Selvi­tys: Yritys­koh­tais­ten tes-neuvot­te­lu­jen suju­mi­sesta melko myön­tei­siä arvioita neuvottelijoilta

Teol­li­suu­den palkan­saa­jien raportti ”Yritys­koh­tai­set työeh­to­so­pi­muk­set. Selvi­tys neuvot­te­luista metsä­teol­li­suu­dessa ja tietoa­lalla” analy­soi sitä, miten tes-neuvot­te­lut koet­tiin metsä­teol­li­suu­den ja tietoa­lan yrityk­sissä. Toimia­loilla yleis­si­to­vuus on lakan­nut, minkä jälkeen yritys­koh­tai­sia työeh­to­so­pi­muk­sia on neuvo­teltu runsaasti. Kyse­ly­tut­ki­muk­seen perus­tu­vassa rapor­tissa vastaa­jina olivat neuvot­te­lui­hin osal­lis­tu­jat sekä työnan­ta­jien että työn­te­ki­jöi­den puolelta.

62 % näki neuvot­te­lu­ko­ke­muk­sen olleen vähin­tään jokseen­kin myön­tei­nen, ja luot­ta­mus­mie­histä näin vastasi hieman useampi (64 %) kuin työnan­ta­jan edus­ta­jista (59 %). 23 % piti neuvot­te­lu­ko­ke­musta kiel­tei­senä. Alojen välillä oli selvä ero: tietoa­lalla jopa 86 % kertoi myön­tei­sestä koke­muk­sesta, metsä­teol­li­suu­dessa 57 %.

Neuvot­te­lu­tu­lok­seen oli aina­kin jokseen­kin tyyty­väi­siä 75 % vastaa­jista. 67 % koki saaneensa neuvot­te­lu­ta­voit­tei­taan läpi jokseen­kin tai erit­täin hyvin; tietoa­lalla osuus oli 85 %, metsä­teol­li­suu­dessa 59 %. Työnan­ta­jan edus­ta­jien ja luot­ta­mus­mies­ten vastauk­sissa näihin kysy­myk­siin ei juuri ollut eroa.

TIETOALAN NORMAALISITOVA TES EHKÄ HELPOTTI NEUVOTTELUJA YRITYKSISSÄ

Kyse­ly­tut­ki­muk­sen toteutti Teol­li­suu­den palkan­saa­jien tilauk­sesta Aula Research ja tulos­ten pohjalta rapor­tin kokosi TP:n pääsih­teeri, valtio­tie­tei­den tohtori PhD Merja Jutila Roon. Vastaa­jia oli yhteensä 126. TP:n tieto­jen mukaan metsä­teol­li­suu­dessa ja tietoa­lalla on yhteensä 163 yritys­koh­taista työehtosopimusta.

Rapor­tin tarkoi­tus on lisätä tietoa ja herät­tää keskus­te­lua ajan­koh­tai­sesta työmark­ki­nail­miöstä. ”Yritys­koh­tais­ten työeh­to­so­pi­mus­ten määrän kasvusta huoli­matta sopi­muk­sista tai neuvot­te­luista on vain haja­naista tietoa saata­villa”, kirjoit­taa Jutila Roon.

Aloilla, joita kyse­ly­tut­ki­mus koski, ei enää ole yleis­si­to­vaa työehtosopimusta.

Aloilla, joita kyse­ly­tut­ki­mus koski, ei enää ole yleis­si­to­vaa työeh­to­so­pi­musta. Metsä­teol­li­suu­dessa syynä on, että työnan­ta­ja­liitto Metsä­teol­li­suus ry on lopet­ta­nut työeh­to­so­pi­mus­ten solmi­mi­sen, eli mitään valta­kun­nal­lista sopi­musta ei ole. Tieto­tek­nii­kan palve­lua­lalla eli tietoa­lalla kyse on siitä, että järjes­täy­ty­nei­den työnan­ta­jien palve­luk­sessa olevien työn­te­ki­jöi­den määrä ei ole tarpeeksi kattava, joten valta­kun­nal­li­nen työeh­to­so­pi­mus on enää normaa­li­si­tova. Alan yrityk­set voivat kuiten­kin halu­tes­saan liit­tyä siihen tai vaih­toeh­toi­sesti neuvo­tella oman työehtosopimuksensa.

Tietoa­lan vastaa­jat arvioi­vat neuvot­te­lu­ko­ke­musta, neuvot­te­lu­jen ilma­pii­riä ja loppu­tu­losta huomat­ta­vasti myötä­mie­li­sem­min kuin metsä­teol­li­suu­den vastaa­jat. ”Tietoa­lalla on voimassa normaa­li­si­tova työeh­toeh­to­so­pi­mus, ja yritys­koh­tai­set työeh­to­so­pi­muk­set neuvo­tel­laan lähtö­koh­tai­sesti sitä parem­maksi. Tämän voi olet­taa vaikut­ta­van neuvot­te­lui­hin myön­tei­sesti”, Jutila Roon tulkitsee.

YRITYKSEN OMIEN KÄYTÄNTÖJEN VAHVISTAMINEN NÄHTIIN SUURIMMAKSI HYÖDYKSI

Väit­tä­män ”yritys­koh­tai­nen tes vastaa työn­te­ki­jöi­den tarpeita parem­min kuin valta­kun­nal­li­nen tes” kanssa täysin tai jokseen­kin samaa mieltä oli 75 % työnan­ta­jan edus­ta­jista ja 50 % luot­ta­mus­mie­histä. Toimia­lo­jen luot­ta­mus­mie­het näki­vät asian hyvin eri tavoin: tietoa­lalla 74 % luot­ta­mus­mie­histä alle­kir­joitti väit­tä­män, metsä­teol­li­suu­dessa vain 32 %.

Yritys­koh­tai­sen työeh­to­so­pi­muk­sen hyödyistä merkit­tä­vim­mäksi nähtiin yritys­koh­tais­ten käytän­tö­jen ja toimin­ta­ta­po­jen vahvis­ta­mi­nen. Vaih­toeh­don valitsi kaikista vastaa­jista 42 %. Seuraa­vaksi tärkeim­pinä hyötyinä pidet­tiin työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jöi­den yhtei­sym­mär­ryk­sen lisää­mistä (39 %) ja sitä, että työnan­ta­jilla on mahdol­li­suus houku­tella työn­te­ki­jöitä muita yrityk­siä parem­milla työeh­doilla (30 %).

Suurim­mista riskeistä kysyt­täessä 49 % vastaa­jista mainitsi sopi­mi­sen vaati­van paljon tietoa sekä osaa­mista mm. juri­dii­kasta. Lisäksi neuvot­te­le­mi­nen on työlästä, vie aikaa ja aiheut­taa kustan­nuk­sia (39 %) ja voi johtaa työeh­to­jen eriy­ty­mi­seen työpaik­ko­jen välillä (33 %).

Kaikista vastaa­jista 23 % kertoi, että oma työeh­to­so­pi­mus oli aiheut­ta­nut yrityk­sessä tulkin­tae­ri­mie­li­syyk­siä. Noin kaksi kolmas­osaa sanoi ratkai­sun löyty­neen paikal­li­sesti. 22 % mainitsi liit­to­jen avun olleen tarpeen ja 15 % ilmoitti, että erimie­li­syyk­siä ei ollut ratkaistu.

LUOTTAMUSMIEHET: LIITON APU ERITTÄIN TÄRKEÄÄ

Vaikka suurin osa neuvot­te­luista on yrityk­sissä suju­nut hyvässä hengessä ja johta­nut molem­pia osapuo­lia tyydyt­tä­viin tulok­siin, kuva ei ole särötön.

Luot­ta­mus­mie­histä 21 % koki painos­tusta työnan­ta­jan taholta. 36 % katsoi, että työnan­taja pyrki neuvot­te­luissa saamaan työeh­toi­hin heiken­nyk­siä, ja metsä­teol­li­suu­den luot­ta­mus­mie­histä tätä mieltä oli enem­mistö. Palkka, työajat ja arki­py­hät mainit­tiin ylei­sim­pinä heikennyskohteina.

Myös osa työnan­ta­jista suhtau­tuu skep­ti­sesti yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin. Kysyt­täessä, mitä hyötyä omasta työeh­to­so­pi­muk­sesta oli yrityk­selle, 34 % työnan­ta­jista vastasi, ettei­vät he nähneet hyötyä valta­kun­nal­li­seen työeh­to­so­pi­muk­seen verrat­tuna. Saman­suu­rui­nen osuus oli vähin­tään jokseen­kin samaa mieltä väit­tä­mästä, jonka mukaan neuvot­te­luissa kului liikaa aikaa muihin kuin yrityk­sen ydintehtäviin.

Luot­ta­mus­mie­histä 21 % koki painos­tusta työnan­ta­jan taholta.

Ammat­ti­lii­ton edus­ta­jien osal­lis­tu­mi­nen neuvot­te­lui­hin oli luot­ta­mus­mie­hille ensiar­voista. 88 % piti sitä erit­täin tärkeänä. Kyse­lyn avovas­tauk­sissa koros­tui liit­to­jen juri­di­nen osaa­mi­nen sekä liitolta saatava tuki. ”Liiton osal­lis­tu­mi­nen neuvot­te­lui­hin on ehdo­ton edel­ly­tys” ja ”Yksin en olisi osan­nut” olivat tyypil­li­siä luot­ta­mus­mies­ten avovastauksia.

Erityis­ryhmä vastaa­jien joukossa olivat ammat­ti­liit­to­jen työn­te­ki­jät. He osal­lis­tui­vat neuvot­te­lui­hin useassa eri yrityk­sessä, ja monella oli koke­musta myös valta­kun­nal­li­sista tes-neuvot­te­luista. He koki­vat yritys­koh­tai­set neuvot­te­lut usein samo­jen asioi­den tois­ta­mi­sena ja arvioi­vat yritys­ten työeh­to­so­pi­mus­ten olevan sisäl­löl­tään pitkälti saman­lai­sia keske­nään. Vasta­puo­len osaa­mista liit­to­jen työn­te­ki­jät piti­vät heik­kona, joskin yrityk­sissä neuvot­te­lu­jen sanot­tiin olevan avoi­mem­pia ja keskus­te­le­vam­pia kuin valta­kun­nal­li­sella tasolla.

SEURAUKSIA TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄLLE ARVIOITAVA TASAPAINOISESTI

Petteri Orpon (kok) halli­tus suhtau­tuu yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin suopeasti. Halli­tus­oh­jel­man kirjaus­ten mukaan työlain­sää­dän­nön vähim­mäis­ta­sosta poik­kea­mi­nen tulisi mahdol­li­seksi myös yritys­koh­tai­silla työeh­to­so­pi­muk­silla, kun se tähän mennessä on ollut mahdol­lista vain valta­kun­nal­li­sella työeh­to­so­pi­muk­sella, jonka ovat solmi­neet työn­te­ki­jöitä edus­tava ammat­ti­liitto ja työnantajaliitto.

TP:n raportti kiin­nit­tää huomiota siihen, että halli­tus on arvioi­nut yritys­koh­tais­ten työeh­to­so­pi­mus­ten lisää­mi­sen johta­van vain posi­tii­vi­siin vaiku­tuk­siin, mutta mahdol­li­set uhat on sivuu­tettu täysin eikä niihin ole varau­duttu. Kehi­tyk­sen yksi seuraus saat­taa esimer­kiksi olla, että jos yleis­si­to­vuus häviää monelta alalta, Suomeen tulee iso joukko palkan­saa­jia, joihin ei sovel­leta työeh­to­so­pi­musta ollenkaan.

”Mitkä ovat vaiku­tuk­set — yleis­si­to­vuu­delle, työeh­to­jen vähim­mäis­ta­solle ja palkoille? Entä palk­ka­koor­di­naa­tiolle? Tai työrau­halle ja sovit­te­lu­jär­jes­tel­mälle?” kysyy Merja Jutila Roon. Rapor­tin johto­pää­tök­sissä toivo­taan, että suoma­laista työmark­ki­na­jär­jes­tel­mää kehi­te­tään vastuul­li­sesti huomioi­den koko­nai­suus ja kaikki osapuolet.