Uutinen
”Nyt olisi syytä katsoa ostovoimaakin”
Teollisuusliiton tutkimusyksikön järjestämässä toimialaseminaarissa keskusteltiin toimeentulosta ja talouden näkymistä. Suomessa kilpailukykyä on edistetty osin ostovoiman kustannuksella.
Teollisuusliiton toimialaseminaari järjestettiin 5.12.2023 Helsingissä. Samana päivänä julkaistiin Teollisuusliiton tutkimusyksikön Toimialakatsaus 2023, jossa perehdytään teollisuusliittolaisten ostovoiman kehitykseen.
Loka–marraskuussa 2023 toteutettu ostovoimakysely kertoo, että 35 prosenttia teollisuusliittolaisista sinnittelee tulojensa kanssa. 64 prosenttia oli täysin samaa mieltä siitä, että 250 euroa kuussa vähemmän tekisi elämästä taloudellisesti selvästi hankalampaa.
Samaa viestiä kertovat myös tutkimusyksikön laskelmat siitä, miten Orpon hallituksen suunnitelmat vaikuttaisivat erilaisiin esimerkkiperheisiin. Vahvimmilla ovat perheet, joissa on kaksi työssäkäyvää jäsentä. Hankalin tilanne on nuorilla, naisilla ja yksinasuvilla.
– Yhden palkansaajan talouksissa talousvaikeuksiin joutumisen riski kasvaa, jos ansiotaso heikkenee tai menot nousevat, kertoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.
Aletaan puhua yhteiskunnallisesta kahtiajakautumisesta.
Ostovoimakyselyyn vastasi 2 941 liiton jäsenpanelistia. Yli puolet vastaajista piti käyttövarojaan riittämättöminä. Vastaajat, jotka arvioivat taloustilanteensa olevan nyt heikko, näkevät tilanteensa huononevan entisestään vuodessa.
– Aletaan puhua yhteiskunnallisesta kahtiajakautumisesta, Anttila sanoo.
UUTTA PAINOTUSTA TARVITAAN
Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund teki seminaarissa katsauksen teollisuuden näkymiin sekä kilpailukyvyn ja palkansaajien ostovoiman kehitykseen.
Suomessa kilpailukykyä on painotettu ostovoimaa enemmän, mikä onkin tuonut hyviä tuloksia vientikilpailukykyyn. Samaan aikaan kuitenkin ostovoima on kärsinyt, kun palkat ovat nousseet hintoja hitaammin.
– Hyviä asioita on saavutettu, mutta onko painotus enää oikea, Eklund kysyy.
On vaikea perustella, että sodasta johtuva inflaatio laskisi ostovoimaa pysyvästi.
Hintojen ja korkojen nousun taustalla ovat etenkin korona-ajan tuotantohäiriöt ja elvytys sekä Venäjän hyökkäyssodan seuraukset.
Loppuvuonna 2023 yritysten tilauskannat ovat heikentyneet suhdanteiden heikkenemisen takia, mutta yritysten kilpailukyky ja kannattavuus ovat säilyneet hyvällä tasolla. Ennusteiden mukaan vaikean talven jälkeen suhdanteet kääntyvät nousuun vuoden 2024 aikana.
– Nyt olisi syytä katsoa ostovoimaakin. On vaikea perustella, että sodasta johtuva inflaatio laskisi ostovoimaa pysyvästi, Eklund sanoo.
TYÖMARKKINAKIERROS PUNNITSEE
Toimialaseminaariin osallistui laaja joukko muun muassa ammattiliittojen, työnantajaliittojen ja tutkimuslaitosten edustajia.
Teknologiateollisuus ry:n johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras arvioi Euroopan komission ennusteisiin viitaten, että Suomessa ostovoiman ja kilpailukyvyn kehitys ovat linjassa muun Euroopan kanssa.
Seuraavalla työmarkkinakierroksella vuoden 2024 syksyllä jälleen punnitaan ostovoiman ja kilpailukyvyn suhdetta.
– Tietysti työnantajapuoli aina pyrkii huolehtimaan kilpailukyvystä. Se on prioriteetti numero yksi, Rautaporras sanoo.
Hänen mukaansa edellisellä neuvottelukierroksella elettiin tilanteessa, jossa oli käytännössä mahdotonta sovittaa työnantaja- ja työntekijäpuolten tavoitteita yhteen.
– Toivottavasti seuraava neuvottelukierros käytäisiin normaalimmissa olosuhteissa, eli pystyttäisiin löytämään ratkaisu, joka täyttää kummatkin tavoitteet, Rautaporras sanoo.
PALVELUT ELÄVÄT OSTOVOIMASTA
Toimialaseminaariin osallistunut Palvelualojen ammattiliitto PAMin pääekonomisti Olli Toivanen kertoo, että palvelualat ovat yleensä vähemmän suhdanneherkkiä kuin teollisuuden alat, mutta pitkäaikainen palkansaajien ostovoiman heikennys tuntuu huomattavasti.
– Ostovoima on valtavan tärkeä, kun puhutaan kuluttajapalveluista, vähittäiskaupasta sekä matkailu- ja ravintola-alasta. Siellä valtaosa kysynnästä on kotimaista, Toivanen sanoo.
Suomen kilpailukyky maailmanmarkkinoilla luo pohjaa menestykselle, mutta nyt on menty pitkään kilpailukyky edellä.
– Kun kustannuskilpailukyky on näinkin hyvissä uomissa, herää kysymys, milloin on aika ostovoiman parannukselle, jos ei nyt, Toivanen kysyy.
Orpon hallituksen hallitusohjelma ja vuoden 2024 budjetti eivät näytä hyvältä ostovoiman kannalta. Palkansaajiin ja ansioturvansaajiin kohdistuvat leikkaukset ja hyvätuloisiin painottuvat veronkevennykset tuskin lisäävät kotimaista kysyntää.
– Sillä on suurempi merkitys, jos viedään heiltä, jotka kuluttavat kaikki tulonsa, kuin jos annetaan veronkevennyksiä heille, joilla suurempi osa menee säästämiseen, Toivanen sanoo.
