Eero Löytö­mäki: Tuleeko teko­ä­lystä teol­li­suus­duu­na­rin uusi työkaveri?

Teko­äly on ollut viime aikoina ahkera: sen avulla on saatu julkais­tua upouusi Beat­les-kappale, se on voit­ta­nut arvos­te­tun kansain­vä­li­sen valo­ku­vaus­kil­pai­lun ja se on pärjän­nyt kokeissa niin hyvin, että pääsisi asia­na­ja­jaksi. Onpa teko­äly kirjoit­ta­nut yhden Tekijä-blogin­kin.

Tähän asti kuiten­kin aina­kin alle­kir­joit­ta­neelle on ollut epäsel­vää, miten laajoi­hin kieli­mal­lei­hin perus­tuva teko­äly vaikut­taa teol­li­suus­työ­hön. Muut­tuuko esimer­kiksi tehtaan, kone­pa­jan tai vers­taan arki, kun teko­ä­lyä aletaan tosis­saan ottaa käyttöön?

Elin­kei­noe­lä­män tutki­mus­lai­tos Etlan tuoreen selvi­tyk­sen mukaan noin joka viides suoma­lai­sista työl­li­sistä työs­ken­te­lee amma­teissa, jotka altis­tu­vat merkit­tä­västi teko­ä­lylle. Näissä töissä puolet työteh­tä­vistä voitai­siin suorit­taa 50 prosent­tia nopeam­min, mikäli teko­ä­lyä hyödyn­ne­tään oikein. Erityi­sesti kysy­mys koskee ICT-alaa, jossa jopa neljä viidestä työteh­tä­västä nopeu­tuisi huomat­ta­vasti teko­ä­lyn avulla, mutta myös teol­li­suu­den työn­te­ki­jöistä 16 prosent­tia altis­tuu teko­ä­lylle merkit­tä­västi. Näyt­tää siis vahvasti siltä, että teko­äly voi muut­taa suoma­laista työelä­mää ja myös perin­teistä teollisuustyötä.

Siitä, miten teko­äly kohte­lee eri teol­li­suu­de­na­loja, saadaan osviit­taa, kun tarkas­tel­laan yhdys­val­ta­laista aineis­toa. Amerik­ka­lai­siin työmark­ki­noi­hin pohjau­tu­van tutki­muk­sen perus­teella teko­ä­lyn vaiku­tuk­set teol­li­suus­työn vaih­te­le­vat huomat­ta­vasti. USA:n puuse­pän­teol­li­suu­dessa keski­mää­rin hieman alle 15 prosent­tia työteh­tä­vistä altis­tuu teko­ä­lylle, kun taas kone­pa­ja­teol­li­suu­dessa kemian­teol­li­suu­dessa vastaava luku on noin 25 prosent­tia. Tieto­ko­nei­den sekä elekt­ro­ni­sen ja optis­ten lait­tei­den valmis­tuk­sessa jopa kolmas­osa työteh­tä­vistä voitai­siin tehdä teko­ä­lyn avulla sujuvammin.

Kuten edellä maini­tuista prosen­teista voi päätellä, teko­äly ei eten­kään teol­li­suu­dessa korvaa ihmis­työtä, vaan tulee mukaan sen lomaan ja rinnalle. Siitä tulee siis uusi työkaveri.

Teko­äly ei eten­kään teol­li­suu­dessa korvaa ihmis­työtä, vaan tulee mukaan sen lomaan ja rinnalle.

Työmark­ki­noilla on edessä muutok­sia, sillä Etlan teko­ä­ly­sel­vi­tyk­sen mukaan lähes 70 prosent­tia suoma­lai­sista työl­li­sistä työs­ken­te­lee amma­teissa, joissa altis­tu­mi­nen teko­ä­lylle on vähin­tään 20 prosent­tia. Viides­osa näiden ihmis­ten työteh­tä­vistä voidaan siis tehdä jatkossa teko­ä­lyn avulla selvästi nopeam­min ja vaivat­to­mam­min. Lisäksi teko­äly tuot­ta­nee koko­naan uusia työteh­tä­viä ja ammat­teja, joita ei ole vielä edes olemassa.

Työn­te­ki­jöi­den, työnan­ta­jien ja yhteis­kun­nan on lähiai­koina pohdit­tava, miten teko­ä­lyyn sopeu­du­taan. Kysy­myk­set ovat vaikeita, mutta muuta­mia help­po­ja­kin vastauk­sia on:

1) Aikuis­kou­lu­tus­tu­kea ei kannat­taisi missään nimessä lakkaut­taa, kuten halli­tus nyt uhkaa tehdä. Teko­ä­ly­buumi vaatii sen, että työi­käi­sillä on aito mahdol­li­suus uudel­leen­kou­lut­tau­tua ja kehit­tää osaa­mis­taan omaehtoisesti.

2) Työpai­koilla kannat­taisi täys­mää­räi­sesti hyödyn­tää uuden yt-lain mukaista jatku­vaa vuoro­pu­he­lua henki­lös­tön osaa­mis­tar­peista ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sestä. On pohdit­tava yhdessä, miten teko­äly muut­taa työpai­kan osaa­mis- ja koulu­tus­tar­peita. Työnan­ta­jien on oltava valmiita koulut­ta­maan työntekijöitään.

3) Amma­til­li­nen koulu­tus tarvit­see lisää yleis­si­vis­tä­viä opin­toja. Teko­ä­lyn muovaa­milla työmark­ki­noilla tarvi­taan terä­vän ammat­tio­saa­mi­sen rinnalle enem­män laajoja ylei­siä taitoja, kuten ongel­man­rat­kai­su­ky­kyä, kieli- ja vies­tin­tä­osaa­mista sekä mate­maat­tista lukutaitoa.

Teko­äly siis tulee, mutta siihen valmis­tau­tu­mi­nen ei onneksi vaadi älyt­tö­mästi tekoja.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton koulu­tus­po­liit­ti­nen asiantuntija.