SAK:laiset ammattiliittojen hallituksen toimia vastustavat poliittiset lakot tuntuvat yrityksissä eri tavoin. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmies Jouni Varjonen kertoo, että työt tehtaalla ovat nyt seisahtuneet lakkojen vuoksi. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Lakon vaiku­tuk­set vaih­te­le­vat: Auto­teh­taalla työ loppuu, sahalla ei vielä huomaa

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN, ANTTI HYVÄRINEN JA JOHANNES WARIS

KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ, KITI HAILA JA JYRKI LUUKKONEN

Poliit­tis­ten lakko­jen vaiku­tus tuntuu yrityk­sissä eri tavoin, pääluot­ta­mus­mie­het kerto­vat. Uuden­kau­pun­gin auto­teh­taalla työt ovat seis ja palkan­maksu loppuu keskiviikkona.

SAK:laiset ammat­ti­lii­tot vastus­ta­vat Orpo-Purran halli­tuk­sen työn­te­ki­jä­vas­taista poli­tiik­kaa Suomen tuon­tiin ja vien­tiin kohdis­te­tuilla lakoilla, jotka jatku­vat nyt kolmatta viik­koa. Lakot ovat osa SAK:laisten liit­to­jen yhteistä Painava syy ‑kampan­jaa.

Auto­teh­das Valmet Auto­mo­ti­vella poliit­tis­ten lakko­jen vaiku­tus tuntuu selvästi. Pääluot­ta­mus­mies Jouni Varjo­nen kertoo, että tehtaalla tuotanto on pysäytetty.

– Nyt emme saa enää osia, joista teemme autoja. Tänään maanan­taina ja huomenna tiis­taina meillä on tasaus­va­paa­päi­vät ja keski­viik­kona 27. maalis­kuuta suurim­malta osalta henki­lös­töä palkan­maksu keskey­te­tään, Varjo­nen kertoo lakon vaikutuksista.

Varjo­sen mukaan tämän hetken tiedon mukaan töihin auto­teh­taalla pala­taan 3. huhtikuuta.

– Jos lakot jatku­vat, epäi­len, että tämän viral­li­sen termin mukaan jalkau­tus­kin jatkuu.

Varjo­nen kertoo, että auto­teh­taalla joudu­taan pysäyt­tä­mään tuotanto kompo­nent­ti­pu­lan vuoksi. Normaa­li­ti­lan­teessa tehtaalle tarvit­ta­vat kompo­nen­tit tule­vat laivalla, mutta lakon vuoksi laivoja ei pureta satamissa.

– Vielä viime viikolla kahden päivän tuotan­toon tarvit­ta­vat kompo­nen­tit kulje­tet­tiin rekoilla maateitse Saksasta. Se on kuiten­kin niin kallis ratkaisu, ettei niin voi jatkaa. Lisäksi rekkoja tarvit­tai­siin niin paljon, että se olisi mahdo­ton toteuttaakin.

Varjo­sen mukaan mieliala työn­te­ki­jöi­den keskuu­dessa on kaksi­ja­koi­nen. Osa tukee lakkoja ja osa haluaisi olla töissä. Huoli on ensi vuodesta, kun uusista tuotan­to­so­pi­muk­sista ei vielä tiedetä.

– Olen kuiten­kin yrit­tä­nyt kertoa heil­le­kin, että nämä halli­tuk­sen toimet vaikut­ta­vat sinuun ja sinun lapsiisi. On pitkä tie saada näitä heiken­nyk­siä ja muutok­sia takai­sin ja voi olla, että emme saa niitä koskaan takaisin.

Varjo­sen mielestä umpi­ku­jaan ajau­tu­nut työmark­ki­na­ti­lanne ei avaudu ennen kuin työmark­ki­naos­a­puo­let ja halli­tus saadaan yhtei­seen neuvot­te­lu­pöy­tään. Neuvot­te­lui­hin vauh­dit­taja voisi tulla maan korkeim­masta johdosta.

– En tiedä, pitäi­sikö jo presi­dentti Stub­bin äräh­tää, että nyt neuvot­te­lu­pöy­tään. Mitä pitem­mälle tämä jatkuu, sitä vaikeam­paa kumman­kaan osapuo­len on antaa periksi.

TUOTANTO PYÖRII MUTTA PIHA TÄYTTYY

Kaivos­teol­li­suu­den koneita valmis­ta­van Sand­vik Mining and Construc­tion Oy:n Tampe­reen tehtaan pääluot­ta­mus­mies Markus Haataja kertoo, että työnan­taja on ollut hiljaa lakkotilanteesta.

– Osia riitti viime viikolla. Minua ei ole lähes­tytty, joten oletan töiden teke­mi­sen edel­ly­tyk­siä vielä olevan, Haataja kertoo.

Käytän­nössä lakko­ti­lanne näkyy tehtaan pihalla, joka täytyy valmis­tu­vista koneista, sillä sata­mat eivät ota tava­raa vastaan. Tehtaalla on käyn­nissä lomau­tuk­sia, mutta vienti- ja tuon­ti­la­kolla ei ole ollut vielä suoria vaiku­tuk­sia työntekijöihin.

– Lomau­tuk­set pyöri­vät, mutta koneita valmis­tuu enti­seen malliin, Haataja kertoo.

Kaivos­teol­li­suu­den konei­den toimi­tuk­sia hait­taa myös se, että monet meri­kont­tien kuljet­ta­jat ovat turval­li­suus­syistä lopet­ta­neet Suezin kana­van käytön ja kier­tä­vät Afri­kan mante­reen matkal­laan esimer­kiksi Austra­li­aan. Rahti­matka piden­tyy näin viikoilla.

– Työnan­taja ei saa rahaa, koska viimei­set maksut tule­vat, kun koneet ovat asiak­kailla, Haataja kertoo.

Sand­vi­kin Tampe­reen tehtaalla on 600 työn­te­ki­jää, joten jouk­koon mahtuu monia mieli­pi­teitä. Haata­jan arvion mukaan ääri­päi­den kannat­ta­jat ovat äänek­käim­piä ja suurin osa on hiljaa. Huoli toimeen­tu­losta on yhtei­nen, joten pääluot­ta­mus­mie­heltä kysel­lään mahdol­li­sista tule­vista lakoista.

– On oltu viisi päivää tuki­la­koissa ja yt:n yhtey­dessä oli pari omaa ulkoi­lu­päi­vää. Se näkyy jokai­sella tuloissa, Haataja sanoo.

Sand­vik Mining and Construc­tion Oy:n Tampe­reen tehtaan pääluot­ta­mus­mies Markus Haataja kertoo, että työnan­taja on ollut hiljaa lakko­ti­lan­teesta. KUVA KITI HAILA

KOMPONENTIT KONTEISTA KUMIPYÖRILLE

Pohjois-Savossa sijait­se­van Fiskars Finland Oy:n Sorsa­kos­ken astia­teh­taalla lakko aiheutti pieniä myöhäs­ty­mi­siä lakon ensim­mäi­sen viikon aikana, kertoo tuotan­non työn­te­ki­jöi­den pääluot­ta­mus­mies Miia Soini­nen.

Kont­ti­sa­ta­mien seisoessa tehtaalle tilat­tu­jen kompo­nent­tien perille saami­nen vaati uusia järjestelyjä.

– Sata­ma­la­kon takia kontit piti purkaa Tallin­nassa ja siir­tää kompo­nen­tit kumi­pyö­rillä kulje­tet­ta­vaksi meille tehtaalle, laatuo­pe­raat­to­rina työs­ken­te­levä Soini­nen sanoo.

Rekka­lii­kenne on rajattu Auto- ja kulje­tusa­lan liiton AKT:n poliit­ti­sen työtais­te­lun ulkopuolelle.

Soini­nen arvioi tilan­teen johta­neen muuta­man päivän viiväs­tyk­siin tuotannossa.

– Ensim­mäi­sen viikon jälkeen tilanne korjaan­tui, eli mistään hirveän dramaat­ti­sesta ei ollut kyse.

Bensan saata­vuus on ollut mediassa laajasti puhee­nai­heena lakko­viik­ko­jen aikana, Nesteen jake­lu­ter­mi­naa­lien ollessa lakon piirissä. Sorsa­kos­ken tehtaalta Helsin­gin sata­maan on matkaa reilut 330 kilo­met­riä, eli polt­toai­neita kuluu kuljetuksissakin.

Lisäksi moni Fiskar­sin Sorsa­kos­ken tehtaan työn­tekijä kulkee töihin omalla autolla pidem­män­kin matkan takaa.

– Alussa kun puhut­tiin bens­a­pu­lasta, niin kyllä sitä mietti, että miten tässä käy, mutta eihän se bensa sitten loppu­nut. Mutta jos bens­a­pula eska­loi­tuisi, niin siitä seuraisi ongelmia.

Lähi­viik­koina tehtaalla tulee tosin olemaan hiljai­sem­paa lakkoon liit­ty­mät­tö­mistä syistä.

– Meillä on iso remontti menossa työpai­kalla. Alku­vuo­desta jo suun­ni­teltu ”breikki” alkaa huhti­kuun alussa ja silloin tulee viikon ajan olemaan todella vähän tuotan­toa. Yksit­täi­nen kompo­nent­tiyk­sikkö pyörii, Soini­nen kertoo.

Pääluot­ta­mus­mie­hen mukaan porukka töissä ”kyllä ymmär­tää miksi lakkoon on ryhdytty”, eikä jyrk­kää palau­tetta ole hänelle tullut suun­taan tai toiseen.

– Kovasti on kyllä kyselty aina, että olem­meko me mukana. Haluan­kin sanoa kiitok­set kaikille, jotka nyt ovat lakossa, Soini­nen sanoo.

Fiskars Finland Oy:n Sorsa­kos­ken astia­teh­taan työn­te­ki­jöi­den pääluot­ta­mus­mies Miia Soini­nen sanoo, että lakko aiheutti pieniä myöhäs­ty­mi­siä lakon ensim­mäi­sen viikon aikana. KUVA JYRKI LUUKKONEN

LAKKOJEN VAIKUTUS EI VIELÄ NÄY

Lappeen­ran­nassa UPM:n Kaukaan sahalla poliit­tis­ten lakko­jen vaiku­tus ei tois­tai­seksi näy miten­kään. Pääluot­ta­mus­mies Mika Lauk­niemi kertoo, että sahalla tuotanto pyörii yhä täysillä.

– Tämä viikko aina­kin mennään täys­käyn­nillä. Viikko kerral­laan katso­taan eteen­päin, mutta tois­tai­seksi on menty näin. Varas­tois­samme on yhä tilaa ja tukkia riit­tää. Myös hakkeen saamme varas­toi­tua, Lauk­niemi sanoo.

UPM:n uhkaa­mat seiso­kit tuotan­nossa Kaukaan tehtailla koske­vat Lauk­nie­men mukaan tois­tai­seksi pääosin sellu­teh­dasta. Lakko vaikut­taa myös pape­ri­teh­taa­seen. Sahalla hiljai­sem­paa on lähettämössä.

Eihän se auta, kuin koven­taa toimia.

Kaukaan saha on osal­lis­tu­nut tois­tai­seksi kolmeen poliit­ti­seen lakkoon. Kun nyt päällä olevat kolmen viikon lakot eivät näytä halli­tuk­sen neuvot­te­lu­ha­luja lisää­vän, on Lauk­nie­men mukaan toimia kovennettava.

– Eihän se auta, kuin koven­taa toimia, jotta pääs­täi­siin neuvot­te­lu­pöy­tään. Ei näin voi loput­to­miin jatkua. Ilmei­sesti on laitet­tava koko Suomi seis, jotta neuvot­te­lu­tie saadaan avattua.