Riku Aalto: Maan hallitus loukkaa työnte­ki­jöitä mafia­pu­heil­laan – ”Jatkamme vaikuttamistyötä”

Viime päivinä on tullut selvästi esiin, miksi maan halli­tuksen ja ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen välille on ollut hankalaa avata aitoa neuvot­te­lu­yh­teyttä. Elinkei­no­mi­nis­teri Wille Rydman on pidemmän aikaa puhunut julki­suu­dessa ay-mafiasta, eli hän rinnastaa laillisen kansa­lais­toi­minnan rikollisuuteen.

Minis­teri puhuu aina myös halli­tuk­sensa suulla, eivätkä muut minis­terit ole ponnek­kaasti puuttu­neet Rydmanin sanomisiin.

– Halli­tuksen näkökulma on erittäin loukkaava jäsenis­töämme ja kaikkia ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen ihmisiä kohtaan, sanoo Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto.

Oikeis­to­hal­litus romuttaa työttö­myys­turvaa ja muuta sosiaa­li­turvaa sekä monin tavoin heikentää työnte­ki­jöiden asemaa työmark­ki­noilla. Tämän päälle hallitus rinnastaa oikeuk­siaan puolus­tavat työnte­kijät rikollisiin.

– Populis­tisen toiminnan tarkoi­tuk­sena on vaientaa ihmisiä uhkai­le­malla ja haukku­malla, Aalto toteaa.

Työnte­ki­jöiden mieli­pide on kuitenkin tullut selvästi esille. Sadat tuhannet palkan­saajat ovat osallis­tu­neet halli­tuksen toimia vastus­ta­viin poliit­ti­siin ulosmars­seihin ja lakkoihin. Helsingin Senaa­tin­to­rilla suurmie­le­no­soi­tuk­sessa mieli­pi­teensä kertoi selvin sanoin yli 13 000 henkeä.

– Emme tee mitään laitonta, vaan sitä, mitä varten ammat­ti­liitot on perus­tettu, Aalto sanoo.

PERUSTELUT KUULOPUHEISTA

Elinkei­no­mi­nis­teri Rydman on myös syyttänyt ”ay-herroja” propa­gandan levit­tä­mi­sestä (Yle 15.2.2024). Tässä kohtaa pilkka osuu omaan nilkkaan, sillä monet halli­tuksen omat perus­telut eivät kestä lähempää tarkastelua.

Maan hallitus sanoo, että sen ajamat uudis­tukset vievät Suomea kohti Ruotsin tai Pohjois­maiden mallia. On kuitenkin selvää, että esimer­kiksi työttö­myys­turvan heiken­nykset, lakko-oikeuden rajoi­tukset ja lakiin kirjattu palkan­ko­ro­tus­katto vievät Suomea poispäin muista Pohjois­maista.

On surul­lista, että maan hallitus käyttää valheel­lisia viestejä puolus­taak­seen omaa agendaansa.

Työmi­nis­teri Arto Satonen on julki­suu­dessa väittänyt, että Ruotsissa poliit­tiset lakot on rajattu muuta­maan tuntiin. Helsingin Sanomien haastat­te­lema emeri­tus­pro­fes­sori Niklas Bruun toteaa väitteen olevan virheel­linen (HS 19.2.2024). Samassa jutussa minis­teri Satonen kertoo, että hänen käsityk­sensä Ruotsin käytän­nöstä on syntynyt esimer­kiksi elinkei­noe­lämän edusta­jien puheista.

– On surul­lista, että maan hallitus käyttää valheel­lisia viestejä puolus­taak­seen omaa agendaansa, Aalto toteaa.

Orpon-Purran hallitus puhuu työmark­ki­na­lain­sää­dännön kolmi­kan­tai­sesta valmis­te­lusta, mutta käytän­nössä halli­tuksen kanta on sama kuin työan­ta­jien, eikä työnte­ki­jöiden kanta ole vaikuttanut.

– Kun hallitus tekee itses­tään työmark­ki­naos­a­puolen, se tietenkin joutuu tilan­tee­seen, jossa se kohtaa meidän muuttuvat edunvalvontatavoitteemme.

UUDET TAVOITTEET TES-PÖYTIIN

Suomessa on perin­tei­sesti sovittu työmark­kina-asioista työmark­ki­na­jär­jes­töjen kesken ja uudis­tettu yhteis­kunnan järjes­telmiä kolmi­kan­tai­sesti valtio­vallan ja työmark­ki­na­jär­jes­töjen kesken.

Sopimalla tehtyjen uudis­tusten tahti ei ole ollut kaikkien mieleen, mutta uudis­tuk­silla on ollut laaja hyväk­syntä. Sopiminen on luonut yhteis­kun­ta­rauhaa, jota nyt ollaan rikko­massa. Kerran rikottua ei korjata hetkessä.

– Työnan­ta­ja­puo­lella on ajatus, että hallitus tekee toimensa ja sen jälkeen jatke­taan kuten ennenkin. Niinhän siinä ei tule käymään, Aalto sanoo.

Tähän asti suoma­lai­sille on luotu muutos­ti­lan­teiden turvaa yhtei­sillä järjes­tel­millä, kuten ansio­si­don­nai­sella työttö­myys­tur­valla. Jos muutos­turvaa romute­taan, työnte­ki­jöiden on haettava turvaa muilla keinoin.

– Jos kaikki halli­tuksen massii­viset esitykset toteu­tuvat, silloin myös työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen tavoit­teet ovat merkit­tä­västi erilaisia. Joudu­taan pohti­maan, haetaanko vastaavia kompen­saa­tioita työehtosopimuskirjauksin.

PITKÄJÄNTEISTÄ VAIKUTTAMISTA

Maan hallitus ei ole vielä antanut taipu­misen merkkejä, mutta 1,8 miljoonan ammat­ti­liit­toihin kuuluvan työntekijän mieli­pi­dettä on vaikea sivuuttaa. Lisäksi Ylen teettämän kyselyn mukaan suoma­lai­sista 58 prosenttia hyväksyy ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen lakot halli­tuksen työmark­ki­na­uu­dis­tuksia vastaan (Yle 17.2.2024).

– Sellaista läpimurtoa ei ole vielä saatu, että asiat olisivat muuttu­neet, mutta toimilla on vaiku­tusta. Hallitus joutuu pohti­maan tekemi­siään, vaikka julki­suu­dessa se on halli­tus­oh­jel­ma­kir­jausten takana, Aalto sanoo.

Jatkamme vaikut­ta­mis­työtä. Tilanne vaatii meiltä kaikilta pitkä­jän­tei­syyttä ja sitkeyttä.

Ammat­ti­liit­tojen kampanja halli­tuksen politiikkaa vastaan on lisännyt tietoa halli­tuksen suunni­tel­mien seurauk­sista. Luotta­mus­miehet työpai­koilla ovat tämän työn ytimessä.

– Olen todella kiitol­linen ja iloinen, että luotta­mus­hen­kilöt ovat olleet aktii­vi­sesti mukana. Siellä on tietoi­suus, millaisia vaiku­tuksia halli­tuksen toimilla kaiken kaikkiaan tulisi olemaan.

Halli­tuksen toimien vastustus jatkuu, ja samalla ehkäis­tään myös seuraavia mahdol­lisia heiken­nyksiä. Esimer­kiksi Suomen Yrittäjät on pitänyt esillä vielä halli­tus­oh­jelmaa rajumpia toimia, kuten sunnun­tain korotetun palkan lopettamista.

– Jatkamme vaikut­ta­mis­työtä. Tilanne vaatii meiltä kaikilta pitkä­jän­tei­syyttä ja sitkeyttä. Luotan, että jäsenistö näkee tarpeel­li­seksi vaikuttaa halli­tuksen politiik­kaan, Aalto sanoo.