Paina­vaa asiaa ja kevyttä ohjelmaa

Lumi­lauta odot­te­lee Jämsän Himok­sella kokous­kes­kus Koulun etei­sessä, kun Teol­li­suus­lii­ton Etelä-Suomen toiminta-alueen Ay-mazing ‑viikon­lop­puun saapu­neet jäse­net istu­vat kuun­te­le­massa alue­toi­mit­sija Toni Vehmo­lan luen­toa. Teemana on halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mien leik­kauk­sen vaiku­tuk­set erityi­sesti nuorem­man teol­li­suus­väen työhön ja arkeen.

Vaikka ulkona kevät jo antaa hentoja merk­ke­jään ja rinteet kuhi­se­vat lasket­te­li­joita eteläi­sen Suomen suurim­massa lasket­te­lu­kes­kuk­sessa, vielä ei ole lumis­por­tin tai hohto­kei­lauk­sen aika – niihin on varattu aikaa vasta illan­suussa – sillä nyt ollaan paina­van asian äärellä.

Tuntuu, että nyt nuor­ten yllä leijuu musta pilvi. On tärkeää, että väki ymmär­tää, mitä on tapahtumassa.

– Purek­simme viikon­lo­pun mittaan yhdessä, mitä suun­ni­tel­lut leik­kauk­set ja heiken­nyk­set tule­vat käytän­nössä tarkoit­ta­maan. Tuntuu, että nyt nuor­ten yllä leijuu musta pilvi. On tärkeää, että väki ymmär­tää, mitä on tapah­tu­massa, Vehmola kertoo.

VAKITYÖT VAAKALAUDALLA

On selvää, että suurin osa leik­kauk­sista kohdis­tuu erityi­sesti mata­la­palkka-aloi­hin ja kärsi­jöinä ovat myös muun muassa lapsi­per­heet. Eli juuri­kin nuorempi väki, joka on vasta pääse­mässä työuraansa kiinni.

Esimer­kiksi ensim­mäi­sen sairaus­päi­vän palkat­to­muus, työt­tö­myys­tur­van lapsi­ko­ro­tus­ten poisto sekä työt­tö­myys­tur­van omavas­tuu­ajan piden­nys kurit­ta­vat suoraan nuor­ten ammat­ti­lais­ten lompak­koa, ja nuorilla työn­te­ki­jöillä palk­ka­pussi saat­taa olla vielä melko ohut muutenkin.

Oma iso huole­nai­heensa on tulossa oleva määrä­ai­kai­suuk­sien ketjut­ta­mis­mah­dol­li­suus, sillä pelkona on, että vaki­tui­nen työpaikka jää monille yhä kaukai­sem­maksi haaveeksi. Sillä taas voi olla monia kerran­nais­vai­ku­tuk­sia nuoren työn­tekijän arkeen, sillä se voi torpata esimer­kiksi asun­to­lai­nan saami­sen ja saada suhtau­tu­maan perheen perus­ta­mi­seen entistä varovaisemmin.

– Pääsee­kö­hän tuleva suku­polvi vaki­töi­hin enää ollen­kaan, pohtii 31-vuotias riihi­mä­ke­läi­nen Topi Peurala. Hän on työs­ken­nel­lyt Kumera Drives Oy:ssä CNC-koneis­ta­jana jo pian kaksi­toista vuotta ja päätti osal­lis­tua Himok­sen tapah­tu­maan kave­rinsa innostamana.

Peura­laa mieti­tyt­tää sekin, ajetaanko maatamme nyt tosis­saan ulos niin sano­tusta pohjois­mai­sesta mallista. Koulu­tuk­sessa käytiin läpi vertai­lua eri Pohjois­mai­den kesken mitä tulee vaik­kapa työt­tö­myys­tur­van korvausas­tee­seen ja omavas­tuu­päi­viin sekä työn­te­ki­jöi­den lakko-oikeuteen.

– Eihän se hyvältä meidän osalta näytä, hän toteaa ja kertoo olleensa täysillä mukana helmi­kuun alun lakoissa ja osal­lis­tu­neensa Stop nyt! ‑miele­no­soi­tuk­seen Helsin­gin Senaatintorilla.

TARVITAAN AKTIIVISTA TIEDOTUSTA

Teol­li­suus­maa­lari Oona Hirvo­nen, 27, ei pääs­syt miele­no­soi­tuk­seen paikan päälle eikä hänen työpaik­kansa VSJ Steel Oy:ssä ollut mukana lakossa, sillä työn­te­ki­jöitä yrityk­sessä on vain reilut kymme­nen. Hän kertoo olleensa kuiten­kin sekä lakoissa että miele­no­soi­tuk­sessa ”hengessä mukana” ja seuran­neensa tilan­netta muun muassa What­sApp-ryhmien kautta.

Hirvo­nen valit­tiin puoli­toista vuotta sitten työpaik­kansa pääluot­ta­mus­mie­heksi ja vara­työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tuksi, ja on sen jälkeen käynyt tiiviisti Teol­li­suus­lii­ton järjes­tä­missä koulu­tuk­sissa ja tapahtumissa.

– Nyt olen tajun­nut, että nuorille jäse­nille pitäisi tiedot­taa liiton toimin­nasta paljon aktii­vi­sem­min. Ennen kuin aloi­tin pääluot­ta­mus­mie­henä, en tien­nyt liiton toimin­nasta juuri mitään. Olisi tärkeää, että työpai­koilla tieto leviäisi parem­min ja esimer­kiksi juuri pääluot­ta­mus­mies jakaisi sitä ahkerammin.

Hän kuuluu myös liiton alueel­li­seen nuori­so­jaos­toon ja oli mukana suun­nit­te­le­massa Himos-viikonloppua.

– Valit­simme paikan yhdessä järjes­tä­jä­tii­min kanssa, ja itsel­leni Himos on kiva valinta, sillä en ole ennen käynyt täällä laskettelemassa.

PAINAVAA ASIAA KEVYELLÄ OTTEELLA

22-vuotias fors­sa­lai­nen Kaapo Karvo­nen, joka raken­taa työk­seen laivo­jen sviit­tejä Turun tela­kalla, kuuluu niin ikään alueel­li­seen nuori­so­jaos­toon ja Himok­sen viikon­lo­pun järjes­tä­jiin. Hän on sitä mieltä, että jos nuoria halu­taan tavoit­taa parem­min ja houku­tella mukaan liiton toimin­taan, on tärkeää järjes­tää myös ”kevyem­pää” ohjelmaa.

– Monia varmasti kiin­nos­taa Himos ja sen akti­vi­tee­tit, ja he tuli­vat paikalle ihan senkin takia, hän sanoo.

– Ja samalla saadaan tiedo­tet­tua tärkeistä asioista. Nuoret kuun­te­le­vat nuoria.

Hän aikoo itse suun­nata varsi­nai­sen koulu­tuso­sion jälkeen rintee­seen – ensim­mäistä kertaa elämäs­sään. Jänni­tys ei kuiten­kaan näy hänen kasvoil­taan, sillä hän vaka­voi­tuu puhu­maan päivän teemasta.

– Eniten minua huolet­taa nyt se, että poliit­ti­sia lakkoja aiotaan rajoit­taa ja lait­to­maksi määri­tel­tyyn lakkoon osal­lis­tu­jalle voidaan määrätä parin sadan euron sakko. Viedään viimei­nen­kin keino vaikuttaa.

MEDIASTA EI SAA KAIKKEA TIETOA

Ensim­mäi­sen koulu­tus­päi­vän lähes­tyessä loppu­aan ja ajatus­ten suun­tau­tuessa jo ilta­rien­toi­hin lappeen­ran­ta­lai­nen K‑autolla työs­ken­te­levä auto­me­kaa­nikko Riku Karhu­nen, 27, jää vielä hetkeksi pohti­maan tule­vai­suutta, erito­ten nuor­ten kannalta. Hän kertoo aloit­ta­neensa oman työuransa niin sano­tulla nolla­so­pi­muk­sella, ja tulleensa mukaan Teol­li­suus­lii­ton toimin­taan silloi­sen nolla­tun­ti­so­pi­mus­kam­pan­jan yhteydessä.

– Lopulta itse sain vaki­tui­sen työn, mutta aika pitkän kaavan mukaan. Minulla taisi olla kaik­ki­aan kaksi­toista määrä­ai­kaista nolla­tun­ti­so­pi­musta ennen työso­pi­muk­sen vaki­nais­ta­mista, hän muistelee.

Hän kertoo huoman­neensa, että koulu­tus­päi­vän aikana monet näyt­ti­vät aika yllät­ty­neiltä kuul­les­saan kaikista muutok­sista, joita on tulossa, ja kuinka ne työelä­mää heikentävät.

– Toivon, että nuoret osal­lis­tui­si­vat aktii­vi­sesti liiton toimin­taan, sillä mediasta kaik­kea tarpeel­lista tietoa ei saa.