Digi­taa­lista taitu­ruutta näppäimistöllä

Sanan alku­juuri on hämä­rän peitossa, mutta se liit­tyy erityi­sesti nope­aan ja taita­vaan näppäi­mis­tön käyt­töön. Taito on olen­nai­nen osa monen tieto­tek­nii­kan ammat­ti­lai­sen työtä. Käpis­tely on sanana nokkela suomen­kie­li­nen poik­keus muutoin englan­tia vili­se­vässä tieto­tek­nii­kan maail­massa. Sana kätkee sisäänsä monia kielen kerrok­sia ja histo­rial­li­sia juuria.

Kun Micro­sof­tin Copi­lot-teko­ä­ly­oh­jel­maa haas­tat­te­lee käpis­te­lyn merki­tyk­sestä, osaa se vastata kysy­myk­siin, joihin muut lähteet eivät anna vastausta.

– Käpis­tely on suomen kielen sana, joka viit­taa pieneen, nope­aan ja taita­vaan liik­kee­seen. Se voi liit­tyä esimer­kiksi sormien liik­kei­siin, kuten näppäi­mis­tön käyt­töön tai pienen esineen käsit­te­lyyn, Copi­lot-botti vastaa.

– Voisimme speku­loida, että se saat­taa liit­tyä sanoi­hin käsi ja pieni, mutta tark­kaa alku­pe­rää ei ole helppo jäljit­tää. Käpis­tely voi myös herät­tää mieli­ku­via nopeista sormista, jotka liik­ku­vat taita­vasti näppäi­mis­töllä tai mobii­li­lait­teella. Ehkäpä käpis­tely onkin moder­nin tekno­lo­gian synnyt­tämä sana, joka kuvas­taa digi­taa­lista taitu­ruutta, teko­äly pohtii.

Teko­äly antaa vastauk­sis­saan jopa sarkas­ti­sia moit­teita Kieli­toi­mis­ton sana­kir­jan yllä­pi­tä­jille ja kieli­tie­tei­li­jöille, että näin oleel­li­nen sana ei löydy sanakirjoista.

– Joka tapauk­sessa käpis­tely on sana, joka kannat­taa pitää mielessä, kun pohdimme kielen moni­muo­toi­suutta ja sen kykyä ilmaista hieno­va­rai­sia liik­keitä ja toimintoja.

Käpis­tely on tärkeä taito, joka vaikut­taa moniin tieto­jen­kä­sit­te­ly­alan ammatteihin.

Teko­äly antaa käpis­te­lylle myös laajem­man merkityksen:

– Käpis­tely on tärkeä taito, joka vaikut­taa moniin tieto­jen­kä­sit­te­ly­alan ammat­tei­hin. Se ei ole vain nopeaa kirjoit­ta­mista, vaan myös taitoa navi­goida digi­taa­li­sessa maail­massa suju­vasti ja tehokkaasti.

Käpis­te­lyllä on teko­ä­lyn mukaan merki­tystä eten­kin kolmella osa-alueella: ohjel­moin­nissa, teks­tin­kä­sit­te­lyssä ja tieto­kan­to­jen hallinnassa.

– Koodaa­jat käyt­tä­vät paljon aikaa näppäi­mis­tön äärellä. Nopea ja taitava käpis­tely on vält­tä­mä­töntä, jotta koodia voidaan kirjoit­taa tehok­kaasti ja virheettömästi.

Teko­äly niput­taa myös lehtien toimit­ta­jat käpis­te­li­jöi­den joukkoon.

– Kirjoit­ta­jat, toimit­ta­jat ja muut ammat­ti­lai­set käyt­tä­vät paljon aikaa teks­tin­kä­sit­te­ly­oh­jel­missa. Käpis­tely mahdol­lis­taa nopean kirjoit­ta­mi­sen ja muokkaamisen.

– Tieto­kanta-asian­tun­ti­jat käsit­te­le­vät suuria määriä tietoa. Nopea käpis­tely auttaa heitä tehok­kaasti suorit­ta­maan kyse­lyjä ja päivityksiä.

Käpis­tely ei ole teko­ä­lyn mielestä aivan ongel­ma­tonta. Pulmia ovat nopeu­desta tule­vat virheet ja ihmis­ten erilai­set kipu­ti­lat ja vaivat, jotka johtu­vat puut­teel­li­sesta työergonomiasta.

– Taitava käpis­te­lijä osaa kirjoit­taa nopeasti ilman, että syntyy paljon kirjoi­tus­vir­heitä. Pitkä­ai­kai­nen näppäi­mis­tön käyttö voi aiheut­taa fyysi­siä haas­teita. Ergo­no­mi­nen asento ja tauot ovat tärkeitä, teko­äly summaa.

KORVAAKO TEKOÄLY KÄPISTELYN?

Käpis­te­lyllä viita­taan tieto­tek­nii­kassa eten­kin “raaka­koo­din” kirjoit­ta­mi­seen näppäi­mis­töllä. Juuri käsin ohjel­mointi on ollut tieto­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen näky­vin (ja kuulu­vin) osa-alue, joten koko tietee­na­lasta käyte­tään joskus tuota nimeä.

Jo pitkään on puhuttu, että teko­äly korvaisi käsin ohjel­moin­nin. Onko tieto­jen­kä­sit­te­ly­tiede enää käpis­te­lyä, jos ohjel­mointi menee yhä enem­män teko­ä­lyn työksi? Kysy­tään asiaa teko­ä­lyltä itseltään.

– Teko­äly voi tuot­taa koodia auto­maat­ti­sesti, mutta tämä ei korvaa koodaa­jan roolia. Esimer­kiksi koodi­ge­ne­raat­to­rit voivat luoda yksin­ker­tai­sia koodin­pät­kiä tai raken­teita, mutta moni­mut­kai­sem­man logii­kan ja liike­toi­min­ta­sään­tö­jen toteut­ta­mi­nen vaatii edel­leen ihmi­sen osal­lis­tu­mista, teko­äly vastaa.

Vastauk­ses­saan se koros­taa, että teko­äly voi tehos­taa koodin tuot­ta­mista ja analy­soin­tia, mutta koodaa­jan rooli on edel­leen keskeinen.

– Koodin laatu, yllä­pito ja jatko­ke­hi­tys vaati­vat edel­leen ihmi­sen osaa­mista. Teko­äly voi auttaa, mutta koodaa­jan näke­mys ja koke­mus ovat korvaa­mat­to­mia, teko­äly päät­tää vastauksensa.

Artik­keli on tuotettu “käpis­te­le­mällä”. Toimit­taja haas­tat­teli aiheesta Copilot-tekoälyohjelmaa.