Uutinen
Työtaistelutoimet alkavat hallituksen leikkauslinjaa vastaan – ”Viimeinen keino saada ääni kuuluviin”
SAK ja sen suuret jäsenliitot ilmoittivat ensimmäisistä poliittisista työtaistelutoimista, joilla pyritään saamaan Suomi takaisin sopimisen tielle. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi, että hallituksen yksipuolinen politiikka pakottaa liitot toimimaan.
SAK:laiset ammattiliitot aloittavat poliittiset työtaistelutoimet Petteri Orpon hallituksen ajamia työelämän heikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan.
Ensimmäiset taistelutoimet järjestetään kolmen viikon aikana 25.9.–15.10.2023. Eri liittojen pistemäiset protestit ovat esimerkiksi ulosmarsseja ja erilaisia mielenilmauksia.
– Kyse on hätähuudosta suomalaisen työväestön puolesta, sanoi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.
Ammattiliitot tiedottavat toimista aina neljä päivää ennen toteutusta. Ensimmäisistä työtaistelutoimista kerrotaan tarkemmin perjantaina 22.9. Tiedot työtaistelutoimista löytyvät liittojen verkkosivuilta ja kootusti SAK:n verkkosivulta www.sak.fi/liittotoimet.
– Kokonaisuus tulee kattamaan koko Suomen ja jokaisen maakunnan, Syvärinen kertoi.
SAK ja sen suuret jäsenliitot Teollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT kertoivat työtaistelutoimista 21.9.2023 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
VAIKUTTAA JOKAISEEN TYÖNTEKIJÄÄN
Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen ohjelmaan ja valtion vuoden 2024 budjettiin on kirjattu lukuisia heikennyksiä. Muun muassa sosiaaliturvaa leikataan, työsuhteen ehtoja heikennetään ja sopimiseen perustuvia työmarkkinoita puretaan.
– Tässä ei ole kysymys pienistä asioista, vaan suurista perustavaa laatua olevien oikeuksien leikkaamisista, sanoi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Hallituksen toimet luovat pelon ja epävarmuuden ilmapiiriä työntekijöiden niskaan. Työttömyysturvan leikkaus iskee toimeentuloon, ja irtisanomisen helpottaminen lisää epävarmuutta.
– Kun poistetaan painava syy, jää ilmaan, millaisesta mokasta voi saada potkut, Aalto sanoi.
Tässä ei ole kysymys pienistä asioista, vaan suurista perustavaa laatua olevien oikeuksien leikkaamisista.
Hallituksen suunnitelma on suoraviivainen. Ensin se pyrkii rajoittamaan työntekijöiden lakko-oikeuksia, jotta myöhemmin tulevien heikennysten vastustaminen olisi vaikeampaa.
– Hallituksen ajamat toimet ovat sellaisia, että ne vaikuttavat jokaiseen työntekijään, Aalto sanoi.
Viimeistään nyt jokaisen työntekijän kannattaa perehtyä siihen, mitä hallituksen suunnitelmat käytännössä tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat omaan elämään.
– Keskustelua on syytä käydä työpaikoilla siitä, miten ihmiset suhtautuvat heikennyksiin, Aalto sanoi.
PAKKO ON TOIMIA
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toi esille, että Orpon-Purran hallituksen ajamat heikennykset iskevät rajusti moniin ihmisiin, jotka tekevät osa-aikaista työtä vastoin tahtoaan.
– Alkavatko työnantajat tarjota kokoaikaista työtä, kun työntekijöiltä leikataan? En usko, Rönni-Sällinen sanoi.
Sopimusyhteiskunnan romuttaminen ja kurjuuden lisääminen eivät käy.
– Meidän on pakko toimia ja pitää jäsenten puolta. Se on selkeä kentältä tullut viesti. Valmius on kaikenlaisiin toimiin, Rönni-Sällinen kertoi.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko totesi, että hallituksen ohjelmassa on silmänkääntötemppuja, joilla pyritään romuttamaan työmarkkinoiden perusasioita.
Paikallinen sopiminen voi kuulostaa hyvältä, mutta hallituksen ajama paikallinen sopiminen johtaa työnantajapuolen järjestäytymisen vähenemiseen ja sitä kautta työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamiseen. Myös luottamusmiesten ohi sopimisen mahdollistaminen luo epävakautta.
– Tämä muuttaa suomalaisen työelämän täysin sopimisen osalta. Olemme valmiit puolustamaan oikeuksiamme asiaankuuluvalla tavalla, Kokko lupasi.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korosti, että työmarkkinat pitää jättää työmarkkinaosapuolten neuvoteltavaksi.
– Hallituksen ei pidä tulla mestaroimaan uutta työmarkkinajärjestelmää. Työmarkkinamalli pitää rakentaa työmarkkinaosapuolten kesken, Niemi-Laine sanoi.
Hallituksen politiikka ajaa entistä vaikeampaan asemaan matalapalkkaisia töitä tekevät ihmiset.
– Tulemme tekemään kaiken, mitä pystymme, että nämä heikennykset eivät toteudu, Niemi-Laine lupasi.
KYSE ON VALINNOISTA
Mediatilaisuudessa kysyttiin, mitkä ovat ammattiliittojen keinot valtion talouden parantamiseksi. Maan hallitus on perustellut leikkauslistaansa valtiontalouden tilanteella.
Liittojen edustajilta löytyi useita keinoja. Yksi mahdollisuus olisi ottaa kaikki mukaan yhteisiin talkoisiin oikeudenmukaisella tavalla.
– Hallituksen kaikki toimet kohdistuvat työntekijöihin, työttömiin ja heikommassa asemassa oleviin. Mitään toimia ei kohdisteta hyvin toimeentuleviin tai yrityksiin, Aalto muistutti.
Sosiaaliturvan leikkaukset ja samanaikaiset suurituloisille painottuvat veronkevennykset eivät kasvata luottamusta. Monet leikkaustoimet eivät edes paranna valtiontaloutta.
– Otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille, Rönni-Sällinen tiivisti.
Kokko muistutti, että Suomessa on viime ajat eletty verrattain hyvässä työllisyystilanteessa, johon on päästy tukemalla ihmisiä töihin: osaamiseen ja terveyteen panostaminen tuottaa tulosta. Tähän pitää luottaa jatkossakin.
Aiemmistakin taloudellisista ja muista ongelmista on selvitty neuvottelemalla ja sopimalla. Talouden iso kuva on hyvin ammattiliittojen tiedossa.
– Olisi mahdollista laajentaa veropohjaa, jotta kaikki maksavat oikeudenmukaisesti veroja, Syvärinen sanoi.
YHTEINEN ASIA
Mediatilaisuudessa kysyttiin useita kysymyksiä työtaistelutoimien käytännön toteutuksesta. Tässä vaiheessa on sovittu kolmen ensimmäisen viikon toimista.
– Aloitamme mielenilmaisuilla ja protesteilla. Jos niillä ei synny riittävää vaikuttavuutta, valmius on koventaa toimia jatkuvasti, Rönni-Sällinen totesi.
– Ei liene järkevää tyhjentää isoja putkia heti, Kokko sanoi.
Kentällä taistelutahto on luja. Toimiin ei olla ryhtymässä kevyin perustein.
Laajatkin lakot ovat mahdollisia, mutta ne eivät ole päämäärä. Tavoitteena on saada hallitus perääntymään politiikastaan ja aloittamaan aidot neuvottelut.
– Kentällä taistelutahto on luja. Toimiin ei olla ryhtymässä kevyin perustein. Tämä on viimeinen keino saada ääni kuuluviin, Aalto sanoi.
Taistelutahto ei rajaudu vain SAK:laisten liittojen jäseniin. Niemi-Laine kertoi, että JHL:n tilaisuuksissa on käynyt myös STTK:laisten ja Akavalaisten liittojen jäseniä.
– Ihmiset haluavat lähteä mukaan, sillä tämä on iso yhteinen asia yhteiskunnassa, Niemi-Laine sanoi.
