris­tö­pal­velut, katujen raken­ta­minen ja ylläpito, liikenne ja joukko­lii­kenne kuuluvat nekin kuntien lakisää­tei­siin tehtäviin.

Ääntään käyttä­mällä meistä jokainen voi pyrkiä paran­ta­maan elino­lo­jamme ja arkeamme.

Näinä aikoina paljon julki­sessa keskus­te­lussa näkyvät turval­li­suus, varau­tu­minen ja kotout­ta­minen ovat yhtä lailla asukkai­taan ja veron­mak­sa­jiaan lähellä olevan kunnan tehtäviä. Ja kuten aikoi­naan tv-shopin mainok­sis­sakin todet­tiin, ”eikä tässä­kään vielä kaikki!”.

Elinkei­no­po­li­tiikka on myös kuntien lakisää­teinen tehtävä. Elinvoi­mainen kunta tunne­taan esimer­kiksi siitä, että töitä, työpaik­koja ja niiden kautta varoja on tarjolla ja niistä huoleh­di­taan. Näiden kaikkien tehtä­vien ihanteel­linen tarkoitus on tietysti asukkaiden, eli meidän kaikkien hyvin­vointi ja sen ylläpi­tä­minen. Joskus jopa paran­ta­minen, ainakin ihannetilanteessa.

Tämän vuoden alusta kuntien laaja vastuu­pa­ketti päivittyi lisää. Työlli­syys­pal­velut siirtyivät kuntien vastuulle. Aikana, jolloin ihmisiä on erittäin paljon työttö­minä, on entistä tärkeämpää, että päättä­mässä on vastuul­lisia ja osaavia, kunta­laisten etuja ajavia valtuutettuja.

Se vaatii aktii­visia äänes­täjiä, yhdessä toimi­mista yhteisten asioiden eteen. Yhdessä saadaan yleensä aikaan asioita, joita emme voi saavuttaa yksin.  Ääntään käyttä­mällä meistä jokainen voi pyrkiä paran­ta­maan elino­lo­jamme ja arkeamme. Kunta- ja aluevaalit ovat myös mahdol­li­suus näyttää, miten valta­kunnan politiikka ja valtaa­pi­tä­vien toiminta on mieles­tämme sujunut.

Teolli­suus­liiton jäsen­pa­neelin vaali­ky­se­lyyn vastasi yli 2 300 jäsentä. Vastaa­jista 81 prosenttia aikoo äänestää kunta­vaa­leissa. Aluevaa­leissa 72 prosenttia. Tulos on tietysti lupaava, mutta ei kerro toteu­tu­vasta äänes­tä­mi­sestä. Eli aktii­vi­suutta tarvi­taan. Nukku­vien puolueen vaali­tor­kuilta voi herätä jopa arjen paina­jai­siin. Tiedossa on, että työnan­ta­jasi äänestää. Äänes­tätkö sinä?

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton erikoistutkija.

Lähteet:
Borg, Sami. (2013). Demokra­tiain­di­kaat­torit 2013. Oikeusministeriö.
Harjula, Minna. (2006). ”Kelvoton valtio­kan­sa­lai­seksi? :: Yleisen äänioi­keuden rajoi­tukset ja äänioi­keus­a­no­mukset Suomessa 1906–17”. Histo­rial­linen aikakaus­kirja, 104(4), 368–381.
Heuru, Kauko. (2001). Itsehal­linnon aika. Kunnal­li­salan kehit­tä­mis­sää­tiön Polemia-sarjan julkaisu nro 40.
”Kunta­vaalit 2021, tarkas­tus­las­kennan tulos.”, Tilas­to­keskus 22.6.2021.
”Työttömiä enemmän tammi­kuussa 2025 verrat­tuna vuoden takai­seen.” Tilas­to­keskus 25.2.2025.
”Vuonna 2024 työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän kuin vuonna 2023.” Tilas­to­keskus 6.3.2025.

Lue myös: Huoli palve­luista ajaa äänes­tä­mään alue- ja kunta­vaa­leissa (Tekijä 3.3.2025)