Uutinen
”Tämä voi muuttaa Suomen perinpohjaisesti” – Pohjoismaiset teollisuustyöntekijät seuraavat huolestuneina hallituksen suunnitelmia
Pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden foorumissa katsottiin melskeisten vuosien jälkeen eteenpäin ja huolestuneena Suomen tilannetta. Nyt peräänkuulutettiin myös yhteisiä ay-leiritulia, joiden ympärille eurooppalaiset liitot voisivat kerääntyä.
Pohjoismaisten teollisuusliittojen yhteistyöelimen Nordic-IN:in seminaari järjestettiin järjestön hallituksen kokouksen yhteydessä Teollisuusliiton koulutuskeskus Murikassa 29. elokuuta. Seminaarin teemana oli pohjoismainen malli ja Euroopan unionin sosiaalinen pilari.
Keskustelua varjosti isäntämaa Suomen hallituksen suunnittelemat heikennykset sosiaaliturvaan ja työntekijöiden edunvalvontamahdollisuuksiin.
Osallistujat kritisoivat paikoitellen kovin sanankääntein hallitusohjelman kirjauksia muun muassa lakko-oikeuden heikentämisestä.
Eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen EAY:n hiljattain jatkokaudelle valittu varapääsihteeri, ruotsalainen Claes-Mikael Ståhl, seuraa huolestuneena Suomen kehitystä. EAY tai ETUC edustaa noin 60 miljoonaa palkansaajaa Euroopassa.
– Tietysti ammattiliittojen toimintaedellytysten kaventaminen huolettaa. Tämä voi muuttaa Suomen perin pohjin. Hallitusohjelman työelämäkirjaukset vievät Suomea pois Pohjoismaisesta viitekehyksestä ja kohti jotakin aivan muuta, Ståhl sanoo.
Orpon hallitus on ilmoittanut seuranneensa tarkkaan muiden Pohjoismaiden esimerkkiä hallitusohjelman työmarkkinaosiota kirjoittaessaan.
– Ei tällaisella paketilla ole mitään tekemistä pohjoismaisen mallin kanssa. Pohjoismainen malli rakentuu idealle tukea ja edistää osapuolten sopimista. Näin luodaan edellytykset työmarkkinoille säädellä itseään. Jos osapuolet saavat vastuuta, he sitä myös ottavat.
Poliittinen oikeisto on hyvä kopioimaan asioita muista maista.
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen mainitsi puheessaan hallituksen suunnitelmien olevan kovin isku ay-liikettä vastaan kymmeniin vuosiin. Lehtonen toivoikin solidaarisuutta muilta pohjoismaisilta ystäviltä.
Orpon hallituksen työministeri Arto Satonen (kok.) on juuri palannut kotiin Ruotsinmatkaltaan. Hän tapasi vierailullaan muun muassa Ruotsin työmarkkina- ja integraatioministeri Johan Pehrsonin.
”Hallituksen tavoitteena on tuoda suomalainen työelämä ja työllisyysaste samalle viivalle muiden Pohjoismaiden kanssa. Siksi on tärkeää tutustua siihen, millaisia työmarkkinauudistuksia Ruotsissa on jo tehty ja miten esimerkiksi ruotsalainen sovittelujärjestelmä toimii”, ministeri Satonen kertoo tiedotteessaan.
Teollisuusliiton Lehtonen esitti toiveen, että ay-liike muissa Pohjoismaissa pitäisi esillä Suomen tilannetta vierailujen yhteydessä – ja kertoisivat mistä ”pohjoismaisessa mallissa oikeasti on kyse”.
– Poliittinen oikeisto on hyvä kopioimaan asioita muista maista. Seuraavaksi voikin olla teidän vuoronne, kohdisti Lehtonen sanansa pohjoismaisille kollegoilleen.
IN:in puheenjohtaja, Tanskan metallin puheenjohtaja Claus Jensen, vitsaillen lupasikin tarvittaessa järjestää Satoselle neljän viikon koulutuskokonaisuuden ”Tanskan Murikassa”, eli Metalskolenissa Jørlundessa.
Annakarin Wall Ruotsin toimihenkilöliitto Unionenista muistutti, että pohjoismaista työmarkkinamallia ei uhkaa pelkästään EU-lainsäädäntö minimipalkkadirektiiveineen. Wall toimi aikaisemmin Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden toimitsijana.
– Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten työnantajat ovat onnistuneet viemään kysymyksiä entistä enemmän yritys- ja työpaikkatasolle, missä ay-liikkeen edunvalvonta saattaa olla heikompaa. Uskon, että järjestäminen ja jäsenhankinta on entistä tärkeämpää. Toki meidän on myös pystyttävä näyttämään, että saamme aikaan tuloksia, Wall sanoo.
”TARVITSEMME YHTEISIÄ LEIRITULIA”
Idea eurooppalaisesta vähimmäispalkkadirektiivistä aiheutti jonkin verran skismaa pohjoismaiden ja liittojenkin välillä asian tullessa ajankohtaiseksi nelisen vuotta sitten. Vähimmäispalkkadirektiivi hyväksyttiin EU:ssa lokakuussa 2022.
Ruotsi ja Tanska äänestivät direktiiviä vastaan, Suomi sen hyväksymisen puolesta.
Isossa kuvassa pohjoismaalaiset olivat kuitenkin samoilla linjoilla – palkoista ja työehdoista sovitaan neuvotellen työmarkkinaosapuolten välillä, ei poliittisilla päätöksillä jäsenmaissa tai EU-parlamentissa.
Monissa EU-maissa, joissa työehdot ja neuvottelujärjestelmä ovat merkittävästi heikoimmat kuin Pohjolassa, ei skandinaavien vastustus EU:n vähimmäispalkkadirektiiviä kohtaan saanut ymmärrystä osakseen.
Jos pohjoismaalaiset olisivat olleet yhtenäisempiä olisi tulos saattanut olla täysin erilainen.
Monissa EU-maissa, joissa työehdot ja neuvottelujärjestelmä ovat merkittävästi heikoimmat kuin Pohjolassa, ei skandinaavien vastustus EU:n vähimmäispalkkadirektiiviä kohtaan saanut ymmärrystä osakseen.
– Olen useissa kansainvälisissä yhteyksissä jälkeenpäin kuullut sanottavan, että jos ”äänensävymme” olisi ollut sovittelevampi, eikä pelkästään ”ei käyn” hokemista, mutta ennen kaikkea, jos pohjoismaalaiset olisivat olleet yhtenäisempiä olisi tulos saattanut olla täysin erilainen, Unionenin puheenjohtaja Martin Linder totesi.
Claes-Mikael Ståhl puhuu mielellään leiritulista. Nyt on Euroopan ay-väen keräännyttävä yhteisen leiritulen ääreen ajamaan yhdessä jotakin tärkeää tavoitetta eteenpäin unionin sisällä.
Ståhlin mukaan tällaisen leiritulen voisi tarjota työn alla olevat säädökset koskien EU-tukien jakoperiaatteita.
Ståhlin mielestä ay-liike voisi työskennellä sen puolesta, että EU-varojen käyttöön vaadittaisiin enenevissä määrin sosiaalisia painotuksia jäsenmaissa, mutta myös esimerkiksi vaatimuksiin julkisia hankintoja tehtäessä pitää työehtoja ja työntekijöiden järjestäytymistä tärkeänä kriteerinä.
KAHDET TÄRKEÄT VAALIT 2024
Ensi vuonna eurooppalaisen palkansaajan arkeen vaikuttaa yleisen taloudellisen kehityksen lisäksi kaksi vaalitulosta. Eurovaalit järjestetään keväällä ja Yhdysvaltain presidentinvaalit marraskuussa 2024.
Eurooppalainen duunari saa toki äänestää vain ensiksi mainitussa. Äänioikeutta tosin käytetään verrattain heikosti – ja lukujen valossa työväestössä erityisen heikosti.
Suomessa äänestysprosentti EU-vaaleissa nousi viimeksi hädin tuskin 40 prosenttiin. Tsekissä, Slovakiassa ja Sloveniassa vain joka viides vaivautui uurnille.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että seuraavasta EU-parlamentista tulee aikaisempaa oikeistopopulistisempi. Tätä kehitystä luultavasti tukee austerityksi kutsuttu tiukkaa budjettikuria painottava ja julkisia palveluja leikkaava politiikka eri puolilla Eurooppa, Ståhl toteaa.
Suomessa äänestysprosentti EU-vaaleissa nousi viimeksi hädin tuskin 40 prosenttiin. Tsekissä, Slovakiassa ja Sloveniassa vain joka viides vaivautui uurnille.
Donald Trumpin valinta presidentiksi Yhdysvalloissa taas todennäköisesti tarkoittasi loppua Joe Bidenin hallinnon niin sanotuille ”työntekijäkeskeisille politiikkatoimille maailmankaupassa”.
Tietyn amerikkalaisen protektionismin vastapainoksi eurooppalaisella ay-liikkeellä on ollut paikka neuvottelupöydissä amerikkalaisten kanssa.
Trumpin paluu Valkoiseen taloon johtaisi America First ‑henkiseen politiikkaan missä maailmankauppa nähdään myös geopoliittisena nollasummapelinä. Tämä kehitys ei ole suotuisa viennistä ja avoimesta taloudesta elävälle pohjoismaisille teollisuusyrityksille ja työntekijöille.
Pohjoismaisten teollisuustyöntekijöiden seminaari pidettiin hallituksen kokouksen yhteydessä. Teollisuusliittoa hallituksessa edustavat puheenjohtaja Riku Aalto, varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja kansainvälisten asioiden päällikkö Jari Hakkarainen.
