Teol­li­suus­po­li­tii­kan rooli kasvaa

Kiris­tyvä kilpa­juoksu maail­man suur­val­to­jen välillä, ilmas­ton­muu­tos ja maail­man turval­li­suus­ti­lanne ovat tuoneet teol­li­suus­po­li­tii­kan valo­kei­laan, kertoo Uuden talous­a­jat­te­lun keskuk­sen (UTAK) asian­tun­ti­jan Antti Alajan raportti Mainet­taan parempi teollisuuspolitiikka.

Vali­koi­valla teol­li­suus­po­li­tii­kalla tarkoi­te­taan monen­lai­sia panos­tuk­sia keskei­siksi määri­tel­lyille teol­li­suu­de­na­loille. Laajasti katsot­tuna teol­li­suus­po­li­tiikka tarkoit­taa myös vakaan ja hedel­mäl­li­sen toimin­taym­pä­ris­tön luomista teol­li­suu­den yrityksille.

”Viime vuosina esimer­kiksi uusiu­tu­valle ener­gialle, sähkö­au­toille, mikro­si­ruille ja kriit­ti­sille raaka-aineille on annettu stra­te­gi­nen merki­tys Yhdys­val­loissa ja Euroo­pan unio­nissa”, Alaja kirjoit­taa joulu­kuussa 2024 julkais­tussa raportissa.

KESKUSTELUA TARVITAAN LISÄÄ

Teol­li­suus­lii­ton ulkoi­sen vies­tin­nän pääl­likkö Antti Malste arvioi, että Suomessa tarvi­taan lisää julkista ja moni­ää­nistä keskus­te­lua teollisuuspolitiikasta.

– Raportti on terve­tul­lut lisä keskus­te­luun. Kuten Alaja rapor­tis­saan toteaa, teol­li­suus­po­li­tiikka on tehnyt paluun, Malste sanoo.

Maail­man­laa­jui­set turval­li­suu­teen, ilmas­toon ja tekno­lo­gian kehi­tyk­seen liit­ty­vät murrok­set muut­ta­vat valtioi­den ja teol­li­suus­yri­tys­ten toimin­taym­pä­ris­töä. Suomessa myös väes­tön ikään­ty­mi­nen on keskei­nen muutos.

– Nämä suuret murrok­set vaati­vat aktii­vi­sem­paa otetta myös teol­li­suus­po­li­tiik­kaan, Malste sanoo.

OSAAMINEN ON SUOMEN VALTTI

Stra­te­gi­sesti tärkei­den ja kilpai­lue­tua tuovien teol­li­suu­den alojen tunnis­ta­mi­nen on onnis­tu­neen teol­li­suus­po­li­tii­kan lähtökohta.

Teol­li­suus­po­li­tiikka on tehnyt paluun.

”Talous­kas­vun ja talou­del­li­sen vaurau­den kannalta on tärkeää, että maa tai alue erikois­tuu korkeaa osaa­mista vaati­viin ja komplek­si­siin vien­ti­tuot­tei­siin ja ‑palve­lui­hin, joita ei pystytä helposti tuot­ta­maan muualla”, Alaja kirjoittaa.

Antti Malste osal­lis­tui Teol­li­suus­lii­ton edus­ta­jana työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön valmis­te­le­man Teol­li­suus­po­liit­ti­sen stra­te­gian ohjausryhmään.

Joulu­kuussa 2024 julkais­tussa stra­te­giassa linja­taan muun muassa, että julkista rahoi­tusta on käytet­tävä tehok­kaam­min uusien toimia­lo­jen kasvat­ta­mi­seen ja elin­kei­no­ra­ken­teen monipuolistamiseen.

– Kuten stra­te­giassa tode­taan, suoma­lai­sella teol­li­suu­della on edel­leen kaikki perus­e­del­ly­tyk­set menes­tyä kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa myös tule­vai­suu­dessa, Malste sanoo.

Suoma­lai­sen teol­li­suu­den kilpai­lu­valtti on selkeä: osaa­mi­nen. Siihen perus­tuu niin työn­te­ki­jöi­den, yritys­ten kuin yhteis­kun­nan menestys.

– Varsin­kin vihreän siir­ty­män ja digi­ta­li­saa­tion luomi­nen kasvu­mah­dol­li­suuk­sien saralla Suomella ja suoma­lai­silla yrityk­sillä on lois­ta­via mahdol­li­suuk­sia uuden kasvun ja työl­li­syy­den luomiseksi.

ONNISTUMISTA JA ARKUUTTA

Alaja kirjoit­taa rapor­tis­saan, että Orpon halli­tuk­sen huhti­kuussa 2024 ilmoit­tama vero­hy­vi­tys suurille puhtaan siir­ty­män teol­li­sille inves­toin­neille kertoo, että myös Suomessa on siir­rytty vali­koi­van teol­li­suus­po­li­tii­kan aikaan.

Suuret murrok­set vaati­vat aktii­vi­sem­paa otetta myös teollisuuspolitiikkaan.

Toisaalta maan halli­tuk­sen teke­mät rajut valtio­hal­lin­non leik­kauk­set rapaut­ta­vat onnis­tu­neen teol­li­suus­po­li­tii­kan pohjaa, sillä päätös­ten taus­talle tarvi­taan laaja-alaista valmis­te­lua ja tiedontuotantoa.

Suomen teol­li­suus­po­li­tii­kassa on pitkään pyritty mark­ki­na­ve­toi­suu­teen, eli valtio on puut­tu­nut mahdol­li­sim­man vähän teol­li­suu­den toimin­taan. Poli­tii­kan tehtä­vänä on ollut luoda yrityk­sille mahdol­li­sim­man hyvä toimintaympäristö.

Teol­li­suus­lii­ton Malste arvioi, että suoma­lai­nen teol­li­suus­po­li­tiikka on onnis­tu­nut kohtuul­li­sesti tämän vuosi­tu­han­nen puolella.

– Suomen pitäisi kansal­li­sessa teol­li­suus­po­li­tii­kassa pyrkiä panos­ta­maan kansal­li­siin kilpai­lu­ky­ky­te­ki­jöi­hin, kuten osaa­viin työntekijöihin.

Nykyistä rohkeam­mil­le­kin toimille olisi käyttöä.

– Ehkä selkein epäon­nis­tu­mi­nen teol­li­suus­po­li­tii­kassa on ollut turhan arka suhtau­tu­mi­nen valtio-omis­tuk­seen teol­li­suu­dessa ja valtion uskal­luk­seen käyt­tää ääntä yrityk­sissä, joissa valtiolla on merkit­tävä omis­tuso­suus, Malste pohtii.

SUOMI EI TOIVO VALTIOIDEN KILPAILUA

Rapor­tis­saan Alaja arvioi, että EU:n yhteis­ve­lalla rahoi­tettu vuosien 2021–2026 elpy­mis­suun­ni­telma on merkit­tä­vin yritys tehdä unio­nin tason teol­li­suus­po­li­tiik­kaa. EU:lla ei ole kuiten­kaan merkit­tä­viä pysy­viä budjet­ti­va­roja teol­li­suus­po­li­tiik­kaan, joten veto­vas­tuu on jäsenvaltioilla.

– Teol­li­suus­po­li­tii­kan paluu on tarkoit­ta­nut valtion­tu­ki­po­li­tii­kan vahvis­tu­mista. Suomen kannalta tämä on huoles­tut­tava kehi­tys­suunta, Malste sanoo.

Suurilla mailla on suuret mahdol­li­suu­det tukea omaa teol­li­suut­taan, joten valtioi­den väli­nen kilpailu on Suomelle myrk­kyä. Yhtei­set EU-tason ponnis­tuk­set euroop­pa­lai­sen kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi hyödyn­täi­si­vät parem­min myös suoma­lai­sia yrityksiä.

–  Meidän pitäisi pyrkiä toimi­maan sen eteen, että EU-tason teol­li­suus­po­li­tiik­kaa tehdään lähtö­koh­dista, jotka esimer­kiksi edis­tä­vät vapaata kilpai­lua, inno­vaa­tioita ja näiden kaupal­lis­ta­mista, Malste sanoo.

LUE LISÄÄ:

Mainet­taan parempi teol­li­suus­po­li­tiikka ‑raportti

Teol­li­suus­po­liit­ti­sen stra­te­gian – työryhmä