Painavaa asiaa ja kevyttä ohjelmaa

Lumilauta odottelee Jämsän Himoksella kokouskeskus Koulun eteisessä, kun Teollisuusliiton Etelä-Suomen toiminta-alueen Ay-mazing -viikonloppuun saapuneet jäsenet istuvat kuuntelemassa aluetoimitsija Toni Vehmolan luentoa. Teemana on hallituksen suunnittelemien leikkauksen vaikutukset erityisesti nuoremman teollisuusväen työhön ja arkeen.

Vaikka ulkona kevät jo antaa hentoja merkkejään ja rinteet kuhisevat laskettelijoita eteläisen Suomen suurimmassa laskettelukeskuksessa, vielä ei ole lumisportin tai hohtokeilauksen aika – niihin on varattu aikaa vasta illansuussa – sillä nyt ollaan painavan asian äärellä.

Tuntuu, että nyt nuorten yllä leijuu musta pilvi. On tärkeää, että väki ymmärtää, mitä on tapahtumassa.

– Pureksimme viikonlopun mittaan yhdessä, mitä suunnitellut leikkaukset ja heikennykset tulevat käytännössä tarkoittamaan. Tuntuu, että nyt nuorten yllä leijuu musta pilvi. On tärkeää, että väki ymmärtää, mitä on tapahtumassa, Vehmola kertoo.

VAKITYÖT VAAKALAUDALLA

On selvää, että suurin osa leikkauksista kohdistuu erityisesti matalapalkka-aloihin ja kärsijöinä ovat myös muun muassa lapsiperheet. Eli juurikin nuorempi väki, joka on vasta pääsemässä työuraansa kiinni.

Esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, työttömyysturvan lapsikorotusten poisto sekä työttömyysturvan omavastuuajan pidennys kurittavat suoraan nuorten ammattilaisten lompakkoa, ja nuorilla työntekijöillä palkkapussi saattaa olla vielä melko ohut muutenkin.

Oma iso huolenaiheensa on tulossa oleva määräaikaisuuksien ketjuttamismahdollisuus, sillä pelkona on, että vakituinen työpaikka jää monille yhä kaukaisemmaksi haaveeksi. Sillä taas voi olla monia kerrannaisvaikutuksia nuoren työntekijän arkeen, sillä se voi torpata esimerkiksi asuntolainan saamisen ja saada suhtautumaan perheen perustamiseen entistä varovaisemmin.

– Pääseeköhän tuleva sukupolvi vakitöihin enää ollenkaan, pohtii 31-vuotias riihimäkeläinen Topi Peurala. Hän on työskennellyt Kumera Drives Oy:ssä CNC-koneistajana jo pian kaksitoista vuotta ja päätti osallistua Himoksen tapahtumaan kaverinsa innostamana.

Peuralaa mietityttää sekin, ajetaanko maatamme nyt tosissaan ulos niin sanotusta pohjoismaisesta mallista. Koulutuksessa käytiin läpi vertailua eri Pohjoismaiden kesken mitä tulee vaikkapa työttömyysturvan korvausasteeseen ja omavastuupäiviin sekä työntekijöiden lakko-oikeuteen.

– Eihän se hyvältä meidän osalta näytä, hän toteaa ja kertoo olleensa täysillä mukana helmikuun alun lakoissa ja osallistuneensa Stop nyt! -mielenosoitukseen Helsingin Senaatintorilla.

TARVITAAN AKTIIVISTA TIEDOTUSTA

Teollisuusmaalari Oona Hirvonen, 27, ei päässyt mielenosoitukseen paikan päälle eikä hänen työpaikkansa VSJ Steel Oy:ssä ollut mukana lakossa, sillä työntekijöitä yrityksessä on vain reilut kymmenen. Hän kertoo olleensa kuitenkin sekä lakoissa että mielenosoituksessa ”hengessä mukana” ja seuranneensa tilannetta muun muassa WhatsApp-ryhmien kautta.

Hirvonen valittiin puolitoista vuotta sitten työpaikkansa pääluottamusmieheksi ja varatyösuojeluvaltuutetuksi, ja on sen jälkeen käynyt tiiviisti Teollisuusliiton järjestämissä koulutuksissa ja tapahtumissa.

– Nyt olen tajunnut, että nuorille jäsenille pitäisi tiedottaa liiton toiminnasta paljon aktiivisemmin. Ennen kuin aloitin pääluottamusmiehenä, en tiennyt liiton toiminnasta juuri mitään. Olisi tärkeää, että työpaikoilla tieto leviäisi paremmin ja esimerkiksi juuri pääluottamusmies jakaisi sitä ahkerammin.

Hän kuuluu myös liiton alueelliseen nuorisojaostoon ja oli mukana suunnittelemassa Himos-viikonloppua.

– Valitsimme paikan yhdessä järjestäjätiimin kanssa, ja itselleni Himos on kiva valinta, sillä en ole ennen käynyt täällä laskettelemassa.

PAINAVAA ASIAA KEVYELLÄ OTTEELLA

22-vuotias forssalainen Kaapo Karvonen, joka rakentaa työkseen laivojen sviittejä Turun telakalla, kuuluu niin ikään alueelliseen nuorisojaostoon ja Himoksen viikonlopun järjestäjiin. Hän on sitä mieltä, että jos nuoria halutaan tavoittaa paremmin ja houkutella mukaan liiton toimintaan, on tärkeää järjestää myös ”kevyempää” ohjelmaa.

– Monia varmasti kiinnostaa Himos ja sen aktiviteetit, ja he tulivat paikalle ihan senkin takia, hän sanoo.

– Ja samalla saadaan tiedotettua tärkeistä asioista. Nuoret kuuntelevat nuoria.

Hän aikoo itse suunnata varsinaisen koulutusosion jälkeen rinteeseen – ensimmäistä kertaa elämässään. Jännitys ei kuitenkaan näy hänen kasvoiltaan, sillä hän vakavoituu puhumaan päivän teemasta.

– Eniten minua huolettaa nyt se, että poliittisia lakkoja aiotaan rajoittaa ja laittomaksi määriteltyyn lakkoon osallistujalle voidaan määrätä parin sadan euron sakko. Viedään viimeinenkin keino vaikuttaa.

MEDIASTA EI SAA KAIKKEA TIETOA

Ensimmäisen koulutuspäivän lähestyessä loppuaan ja ajatusten suuntautuessa jo iltarientoihin lappeenrantalainen K-autolla työskentelevä automekaanikko Riku Karhunen, 27, jää vielä hetkeksi pohtimaan tulevaisuutta, eritoten nuorten kannalta. Hän kertoo aloittaneensa oman työuransa niin sanotulla nollasopimuksella, ja tulleensa mukaan Teollisuusliiton toimintaan silloisen nollatuntisopimuskampanjan yhteydessä.

– Lopulta itse sain vakituisen työn, mutta aika pitkän kaavan mukaan. Minulla taisi olla kaikkiaan kaksitoista määräaikaista nollatuntisopimusta ennen työsopimuksen vakinaistamista, hän muistelee.

Hän kertoo huomanneensa, että koulutuspäivän aikana monet näyttivät aika yllättyneiltä kuullessaan kaikista muutoksista, joita on tulossa, ja kuinka ne työelämää heikentävät.

– Toivon, että nuoret osallistuisivat aktiivisesti liiton toimintaan, sillä mediasta kaikkea tarpeellista tietoa ei saa.