Palkka­kuoppa täyttyy sopimusratkaisulla

Teolli­suus­liiton hallitus on hyväk­synyt työnan­tajia edustavan Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­tajat ry:n kanssa synty­neen neuvot­te­lu­tu­loksen työnte­ki­jöiden uudeksi työeh­to­so­pi­muk­seksi. Hallitus hyväksyi myös kolme kemian teolli­suuden sopimusa­lalle synty­nyttä neuvot­te­lu­tu­losta sekä malmi­kai­vok­sille synty­neen neuvot­te­lu­tu­loksen. Kaikki synty­neet sopimukset ovat kestol­taan kolmen vuoden mittaisia.

Palkan­ko­ro­tukset  ovat yhteensä 7,8 prosenttia kolmen vuoden sopimus­kauden aikana. Näiden korotusten vaikutus on kokonai­suu­des­saan keski­määrin kahdeksan prosenttia sopimus­kauden aikana.

Vuonna 2025 palkat nousevat 2,1 prosenttia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 0,4 prosenttia työnan­tajan jakamana eränä. Sopimuksen kustan­nus­vai­kutus vuodelle 2025 on siten 2,5 prosenttia.

Vuonna 2026 palkat nousevat 2,3 prosenttia yleis­ko­ro­tuk­sella sekä 0,6 prosenttia työnan­tajan jakamana eränä. Sopimuksen kustan­nus­vai­kutus vuodelle 2026 on siten 2,9 prosenttia.

Vuonna 2027 palkat nousevat 2 prosenttia yleis­ko­ro­tuk­sella, sekä 0,4 prosenttia työnan­tajan jakamana eränä. Sopimuksen kustan­nus­vai­kutus vuodelle 2027 on siten 2,4 prosenttia.

Meidän pääta­voit­teemme oli ostovoi­ma­kuopan täyttä­minen ja näillä numeroilla kuoppa täyttyy.

Helsin­gissä pidetyssä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto sanoi, että saavu­tettu palkka­rat­kaisu täytti sille asetetut tavoitteet.

– Meidän pääta­voit­teemme oli ostovoi­ma­kuopan täyttä­minen ja näillä numeroilla kuoppa täyttyy. Arvaan toki, että isompiakin toiveita oli, mutta nyt päädyt­tiin tähän, Aalto sanoi.

Teolli­suus­liitto yhdessä muiden SAK:laisten liittojen kanssa julkisti viime marras­kuussa yhteisen palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teen. Liitot tavoit­te­livat yhteensä 10 prosentin palkan­ko­ro­tusta, josta ensim­mäisen vuoden tavoite on 6 prosenttia, vähin­tään 150 euroa kuukausi­palk­kaan. Toiselle vuodelle tavoit­teena on 4 prosentin korotus, vähin­tään 100 euroa kuukausipalkkaan.

Aallon mukaan aikai­sem­paan verrat­tuna oli uutta, että palkan­ko­ro­tus­ta­voit­teet julkis­tet­tiin. Mutta saavu­te­tussa ratkai­sussa numerot ovat kuitenkin sellaisia, joita aikai­sem­minkin on ollut.

– Aina jää toki jossit­telun paikkoja, mutta sitten aina vain tulee se hetki, jolloin sopimus pitää tehdä. Itse olin sitä mieltä, että tämä on se hetki ja tämä on sellainen sopimus, jolla pärjätään.

Aalto muistuttaa myös, että tekno­lo­gia­teol­li­suuden sopimuk­sessa on useita seikkoja, jotka puolsivat sopimuksen hyväk­sy­mistä. Erittäin tärkeää oli saada sopimuksen tekstio­siin seikkoja, jotka eivät heikennä työnte­ki­jöiden asemaa, kuten maan hallitus on esittänyt.

– Saimme estettyä maan halli­tuksen lainsää­dän­nöstä tulevia asioita. Ne eivät lähes­kään kaikilta osin kosketa työeh­to­so­pi­muk­sessa olevia työntekijöitä.

Esimer­kiksi muutos­turva säilyy, muutos­neu­vot­te­luajat säilyvät ja painava syy säilyy irtisa­no­misen perusteena.

Aalto listaa useita halli­tuksen tekemiä työelä­mä­hei­ken­nyksiä, jotka nyt eivät synty­neen sopimuksen perus­teella työnte­ki­jöitä kosketa.

– Esimer­kiksi muutos­turva säilyy, muutos­neu­vot­te­luajat säilyvät ja painava syy säilyy irtisa­no­misen perus­teena. Olemme myös saaneet paikal­lisen sopimisen osalta paran­nuksia työeh­to­so­pi­muk­seen niin, että luotta­mus­val­tuu­te­tuilla ei ole asiaa neuvo­tella paikal­lisia sopimuksia.

Myös työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tujen ajankäyt­tö­oi­keus tehtä­vänsä hoita­mi­seen ja siitä saatavat korvaukset nousivat samalle tasolle pääluot­ta­mus­miesten kanssa.

”ILMAN TUKEA EMME OLISI PÄÄSSEET NÄIN PITKÄLLE”

Sopimuksen hyväk­sy­mi­sestä seuraa, että Teolli­suus­liiton ilmoit­tamat lakot kemian- ja tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa päättyvät. Lakkoja on ollut yhtäjak­soi­sesti tammi­kuun lopulta saakka.

Puheen­joh­taja Aalto kiittää jäsenistöä ja luotta­mus­hen­ki­löitä jaksa­mi­sesta. Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luita on käyty jo viime syksystä lähtien.

– Reissu on ollut pitkä. Haluan kiittää kaikki jäseniä, luotta­mus­hen­ki­löitä ja myös meidän veljes­liit­to­jamme siitä tuesta ja avusta, jota olemme saaneet, Aalto kiittelee.

– Ilman jäsenis­tömme ja luotta­mus­hen­ki­löi­demme vahvaa panosta emme olisi koskaan päässeet näin pitkälle. Tämä on äärim­mäisen tärkeää meille.

Toivon, että me kaikki aidot työmark­ki­naos­a­puolet käyttäi­simme tämän tulevan kolmen vuoden jakson hyödyksemme.

Kolme vuotta kestävä sopimus tarkoittaa myös sitä, että työrauhan lisäksi aikaa on laittaa työmark­ki­na­jär­jes­telmä kuntoon. Teolli­suus­liiton varapu­heen­joh­taja Turja Lehtonen esitti toiveen tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, että työmark­ki­noilla löydet­täi­siin tulevai­suu­dessa ratkaisut ilman työtaisteluita.

– Toivon, että me kaikki aidot työmark­ki­naos­a­puolet käyttäi­simme tämän tulevan kolmen vuoden jakson hyödyk­semme. Työmark­ki­na­jär­jes­tel­mämme on ollut rikki. Olemme menneet kaikki sopimus­kier­rokset työtais­te­lusta työtais­te­luun. Tämä ei ole suoma­lainen työmark­ki­na­malli, vaan mieles­täni meidän pitää pystyä hakemaan ratkaisut sopimus­pöy­dässä, Lehtonen sanoo.

– Toivon, että Etelä­rannan puolelta löytyy aikaa ja mahdol­li­suuksia aidosti keskus­tella, jotta voimme pistää työmark­ki­na­ko­neemme siihen kuntoon kuin se vielä oli vuonna 2016 ja hiukan sitä ennenkin.