Matti Roitto: Työnan­ta­jasi käy äänes­tä­mässä, käytkö sinä?

Keväällä 2025 Teol­li­suus­lii­ton jäse­nillä ja kaikilla äänioi­keu­te­tuilla on mahdol­li­suus vaikut­taa elämäänsä ja hyvin­voin­tiinsa. Kunta- ja alue­vaa­lit järjes­te­tään 13.4.2025. Ennak­ko­ää­nes­tys alkaa jo huhti­kuun alussa.

Suomessa ääntä saa ja kannat­taa yhä käyt­tää. Näin ei ole kaik­kialla. Demo­kra­tian perus­e­le­mentti on se, että vaikut­taa voi. Alue- ja kunta­po­li­tiikka ja niitä hoita­maan vali­tut ehdok­kaat vaikut­ta­vat omaan arkeemme monella tärkeällä elämän osa-alueella. Vaikka Suomeen saatiin ylei­nen ja yhtä­läi­nen äänioi­keus jo vuonna 1906, se ulot­tui kunta­vaa­lei­hin vasta vuonna 1917.

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vuoden 2021 vaaleissa aktii­vi­sim­min äänioi­keut­taan käyt­ti­vät varak­kaim­mat ja korkeim­min koulu­te­tut. Ammat­ti­ryh­män mukaan jaotel­tuna äänes­tä­jistä aktii­vi­sim­pia olivat erityis­asian­tun­ti­jat, johta­jat ja soti­laat.  Tuol­loin kunta­vaa­leissa äänes­ty­sak­tii­vi­suus oli alhai­sinta pitkään aikaan. Vain 55,1 prosent­tia äänioi­keu­te­tuista käytti oikeut­taan. Äänes­tys­pro­sentti oli tätä alhai­sempi viimeksi vuonna 1945. Silloin oikeut­taan käytti 54,9 prosent­tia äänioi­keu­te­tuista, kerto­vat vaalitilastot.

Tilanne oli vuonna 1945 monella tapaa poik­keuk­sel­li­nen, niin kuin on nytkin. Suur­po­li­tii­kan aiheet, sota, rauha ja erilai­sista koet­te­le­muk­sista toipu­mi­nen jyllä­si­vät ihmis­ten mielissä. Arjen lähi­po­li­tiikka jäi vali­tet­ta­vasti varjoi­hin, vaikka se on ylem­män tason poliit­ti­selle toimin­nalle elintärkeää.

Kuntien laki­sää­tei­set tehtä­vät ovat moni­nai­set. Ne kosket­ta­vat meidän kaik­kien arkea ja elämää enem­män tai vähem­män suoraan. Usein ne ovat asioita, joiden merki­tys selviää silloin, kun ne eivät toimi, tai niitä ei ole.

Kunnat vastaa­vat koulu­tuk­sesta sekä kult­tuuri- ja liikun­ta­pal­ve­luista. Kunnat huoleh­ti­vat maan­käy­töstä, kaavoi­tuk­sesta ja raken­nus­val­von­nasta: missä asutaan, missä on palve­luja, ja ovat­han raken­nuk­set turval­li­sia ja kunnossa. Vesi- ja jäte­huolto, ympä­ris­tö­pal­ve­lut, katu­jen raken­ta­mi­nen ja yllä­pito, liikenne ja jouk­ko­lii­kenne kuulu­vat nekin kuntien laki­sää­tei­siin tehtäviin.

Ääntään käyt­tä­mällä meistä jokai­nen voi pyrkiä paran­ta­maan elino­lo­jamme ja arkeamme.

Näinä aikoina paljon julki­sessa keskus­te­lussa näky­vät turval­li­suus, varau­tu­mi­nen ja kotout­ta­mi­nen ovat yhtä lailla asuk­kai­taan ja veron­mak­sa­ji­aan lähellä olevan kunnan tehtä­viä. Ja kuten aikoi­naan tv-shopin mainok­sis­sa­kin todet­tiin, ”eikä tässä­kään vielä kaikki!”.

Elin­kei­no­po­li­tiikka on myös kuntien laki­sää­tei­nen tehtävä. Elin­voi­mai­nen kunta tunne­taan esimer­kiksi siitä, että töitä, työpaik­koja ja niiden kautta varoja on tarjolla ja niistä huoleh­di­taan. Näiden kaik­kien tehtä­vien ihan­teel­li­nen tarkoi­tus on tietysti asuk­kai­den, eli meidän kaik­kien hyvin­vointi ja sen yllä­pi­tä­mi­nen. Joskus jopa paran­ta­mi­nen, aina­kin ihannetilanteessa.

Tämän vuoden alusta kuntien laaja vastuu­pa­ketti päivit­tyi lisää. Työl­li­syys­pal­ve­lut siir­tyi­vät kuntien vastuulle. Aikana, jolloin ihmi­siä on erit­täin paljon työt­tö­minä, on entistä tärkeäm­pää, että päät­tä­mässä on vastuul­li­sia ja osaa­via, kunta­lais­ten etuja ajavia valtuutettuja.

Se vaatii aktii­vi­sia äänes­tä­jiä, yhdessä toimi­mista yhteis­ten asioi­den eteen. Yhdessä saadaan yleensä aikaan asioita, joita emme voi saavut­taa yksin.  Ääntään käyt­tä­mällä meistä jokai­nen voi pyrkiä paran­ta­maan elino­lo­jamme ja arkeamme. Kunta- ja alue­vaa­lit ovat myös mahdol­li­suus näyt­tää, miten valta­kun­nan poli­tiikka ja valtaa­pi­tä­vien toiminta on mieles­tämme sujunut.

Teol­li­suus­lii­ton jäsen­pa­nee­lin vaali­ky­se­lyyn vastasi yli 2 300 jäsentä. Vastaa­jista 81 prosent­tia aikoo äänes­tää kunta­vaa­leissa. Alue­vaa­leissa 72 prosent­tia. Tulos on tietysti lupaava, mutta ei kerro toteu­tu­vasta äänes­tä­mi­sestä. Eli aktii­vi­suutta tarvi­taan. Nukku­vien puolu­een vaali­tor­kuilta voi herätä jopa arjen paina­jai­siin. Tiedossa on, että työnan­ta­jasi äänes­tää. Äänes­tätkö sinä?

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton erikoistutkija.

Lähteet:
Borg, Sami. (2013). Demo­kra­tiain­di­kaat­to­rit 2013. Oikeusministeriö.
Harjula, Minna. (2006). ”Kelvo­ton valtio­kan­sa­lai­seksi? :: Ylei­sen äänioi­keu­den rajoi­tuk­set ja äänioi­keus­a­no­muk­set Suomessa 1906–17”. Histo­rial­li­nen aika­kaus­kirja, 104(4), 368–381.
Heuru, Kauko. (2001). Itse­hal­lin­non aika. Kunnal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiön Pole­mia-sarjan julkaisu nro 40.
”Kunta­vaa­lit 2021, tarkas­tus­las­ken­nan tulos.”, Tilas­to­kes­kus 22.6.2021.
”Työt­tö­miä enem­män tammi­kuussa 2025 verrat­tuna vuoden takai­seen.” Tilas­to­kes­kus 25.2.2025.
”Vuonna 2024 työl­li­siä vähem­män ja työt­tö­miä enem­män kuin vuonna 2023.” Tilas­to­kes­kus 6.3.2025.

Lue myös: Huoli palve­luista ajaa äänes­tä­mään alue- ja kunta­vaa­leissa (Tekijä 3.3.2025)