Palkkakuoppa täyttyy sopimusratkaisulla

Teollisuusliiton hallitus on hyväksynyt työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa syntyneen neuvottelutuloksen työntekijöiden uudeksi työehtosopimukseksi. Hallitus hyväksyi myös kolme kemian teollisuuden sopimusalalle syntynyttä neuvottelutulosta sekä malmikaivoksille syntyneen neuvottelutuloksen. Kaikki syntyneet sopimukset ovat kestoltaan kolmen vuoden mittaisia.

Palkankorotukset  ovat yhteensä 7,8 prosenttia kolmen vuoden sopimuskauden aikana. Näiden korotusten vaikutus on kokonaisuudessaan keskimäärin kahdeksan prosenttia sopimuskauden aikana.

Vuonna 2025 palkat nousevat 2,1 prosenttia yleiskorotuksella sekä 0,4 prosenttia työnantajan jakamana eränä. Sopimuksen kustannusvaikutus vuodelle 2025 on siten 2,5 prosenttia.

Vuonna 2026 palkat nousevat 2,3 prosenttia yleiskorotuksella sekä 0,6 prosenttia työnantajan jakamana eränä. Sopimuksen kustannusvaikutus vuodelle 2026 on siten 2,9 prosenttia.

Vuonna 2027 palkat nousevat 2 prosenttia yleiskorotuksella, sekä 0,4 prosenttia työnantajan jakamana eränä. Sopimuksen kustannusvaikutus vuodelle 2027 on siten 2,4 prosenttia.

Meidän päätavoitteemme oli ostovoimakuopan täyttäminen ja näillä numeroilla kuoppa täyttyy.

Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että saavutettu palkkaratkaisu täytti sille asetetut tavoitteet.

– Meidän päätavoitteemme oli ostovoimakuopan täyttäminen ja näillä numeroilla kuoppa täyttyy. Arvaan toki, että isompiakin toiveita oli, mutta nyt päädyttiin tähän, Aalto sanoi.

Teollisuusliitto yhdessä muiden SAK:laisten liittojen kanssa julkisti viime marraskuussa yhteisen palkankorotustavoitteen. Liitot tavoittelivat yhteensä 10 prosentin palkankorotusta, josta ensimmäisen vuoden tavoite on 6 prosenttia, vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosentin korotus, vähintään 100 euroa kuukausipalkkaan.

Aallon mukaan aikaisempaan verrattuna oli uutta, että palkankorotustavoitteet julkistettiin. Mutta saavutetussa ratkaisussa numerot ovat kuitenkin sellaisia, joita aikaisemminkin on ollut.

– Aina jää toki jossittelun paikkoja, mutta sitten aina vain tulee se hetki, jolloin sopimus pitää tehdä. Itse olin sitä mieltä, että tämä on se hetki ja tämä on sellainen sopimus, jolla pärjätään.

Aalto muistuttaa myös, että teknologiateollisuuden sopimuksessa on useita seikkoja, jotka puolsivat sopimuksen hyväksymistä. Erittäin tärkeää oli saada sopimuksen tekstiosiin seikkoja, jotka eivät heikennä työntekijöiden asemaa, kuten maan hallitus on esittänyt.

– Saimme estettyä maan hallituksen lainsäädännöstä tulevia asioita. Ne eivät läheskään kaikilta osin kosketa työehtosopimuksessa olevia työntekijöitä.

Esimerkiksi muutosturva säilyy, muutosneuvotteluajat säilyvät ja painava syy säilyy irtisanomisen perusteena.

Aalto listaa useita hallituksen tekemiä työelämäheikennyksiä, jotka nyt eivät syntyneen sopimuksen perusteella työntekijöitä kosketa.

– Esimerkiksi muutosturva säilyy, muutosneuvotteluajat säilyvät ja painava syy säilyy irtisanomisen perusteena. Olemme myös saaneet paikallisen sopimisen osalta parannuksia työehtosopimukseen niin, että luottamusvaltuutetuilla ei ole asiaa neuvotella paikallisia sopimuksia.

Myös työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöoikeus tehtävänsä hoitamiseen ja siitä saatavat korvaukset nousivat samalle tasolle pääluottamusmiesten kanssa.

”ILMAN TUKEA EMME OLISI PÄÄSSEET NÄIN PITKÄLLE”

Sopimuksen hyväksymisestä seuraa, että Teollisuusliiton ilmoittamat lakot kemian- ja teknologiateollisuudessa päättyvät. Lakkoja on ollut yhtäjaksoisesti tammikuun lopulta saakka.

Puheenjohtaja Aalto kiittää jäsenistöä ja luottamushenkilöitä jaksamisesta. Työehtosopimusneuvotteluita on käyty jo viime syksystä lähtien.

– Reissu on ollut pitkä. Haluan kiittää kaikki jäseniä, luottamushenkilöitä ja myös meidän veljesliittojamme siitä tuesta ja avusta, jota olemme saaneet, Aalto kiittelee.

– Ilman jäsenistömme ja luottamushenkilöidemme vahvaa panosta emme olisi koskaan päässeet näin pitkälle. Tämä on äärimmäisen tärkeää meille.

Toivon, että me kaikki aidot työmarkkinaosapuolet käyttäisimme tämän tulevan kolmen vuoden jakson hyödyksemme.

Kolme vuotta kestävä sopimus tarkoittaa myös sitä, että työrauhan lisäksi aikaa on laittaa työmarkkinajärjestelmä kuntoon. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen esitti toiveen tiedotustilaisuudessa, että työmarkkinoilla löydettäisiin tulevaisuudessa ratkaisut ilman työtaisteluita.

– Toivon, että me kaikki aidot työmarkkinaosapuolet käyttäisimme tämän tulevan kolmen vuoden jakson hyödyksemme. Työmarkkinajärjestelmämme on ollut rikki. Olemme menneet kaikki sopimuskierrokset työtaistelusta työtaisteluun. Tämä ei ole suomalainen työmarkkinamalli, vaan mielestäni meidän pitää pystyä hakemaan ratkaisut sopimuspöydässä, Lehtonen sanoo.

– Toivon, että Etelärannan puolelta löytyy aikaa ja mahdollisuuksia aidosti keskustella, jotta voimme pistää työmarkkinakoneemme siihen kuntoon kuin se vielä oli vuonna 2016 ja hiukan sitä ennenkin.