Liitossa
Vastauksia ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tiedonjanoon
Yli 30 ulkomaalaistaustaista jäsentä Lounais-Suomen ja Pohjanmaan alueilta hyödynsi lauantaipäivän koulutustapahtuman Uudessakaupungissa saadakseen tietoa työntekijöiden oikeuksista Suomessa.
– Jos ei ole tietoa, on vaikea edes kysyä mitään, romanialainen Gianina Dumitru totesi.
Hän tuli Suomeen perheensä kanssa viisi vuotta sitten ja työskenteli kaksi vuotta Valmetin autotehtaan maalaamossa Uudessakaupungissa. Sitten hänet lomautettiin, mutta työsuhde on edelleen voimassa.
– Liityin Teollisuusliittoon heti, kun aloin työskennellä Valmetilla. Se oli hyvä valinta, en muuten olisi tiennyt mitä tehdä, kun minut lomautettiin. Romaniassa työskentelin 10 vuotta yrittäjänä, joten minulla ei ollut kokemusta lomautuksista, mutta mielestäni Suomen sosiaaliturvajärjestelmä antaa paremmin turvaa kuin Romanian. Tulin koulutukseen, koska haluan tietoa Suomen työlainsäädännöstä. Kun saa tietoa, osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja pitää huolta oikeuksistaan, Dumitru sanoo.
Tällä hetkellä hän opiskelee täysipäiväisesti suomea ja työskentelee oman toiminimen kautta osa-aikaisesti kampaajana. Hän toivoo pääsevänsä ammattikouluun opiskelemaan joko web-designeriksi tai kampaajaksi ja oppiakseen puhumaan suomea vielä paremmin.
– Toivon myös, että saan Suomen kansalaisuuden, ja osallistun YKI-kielitestiin (aikuisten yleinen kielitutkinto) heti kun saan varmuutta käyttää suomea päivittäisessä kanssakäymisessä, Dumitru totesi.
VIREÄ KOULUTUSPÄIVÄ INNOSTI KESKUSTELEMAAN
Yli 30 ulkomaalaistaustaista jäsentä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan alueilta käytti kokonaisen lauantaipäivän saadakseen tietoa Teollisuusliiton toiminnasta, suomalaisesta työelämästä ja omista oikeuksistaan. Keskustelu jatkui aktiivisena koko päivän.
Teollisuusliiton Uudenkaupungin Aquarius-hotellissa järjestämä You have rights ‑koulutus oli jaettu neljään työpajaan. Liiton sopimusasiantuntija Martti Paavilainen kertoi työntekijöiden oikeuksista ja Henri von Adlerkrone opasti Hermes-sovelluksen käyttöä. Aluepäällikkö Erno Välimäki Pohjanmaalta ja aluetoimitsija Osmo Rantanen Lounais-Suomesta kannustivat kertomaan Teollisuusliiton toiminnasta työpaikoilla.
Ulkomaalaisen työntekijän on vaikea puolustaa oikeuksiaan ilman vahvan liiton apua.
KAUHEISTA KOKEMUKSISTA UUTEEN AMMATTIIN
4‑vuotiaan pojan isä Adis Sabic on kotoisin Bosniasta. Hän on työskennellyt Suomessa jo pitkään.
– Olen löytänyt täältä hyvän elämän. Bosniassa ajatellaan, että 30-vuotiaat ovat jo vanhoja, Suomessa 60-vuotiaatkin opiskelevat uusia asioita ja työpaikan voi saada harjoittelun kautta. Minäkin aloitin opiskelun, sillä Bosniassa suorittamani teknisen alan tutkinto ei kelpaa täällä, Sabic kertoo.
Pääsy englanninkieliseen koulutukseen onnistui vasta toisella yrityksellä, mutta silloin pääsykokeen pisteraja ylittyi reippaasti.
– Opiskelen toista vuotta ja olen suorittanut jo 150 opintopistettä eli noin kaksi kolmasosaa tutkinnosta. Sain harjoittelupaikan isosta kansainvälisestä yhtiöstä, ja nautin työstäni paljon. Saan sovittaa työaikani ja opiskelun hyvin joustavasti, sillä meillä on hyvä keskusteluyhteys esimieheni kanssa.
Sabic joutui alkuaikoina Suomessa hyväksikäytön uhriksi. Hänet pakotettiin tekemään 14 tunnin työpäiviä ilman taukoja, ruokaa ja ylityökorvauksia. Lisäksi työnantaja saattoi kutsua töihin 10 minuutin varoitusajalla. Lopulta 15 työntekijän palkat närpiöläisellä puutarhatilalla jäivät maksamatta.
– Se oli kauheaa, mutta Teollisuusliitto auttoi meitä. Liiton avulla saimme palkat kolmen kuukauden kuluttua. Lisäksi saimme ison hyvityksen huonosta kohtelusta. Ulkomaalaisen työntekijän on vaikea puolustaa oikeuksiaan ilman vahvan liiton apua, Sabic sanoo.
Uudenkaupungin tapahtumassa Sabic halusi saada tietoa Suomen hallituksen suunnittelemista työelämän heikennyksistä.
– Halusin kuulla, mitä on tulossa, kun lakot eivät toimineet. Meidän on tärkeää nähdä myös isompi kuva oman laatikkomme ulkopuolelta, jotta voimme ymmärtää, mitä tapahtuu. Onko potkujen antaminen jatkossa helpompaa ja lisääkö se työttömyyttä ja turvattomuutta mennä töihin? Meille ulkomailta muuttaneille työ merkitsee hyvin paljon ja olemme iloisia kaikista mahdollisuuksista tehdä työtä. Emme anna periksi, Sabic korostaa.
LIITOSTA SAA TIETOA OIKEUKSISTAAN
Ukrainalainen Svitlana Brovarska on asunut Suomessa kolme vuotta ja työskennellyt maataloudessa eri aloilla kesäisin ensimmäisen kerran jo 10 vuotta sitten. Suomen kielikin sujuu jo melko hyvin.
– Minulla on työkokemusta mansikkatila Katriina Tuloiselalta Hameenkoskelta, vihannestila Timo Varjolta Laitilasta ja vuohitilalta Loviisasta, Jokiniemen Kartano Oy:stä. Nyt työnantajani on rekrytointiyritys Econia Oy Kyrössä, lähellä Turkua. Sen kautta voin työskennellä eri paikoissa. Tällä hetkellä työskentelen Oksasen Puutarhassa Oripäässä, Brovarska kertoo.
Hän toivoo valmistuvansa tulevaisuudessa opettajaksi ja opiskelee suomea.
– Tyttäreni Katja käy täällä koulua ja opiskelemme yhdessä suomea, hän auttaa minua. Puhun suomea aina kun mahdollista, vaikka en aina ymmärrä, mitä muut ihmiset puhuvat minulle, mutta harjoittelen ahkerasti.
Brovarskan mielestä on tärkeää kuulua Teollisuusliittoon, jotta osaa ulkomaalaisena työntekijänä pitää kiinni oikeuksistaan.
– Alussa en osannut ja tein työtä liian pienellä palkalla. Liitosta sain tietoa ja siksi osallistuin tähän koulutukseen. Haluan myös kehittää itseäni koko ajan, Brovarska sanoo.
