SAK:laiset ammattiliittojen hallituksen toimia vastustavat poliittiset lakot tuntuvat yrityksissä eri tavoin. Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmies Jouni Varjonen kertoo, että työt tehtaalla ovat nyt seisahtuneet lakkojen vuoksi. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Lakon vaiku­tukset vaihte­levat: Autoteh­taalla työ loppuu, sahalla ei vielä huomaa

TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN, ANTTI HYVÄRINEN JA JOHANNES WARIS

KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ, KITI HAILA JA JYRKI LUUKKONEN

Poliit­tisten lakkojen vaikutus tuntuu yrityk­sissä eri tavoin, pääluot­ta­mus­miehet kertovat. Uuden­kau­pungin autoteh­taalla työt ovat seis ja palkan­maksu loppuu keskiviikkona.

SAK:laiset ammat­ti­liitot vastus­tavat Orpo-Purran halli­tuksen työnte­ki­jä­vas­taista politiikkaa Suomen tuontiin ja vientiin kohdis­te­tuilla lakoilla, jotka jatkuvat nyt kolmatta viikkoa. Lakot ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy ‑kampanjaa.

Autotehdas Valmet Automo­ti­vella poliit­tisten lakkojen vaikutus tuntuu selvästi. Pääluot­ta­mus­mies Jouni Varjonen kertoo, että tehtaalla tuotanto on pysäytetty.

– Nyt emme saa enää osia, joista teemme autoja. Tänään maanan­taina ja huomenna tiistaina meillä on tasaus­va­paa­päivät ja keski­viik­kona 27. maalis­kuuta suurim­malta osalta henki­löstöä palkan­maksu keskey­te­tään, Varjonen kertoo lakon vaikutuksista.

Varjosen mukaan tämän hetken tiedon mukaan töihin autoteh­taalla palataan 3. huhtikuuta.

– Jos lakot jatkuvat, epäilen, että tämän viral­lisen termin mukaan jalkau­tuskin jatkuu.

Varjonen kertoo, että autoteh­taalla joudu­taan pysäyt­tä­mään tuotanto kompo­nent­ti­pulan vuoksi. Normaa­li­ti­lan­teessa tehtaalle tarvit­tavat kompo­nentit tulevat laivalla, mutta lakon vuoksi laivoja ei pureta satamissa.

– Vielä viime viikolla kahden päivän tuotan­toon tarvit­tavat kompo­nentit kulje­tet­tiin rekoilla maateitse Saksasta. Se on kuitenkin niin kallis ratkaisu, ettei niin voi jatkaa. Lisäksi rekkoja tarvit­tai­siin niin paljon, että se olisi mahdoton toteuttaakin.

Varjosen mukaan mieliala työnte­ki­jöiden keskuu­dessa on kaksi­ja­koinen. Osa tukee lakkoja ja osa haluaisi olla töissä. Huoli on ensi vuodesta, kun uusista tuotan­to­so­pi­muk­sista ei vielä tiedetä.

– Olen kuitenkin yrittänyt kertoa heillekin, että nämä halli­tuksen toimet vaikut­tavat sinuun ja sinun lapsiisi. On pitkä tie saada näitä heiken­nyksiä ja muutoksia takaisin ja voi olla, että emme saa niitä koskaan takaisin.

Varjosen mielestä umpiku­jaan ajautunut työmark­ki­na­ti­lanne ei avaudu ennen kuin työmark­ki­naos­a­puolet ja hallitus saadaan yhtei­seen neuvot­te­lu­pöy­tään. Neuvot­te­luihin vauhdit­taja voisi tulla maan korkeim­masta johdosta.

– En tiedä, pitäi­sikö jo presi­dentti Stubbin ärähtää, että nyt neuvot­te­lu­pöy­tään. Mitä pitem­mälle tämä jatkuu, sitä vaikeampaa kumman­kaan osapuolen on antaa periksi.

TUOTANTO PYÖRII MUTTA PIHA TÄYTTYY

Kaivos­teol­li­suuden koneita valmis­tavan Sandvik Mining and Construc­tion Oy:n Tampe­reen tehtaan pääluot­ta­mus­mies Markus Haataja kertoo, että työnan­taja on ollut hiljaa lakkotilanteesta.

– Osia riitti viime viikolla. Minua ei ole lähes­tytty, joten oletan töiden tekemisen edelly­tyksiä vielä olevan, Haataja kertoo.

Käytän­nössä lakko­ti­lanne näkyy tehtaan pihalla, joka täytyy valmis­tu­vista koneista, sillä satamat eivät ota tavaraa vastaan. Tehtaalla on käynnissä lomau­tuksia, mutta vienti- ja tuonti­la­kolla ei ole ollut vielä suoria vaiku­tuksia työntekijöihin.

– Lomau­tukset pyörivät, mutta koneita valmistuu entiseen malliin, Haataja kertoo.

Kaivos­teol­li­suuden koneiden toimi­tuksia haittaa myös se, että monet merikont­tien kuljet­tajat ovat turval­li­suus­syistä lopet­ta­neet Suezin kanavan käytön ja kiertävät Afrikan mante­reen matkal­laan esimer­kiksi Austra­liaan. Rahti­matka pidentyy näin viikoilla.

– Työnan­taja ei saa rahaa, koska viimeiset maksut tulevat, kun koneet ovat asiak­kailla, Haataja kertoo.

Sandvikin Tampe­reen tehtaalla on 600 työnte­kijää, joten joukkoon mahtuu monia mieli­pi­teitä. Haatajan arvion mukaan ääripäiden kannat­tajat ovat äänek­käimpiä ja suurin osa on hiljaa. Huoli toimeen­tu­losta on yhteinen, joten pääluot­ta­mus­mie­heltä kysel­lään mahdol­li­sista tulevista lakoista.

– On oltu viisi päivää tukila­koissa ja yt:n yhtey­dessä oli pari omaa ulkoi­lu­päivää. Se näkyy jokai­sella tuloissa, Haataja sanoo.

Sandvik Mining and Construc­tion Oy:n Tampe­reen tehtaan pääluot­ta­mus­mies Markus Haataja kertoo, että työnan­taja on ollut hiljaa lakko­ti­lan­teesta. KUVA KITI HAILA

KOMPONENTIT KONTEISTA KUMIPYÖRILLE

Pohjois-Savossa sijait­sevan Fiskars Finland Oy:n Sorsa­kosken astia­teh­taalla lakko aiheutti pieniä myöhäs­ty­misiä lakon ensim­mäisen viikon aikana, kertoo tuotannon työnte­ki­jöiden pääluot­ta­mus­mies Miia Soininen.

Kontti­sa­ta­mien seisoessa tehtaalle tilat­tujen kompo­nent­tien perille saaminen vaati uusia järjestelyjä.

– Satama­lakon takia kontit piti purkaa Tallin­nassa ja siirtää kompo­nentit kumipyö­rillä kulje­tet­ta­vaksi meille tehtaalle, laatuo­pe­raat­to­rina työsken­te­levä Soininen sanoo.

Rekka­lii­kenne on rajattu Auto- ja kulje­tusalan liiton AKT:n poliit­tisen työtais­telun ulkopuolelle.

Soininen arvioi tilan­teen johta­neen muutaman päivän viiväs­tyk­siin tuotannossa.

– Ensim­mäisen viikon jälkeen tilanne korjaantui, eli mistään hirveän dramaat­ti­sesta ei ollut kyse.

Bensan saata­vuus on ollut mediassa laajasti puhee­nai­heena lakko­viik­kojen aikana, Nesteen jakelu­ter­mi­naa­lien ollessa lakon piirissä. Sorsa­kosken tehtaalta Helsingin satamaan on matkaa reilut 330 kilometriä, eli polttoai­neita kuluu kuljetuksissakin.

Lisäksi moni Fiskarsin Sorsa­kosken tehtaan työntekijä kulkee töihin omalla autolla pidem­mänkin matkan takaa.

– Alussa kun puhut­tiin bensa­pu­lasta, niin kyllä sitä mietti, että miten tässä käy, mutta eihän se bensa sitten loppunut. Mutta jos bensa­pula eskaloi­tuisi, niin siitä seuraisi ongelmia.

Lähiviik­koina tehtaalla tulee tosin olemaan hiljai­sempaa lakkoon liitty­mät­tö­mistä syistä.

– Meillä on iso remontti menossa työpai­kalla. Alkuvuo­desta jo suunni­teltu ”breikki” alkaa huhti­kuun alussa ja silloin tulee viikon ajan olemaan todella vähän tuotantoa. Yksit­täinen kompo­nent­tiyk­sikkö pyörii, Soininen kertoo.

Pääluot­ta­mus­miehen mukaan porukka töissä ”kyllä ymmärtää miksi lakkoon on ryhdytty”, eikä jyrkkää palau­tetta ole hänelle tullut suuntaan tai toiseen.

– Kovasti on kyllä kyselty aina, että olemmeko me mukana. Haluankin sanoa kiitokset kaikille, jotka nyt ovat lakossa, Soininen sanoo.

Fiskars Finland Oy:n Sorsa­kosken astia­teh­taan työnte­ki­jöiden pääluot­ta­mus­mies Miia Soininen sanoo, että lakko aiheutti pieniä myöhäs­ty­misiä lakon ensim­mäisen viikon aikana. KUVA JYRKI LUUKKONEN

LAKKOJEN VAIKUTUS EI VIELÄ NÄY

Lappeen­ran­nassa UPM:n Kaukaan sahalla poliit­tisten lakkojen vaikutus ei toistai­seksi näy miten­kään. Pääluot­ta­mus­mies Mika Laukniemi kertoo, että sahalla tuotanto pyörii yhä täysillä.

– Tämä viikko ainakin mennään täyskäyn­nillä. Viikko kerral­laan katso­taan eteen­päin, mutta toistai­seksi on menty näin. Varas­tois­samme on yhä tilaa ja tukkia riittää. Myös hakkeen saamme varas­toitua, Laukniemi sanoo.

UPM:n uhkaamat seisokit tuotan­nossa Kaukaan tehtailla koskevat Laukniemen mukaan toistai­seksi pääosin sellu­teh­dasta. Lakko vaikuttaa myös paperi­teh­taa­seen. Sahalla hiljai­sempaa on lähettämössä.

Eihän se auta, kuin koventaa toimia.

Kaukaan saha on osallis­tunut toistai­seksi kolmeen poliit­ti­seen lakkoon. Kun nyt päällä olevat kolmen viikon lakot eivät näytä halli­tuksen neuvot­te­lu­ha­luja lisäävän, on Laukniemen mukaan toimia kovennettava.

– Eihän se auta, kuin koventaa toimia, jotta päästäi­siin neuvot­te­lu­pöy­tään. Ei näin voi loput­to­miin jatkua. Ilmei­sesti on laitet­tava koko Suomi seis, jotta neuvot­te­lutie saadaan avattua.