Eero Löytö­mäki: Tuleeko tekoä­lystä teolli­suus­duu­narin uusi työkaveri?

Tekoäly on ollut viime aikoina ahkera: sen avulla on saatu julkaistua upouusi Beatles-kappale, se on voittanut arvos­tetun kansain­vä­lisen valoku­vaus­kil­pailun ja se on pärjännyt kokeissa niin hyvin, että pääsisi asiana­ja­jaksi. Onpa tekoäly kirjoit­tanut yhden Tekijä-bloginkin.

Tähän asti kuitenkin ainakin allekir­joit­ta­neelle on ollut epäselvää, miten laajoihin kieli­mal­leihin perus­tuva tekoäly vaikuttaa teolli­suus­työhön. Muuttuuko esimer­kiksi tehtaan, konepajan tai verstaan arki, kun tekoälyä aletaan tosis­saan ottaa käyttöön?

Elinkei­noe­lämän tutki­mus­laitos Etlan tuoreen selvi­tyksen mukaan noin joka viides suoma­lai­sista työlli­sistä työsken­telee ammateissa, jotka altis­tuvat merkit­tä­västi tekoä­lylle. Näissä töissä puolet työteh­tä­vistä voitai­siin suorittaa 50 prosenttia nopeammin, mikäli tekoälyä hyödyn­ne­tään oikein. Erityi­sesti kysymys koskee ICT-alaa, jossa jopa neljä viidestä työteh­tä­västä nopeu­tuisi huomat­ta­vasti tekoälyn avulla, mutta myös teolli­suuden työnte­ki­jöistä 16 prosenttia altistuu tekoä­lylle merkit­tä­västi. Näyttää siis vahvasti siltä, että tekoäly voi muuttaa suoma­laista työelämää ja myös perin­teistä teollisuustyötä.

Siitä, miten tekoäly kohtelee eri teolli­suu­de­na­loja, saadaan osviittaa, kun tarkas­tel­laan yhdys­val­ta­laista aineistoa. Amerik­ka­lai­siin työmark­ki­noihin pohjau­tuvan tutki­muksen perus­teella tekoälyn vaiku­tukset teolli­suus­työn vaihte­levat huomat­ta­vasti. USA:n puuse­pän­teol­li­suu­dessa keski­määrin hieman alle 15 prosenttia työteh­tä­vistä altistuu tekoä­lylle, kun taas konepa­ja­teol­li­suu­dessa kemian­teol­li­suu­dessa vastaava luku on noin 25 prosenttia. Tieto­ko­neiden sekä elekt­ro­nisen ja optisten laitteiden valmis­tuk­sessa jopa kolmasosa työteh­tä­vistä voitai­siin tehdä tekoälyn avulla sujuvammin.

Kuten edellä maini­tuista prosen­teista voi päätellä, tekoäly ei etenkään teolli­suu­dessa korvaa ihmis­työtä, vaan tulee mukaan sen lomaan ja rinnalle. Siitä tulee siis uusi työkaveri.

Tekoäly ei etenkään teolli­suu­dessa korvaa ihmis­työtä, vaan tulee mukaan sen lomaan ja rinnalle.

Työmark­ki­noilla on edessä muutoksia, sillä Etlan tekoä­ly­sel­vi­tyksen mukaan lähes 70 prosenttia suoma­lai­sista työlli­sistä työsken­telee ammateissa, joissa altis­tu­minen tekoä­lylle on vähin­tään 20 prosenttia. Viidesosa näiden ihmisten työteh­tä­vistä voidaan siis tehdä jatkossa tekoälyn avulla selvästi nopeammin ja vaivat­to­mammin. Lisäksi tekoäly tuottanee kokonaan uusia työteh­täviä ja ammat­teja, joita ei ole vielä edes olemassa.

Työnte­ki­jöiden, työnan­ta­jien ja yhteis­kunnan on lähiai­koina pohdit­tava, miten tekoä­lyyn sopeu­du­taan. Kysymykset ovat vaikeita, mutta muutamia helppo­jakin vastauksia on:

1) Aikuis­kou­lu­tus­tukea ei kannat­taisi missään nimessä lakkauttaa, kuten hallitus nyt uhkaa tehdä. Tekoä­ly­buumi vaatii sen, että työikäi­sillä on aito mahdol­li­suus uudel­leen­kou­lut­tautua ja kehittää osaamis­taan omaehtoisesti.

2) Työpai­koilla kannat­taisi täysmää­räi­sesti hyödyntää uuden yt-lain mukaista jatkuvaa vuoro­pu­helua henki­löstön osaamis­tar­peista ja osaamisen kehit­tä­mi­sestä. On pohdit­tava yhdessä, miten tekoäly muuttaa työpaikan osaamis- ja koulu­tus­tar­peita. Työnan­ta­jien on oltava valmiita koulut­ta­maan työntekijöitään.

3) Ammatil­linen koulutus tarvitsee lisää yleis­si­vis­täviä opintoja. Tekoälyn muovaa­milla työmark­ki­noilla tarvi­taan terävän ammat­tio­saa­misen rinnalle enemmän laajoja yleisiä taitoja, kuten ongel­man­rat­kai­su­kykyä, kieli- ja viestin­tä­osaa­mista sekä matemaat­tista lukutaitoa.

Tekoäly siis tulee, mutta siihen valmis­tau­tu­minen ei onneksi vaadi älyttö­mästi tekoja.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton koulu­tus­po­liit­tinen asiantuntija.