Palk­ka­kuoppa täyt­tyy sopimusratkaisulla

Teol­li­suus­lii­ton halli­tus on hyväk­sy­nyt työnan­ta­jia edus­ta­van Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den työnan­ta­jat ry:n kanssa synty­neen neuvot­te­lu­tu­lok­sen työn­te­ki­jöi­den uudeksi työeh­to­so­pi­muk­seksi. Halli­tus hyväk­syi myös kolme kemian teol­li­suu­den sopi­musa­lalle synty­nyttä neuvot­te­lu­tu­losta sekä malmi­kai­vok­sille synty­neen neuvot­te­lu­tu­lok­sen. Kaikki synty­neet sopi­muk­set ovat kestol­taan kolmen vuoden mittaisia.

Palkan­ko­ro­tuk­set  ovat yhteensä 7,8 prosent­tia kolmen vuoden sopi­mus­kau­den aikana. Näiden koro­tus­ten vaiku­tus on koko­nai­suu­des­saan keski­mää­rin kahdek­san prosent­tia sopi­mus­kau­den aikana.

Vuonna 2025 palkat nouse­vat 2,1 prosent­tia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 0,4 prosent­tia työnan­ta­jan jaka­mana eränä. Sopi­muk­sen kustan­nus­vai­ku­tus vuodelle 2025 on siten 2,5 prosenttia.

Vuonna 2026 palkat nouse­vat 2,3 prosent­tia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 0,6 prosent­tia työnan­ta­jan jaka­mana eränä. Sopi­muk­sen kustan­nus­vai­ku­tus vuodelle 2026 on siten 2,9 prosenttia.

Vuonna 2027 palkat nouse­vat 2 prosent­tia yleis­ko­ro­tuk­sella, sekä 0,4 prosent­tia työnan­ta­jan jaka­mana eränä. Sopi­muk­sen kustan­nus­vai­ku­tus vuodelle 2027 on siten 2,4 prosenttia.

Meidän pääta­voit­teemme oli osto­voi­ma­kuo­pan täyt­tä­mi­nen ja näillä nume­roilla kuoppa täyttyy.

Helsin­gissä pide­tyssä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­taja Riku Aalto sanoi, että saavu­tettu palk­ka­rat­kaisu täytti sille asete­tut tavoitteet.

– Meidän pääta­voit­teemme oli osto­voi­ma­kuo­pan täyt­tä­mi­nen ja näillä nume­roilla kuoppa täyt­tyy. Arvaan toki, että isom­pia­kin toiveita oli, mutta nyt päädyt­tiin tähän, Aalto sanoi.

Teol­li­suus­liitto yhdessä muiden SAK:laisten liit­to­jen kanssa julkisti viime marras­kuussa yhtei­sen palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teen. Liitot tavoit­te­li­vat yhteensä 10 prosen­tin palkan­ko­ro­tusta, josta ensim­mäi­sen vuoden tavoite on 6 prosent­tia, vähin­tään 150 euroa kuukausi­palk­kaan. Toiselle vuodelle tavoit­teena on 4 prosen­tin koro­tus, vähin­tään 100 euroa kuukausipalkkaan.

Aallon mukaan aikai­sem­paan verrat­tuna oli uutta, että palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teet julkis­tet­tiin. Mutta saavu­te­tussa ratkai­sussa nume­rot ovat kuiten­kin sellai­sia, joita aikai­sem­min­kin on ollut.

– Aina jää toki jossit­te­lun paik­koja, mutta sitten aina vain tulee se hetki, jolloin sopi­mus pitää tehdä. Itse olin sitä mieltä, että tämä on se hetki ja tämä on sellai­nen sopi­mus, jolla pärjätään.

Aalto muis­tut­taa myös, että tekno­lo­gia­teol­li­suu­den sopi­muk­sessa on useita seik­koja, jotka puol­si­vat sopi­muk­sen hyväk­sy­mistä. Erit­täin tärkeää oli saada sopi­muk­sen teks­tio­siin seik­koja, jotka eivät heikennä työn­te­ki­jöi­den asemaa, kuten maan halli­tus on esittänyt.

– Saimme estet­tyä maan halli­tuk­sen lain­sää­dän­nöstä tule­via asioita. Ne eivät lähes­kään kaikilta osin kosketa työeh­to­so­pi­muk­sessa olevia työntekijöitä.

Esimer­kiksi muutos­turva säilyy, muutos­neu­vot­te­lua­jat säily­vät ja painava syy säilyy irti­sa­no­mi­sen perusteena.

Aalto listaa useita halli­tuk­sen teke­miä työelä­mä­hei­ken­nyk­siä, jotka nyt eivät synty­neen sopi­muk­sen perus­teella työn­te­ki­jöitä kosketa.

– Esimer­kiksi muutos­turva säilyy, muutos­neu­vot­te­lua­jat säily­vät ja painava syy säilyy irti­sa­no­mi­sen perus­teena. Olemme myös saaneet paikal­li­sen sopi­mi­sen osalta paran­nuk­sia työeh­to­so­pi­muk­seen niin, että luot­ta­mus­val­tuu­te­tuilla ei ole asiaa neuvo­tella paikal­li­sia sopimuksia.

Myös työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tu­jen ajan­käyt­tö­oi­keus tehtä­vänsä hoita­mi­seen ja siitä saata­vat korvauk­set nousi­vat samalle tasolle pääluot­ta­mus­mies­ten kanssa.

”ILMAN TUKEA EMME OLISI PÄÄSSEET NÄIN PITKÄLLE”

Sopi­muk­sen hyväk­sy­mi­sestä seuraa, että Teol­li­suus­lii­ton ilmoit­ta­mat lakot kemian- ja tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa päät­ty­vät. Lakkoja on ollut yhtä­jak­soi­sesti tammi­kuun lopulta saakka.

Puheen­joh­taja Aalto kiit­tää jäse­nis­töä ja luot­ta­mus­hen­ki­löitä jaksa­mi­sesta. Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luita on käyty jo viime syksystä lähtien.

– Reissu on ollut pitkä. Haluan kiit­tää kaikki jäse­niä, luot­ta­mus­hen­ki­löitä ja myös meidän veljes­liit­to­jamme siitä tuesta ja avusta, jota olemme saaneet, Aalto kiittelee.

– Ilman jäse­nis­tömme ja luot­ta­mus­hen­ki­löi­demme vahvaa panosta emme olisi koskaan pääs­seet näin pitkälle. Tämä on äärim­mäi­sen tärkeää meille.

Toivon, että me kaikki aidot työmark­ki­naos­a­puo­let käyt­täi­simme tämän tule­van kolmen vuoden jakson hyödyksemme.

Kolme vuotta kestävä sopi­mus tarkoit­taa myös sitä, että työrau­han lisäksi aikaa on lait­taa työmark­ki­na­jär­jes­telmä kuntoon. Teol­li­suus­lii­ton vara­pu­heen­joh­taja Turja Lehto­nen esitti toiveen tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, että työmark­ki­noilla löydet­täi­siin tule­vai­suu­dessa ratkai­sut ilman työtaisteluita.

– Toivon, että me kaikki aidot työmark­ki­naos­a­puo­let käyt­täi­simme tämän tule­van kolmen vuoden jakson hyödyk­semme. Työmark­ki­na­jär­jes­tel­mämme on ollut rikki. Olemme menneet kaikki sopi­mus­kier­rok­set työtais­te­lusta työtais­te­luun. Tämä ei ole suoma­lai­nen työmark­ki­na­malli, vaan mieles­täni meidän pitää pystyä hake­maan ratkai­sut sopi­mus­pöy­dässä, Lehto­nen sanoo.

– Toivon, että Etelä­ran­nan puolelta löytyy aikaa ja mahdol­li­suuk­sia aidosti keskus­tella, jotta voimme pistää työmark­ki­na­ko­neemme siihen kuntoon kuin se vielä oli vuonna 2016 ja hiukan sitä ennenkin.