”Tämä voi muut­taa Suomen perin­poh­jai­sesti” – Pohjois­mai­set teol­li­suus­työn­te­ki­jät seuraa­vat huoles­tu­neina halli­tuk­sen suunnitelmia

Pohjois­mais­ten teol­li­suus­liit­to­jen yhteis­työ­eli­men Nordic-IN:in semi­naari järjes­tet­tiin järjes­tön halli­tuk­sen kokouk­sen yhtey­dessä Teol­li­suus­lii­ton koulu­tus­kes­kus Muri­kassa 29. elokuuta. Semi­naa­rin teemana oli pohjois­mai­nen malli ja Euroo­pan unio­nin sosi­aa­li­nen pilari.

Keskus­te­lua varjosti isän­tä­maa Suomen halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mat heiken­nyk­set sosi­aa­li­tur­vaan ja työn­te­ki­jöi­den edunvalvontamahdollisuuksiin.

Osal­lis­tu­jat kriti­soi­vat paikoi­tel­len kovin sanan­kään­tein halli­tus­oh­jel­man kirjauk­sia muun muassa lakko-oikeu­den heikentämisestä.

Euroop­pa­lai­sen ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen EAY:n hiljat­tain jatko­kau­delle valittu vara­pää­sih­teeri, ruot­sa­lai­nen Claes-Mikael Ståhl, seuraa huoles­tu­neena Suomen kehi­tystä. EAY tai ETUC edus­taa noin 60 miljoo­naa palkan­saa­jaa Euroopassa.

– Tietysti ammat­ti­liit­to­jen toimin­tae­del­ly­tys­ten kaven­ta­mi­nen huolet­taa. Tämä voi muut­taa Suomen perin pohjin. Halli­tus­oh­jel­man työelä­mä­kir­jauk­set vievät Suomea pois Pohjois­mai­sesta viite­ke­hyk­sestä ja kohti jota­kin aivan muuta, Ståhl sanoo.

Orpon halli­tus on ilmoit­ta­nut seuran­neensa tark­kaan muiden Pohjois­mai­den esimerk­kiä halli­tus­oh­jel­man työmark­ki­nao­siota kirjoittaessaan.

– Ei tällai­sella pake­tilla ole mitään teke­mistä pohjois­mai­sen mallin kanssa. Pohjois­mai­nen malli raken­tuu idealle tukea ja edis­tää osapuol­ten sopi­mista. Näin luodaan edel­ly­tyk­set työmark­ki­noille säädellä itse­ään. Jos osapuo­let saavat vastuuta, he sitä myös ottavat.

Poliit­ti­nen oikeisto on hyvä kopioi­maan asioita muista maista.

Teol­li­suus­lii­ton vara­pu­heen­joh­taja Turja Lehto­nen mainitsi puhees­saan halli­tuk­sen suun­ni­tel­mien olevan kovin isku ay-liikettä vastaan kymme­niin vuosiin. Lehto­nen toivoi­kin soli­daa­ri­suutta muilta pohjois­mai­silta ystäviltä.

Orpon halli­tuk­sen työmi­nis­teri Arto Sato­nen (kok.) on juuri palan­nut kotiin Ruot­sin­mat­kal­taan. Hän tapasi vierai­lul­laan muun muassa Ruot­sin työmark­kina- ja inte­graa­tio­mi­nis­teri Johan Pehr­so­nin.

”Halli­tuk­sen tavoit­teena on tuoda suoma­lai­nen työelämä ja työl­li­syy­saste samalle viivalle muiden Pohjois­mai­den kanssa. Siksi on tärkeää tutus­tua siihen, millai­sia työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia Ruot­sissa on jo tehty ja miten esimer­kiksi ruot­sa­lai­nen sovit­te­lu­jär­jes­telmä toimii”, minis­teri Sato­nen kertoo tiedotteessaan.

Teol­li­suus­lii­ton Lehto­nen esitti toiveen, että ay-liike muissa Pohjois­maissa pitäisi esillä Suomen tilan­netta vierai­lu­jen yhtey­dessä – ja kertoi­si­vat mistä ”pohjois­mai­sessa mallissa oikeasti on kyse”.

– Poliit­ti­nen oikeisto on hyvä kopioi­maan asioita muista maista. Seuraa­vaksi voikin olla teidän vuoronne, kohdisti Lehto­nen sanansa pohjois­mai­sille kollegoilleen.

IN:in puheen­joh­taja, Tans­kan metal­lin puheen­joh­taja Claus Jensen, vitsail­len lupa­si­kin tarvit­taessa järjes­tää Sato­selle neljän viikon koulu­tus­ko­ko­nai­suu­den ”Tans­kan Muri­kassa”, eli Metals­ko­le­nissa Jørlundessa.

Anna­ka­rin Wall Ruot­sin toimi­hen­ki­lö­liitto Unio­ne­nista muis­tutti, että pohjois­maista työmark­ki­na­mal­lia ei uhkaa pelkäs­tään EU-lain­sää­däntö mini­mi­palk­ka­di­rek­tii­vei­neen. Wall toimi aikai­sem­min Pohjois­mai­den teol­li­suus­työn­te­ki­jöi­den toimitsijana.

– Suomi on hyvä esimerkki siitä, miten työnan­ta­jat ovat onnis­tu­neet viemään kysy­myk­siä entistä enem­män yritys- ja työpaik­ka­ta­solle, missä ay-liik­keen edun­val­vonta saat­taa olla heikom­paa. Uskon, että järjes­tä­mi­nen ja jäsen­han­kinta on entistä tärkeäm­pää. Toki meidän on myös pystyt­tävä näyt­tä­mään, että saamme aikaan tulok­sia, Wall sanoo.

”TARVITSEMME YHTEISIÄ LEIRITULIA” 

Idea euroop­pa­lai­sesta vähim­mäis­palk­ka­di­rek­tii­vistä aiheutti jonkin verran skis­maa pohjois­mai­den ja liit­to­jen­kin välillä asian tullessa ajan­koh­tai­seksi neli­sen vuotta sitten. Vähim­mäis­palk­ka­di­rek­tiivi hyväk­syt­tiin EU:ssa loka­kuussa 2022.

Ruotsi ja Tanska äänes­ti­vät direk­tii­viä vastaan, Suomi sen hyväk­sy­mi­sen puolesta.

Isossa kuvassa pohjois­maa­lai­set olivat kuiten­kin samoilla linjoilla – palkoista ja työeh­doista sovi­taan neuvo­tel­len työmark­ki­naos­a­puol­ten välillä, ei poliit­ti­silla päätök­sillä jäsen­maissa tai EU-parlamentissa.

Monissa EU-maissa, joissa työeh­dot ja neuvot­te­lu­jär­jes­telmä ovat merkit­tä­västi heikoim­mat kuin Pohjo­lassa, ei skan­di­naa­vien vastus­tus EU:n vähim­mäis­palk­ka­di­rek­tii­viä kohtaan saanut ymmär­rystä osak­seen. 

Jos pohjois­maa­lai­set olisi­vat olleet yhte­näi­sem­piä olisi tulos saat­ta­nut olla täysin erilainen.

Monissa EU-maissa, joissa työeh­dot ja neuvot­te­lu­jär­jes­telmä ovat merkit­tä­västi heikoim­mat kuin Pohjo­lassa, ei skan­di­naa­vien vastus­tus EU:n vähim­mäis­palk­ka­di­rek­tii­viä kohtaan saanut ymmär­rystä osakseen.

– Olen useissa kansain­vä­li­sissä yhteyk­sissä jälkeen­päin kuul­lut sanot­ta­van, että jos ”äänen­sä­vymme” olisi ollut sovit­te­le­vampi, eikä pelkäs­tään ”ei käyn” hoke­mista, mutta ennen kaik­kea, jos pohjois­maa­lai­set olisi­vat olleet yhte­näi­sem­piä olisi tulos saat­ta­nut olla täysin erilai­nen, Unio­ne­nin puheen­joh­taja Martin Linder totesi.

Claes-Mikael Ståhl puhuu mielel­lään leiri­tu­lista. Nyt on Euroo­pan ay-väen kerään­nyt­tävä yhtei­sen leiri­tu­len ääreen ajamaan yhdessä jota­kin tärkeää tavoi­tetta eteen­päin unio­nin sisällä.

Ståh­lin mukaan tällai­sen leiri­tu­len voisi tarjota työn alla olevat säädök­set koskien EU-tukien jakoperiaatteita.

Ståh­lin mielestä ay-liike voisi työs­ken­nellä sen puolesta, että EU-varo­jen käyt­töön vaadit­tai­siin enene­vissä määrin sosi­aa­li­sia paino­tuk­sia jäsen­maissa, mutta myös esimer­kiksi vaati­muk­siin julki­sia hankin­toja tehtäessä pitää työeh­toja ja työn­te­ki­jöi­den järjes­täy­ty­mistä tärkeänä kriteerinä.

KAHDET TÄRKEÄT VAALIT 2024 

Ensi vuonna euroop­pa­lai­sen palkan­saa­jan arkeen vaikut­taa ylei­sen talou­del­li­sen kehi­tyk­sen lisäksi kaksi vaali­tu­losta. Euro­vaa­lit järjes­te­tään keväällä ja Yhdys­val­tain presi­den­tin­vaa­lit marras­kuussa 2024.

Euroop­pa­lai­nen duunari saa toki äänes­tää vain ensiksi maini­tussa. Äänioi­keutta tosin käyte­tään verrat­tain heikosti – ja luku­jen valossa työväes­tössä erityi­sen heikosti.

Suomessa äänes­tys­pro­sentti EU-vaaleissa nousi viimeksi hädin tuskin 40 prosent­tiin. Tsekissä, Slova­kiassa ja Slove­niassa vain joka viides vaivau­tui uurnille.

Tällä hetkellä vaikut­taa siltä, että seuraa­vasta EU-parla­men­tista tulee aikai­sem­paa oikeis­to­po­pu­lis­ti­sempi. Tätä kehi­tystä luul­ta­vasti tukee auste­ri­tyksi kutsuttu tiuk­kaa budjet­ti­ku­ria painot­tava ja julki­sia palve­luja leik­kaava poli­tiikka eri puolilla Eurooppa, Ståhl toteaa.

Suomessa äänes­tys­pro­sentti EU-vaaleissa nousi viimeksi hädin tuskin 40 prosent­tiin. Tsekissä, Slova­kiassa ja Slove­niassa vain joka viides vaivau­tui uurnille. 

Donald Trum­pin valinta presi­den­tiksi Yhdys­val­loissa taas toden­nä­köi­sesti tarkoit­tasi loppua Joe Bide­nin hallin­non niin sano­tuille ”työn­te­ki­jä­kes­kei­sille poli­tiik­ka­toi­mille maailmankaupassa”.

Tietyn amerik­ka­lai­sen protek­tio­nis­min vasta­pai­noksi euroop­pa­lai­sella ay-liik­keellä on ollut paikka neuvot­te­lu­pöy­dissä amerik­ka­lais­ten kanssa.

Trum­pin paluu Valkoi­seen taloon johtaisi America First ‑henki­seen poli­tiik­kaan missä maail­man­kauppa nähdään myös geopo­liit­ti­sena nolla­sum­ma­pe­linä. Tämä kehi­tys ei ole suotuisa vien­nistä ja avoi­mesta talou­desta elävälle pohjois­mai­sille teol­li­suus­yri­tyk­sille ja työntekijöille.

Pohjois­mais­ten teol­li­suus­työn­te­ki­jöi­den semi­naari pidet­tiin halli­tuk­sen kokouk­sen yhtey­dessä. Teol­li­suus­liit­toa halli­tuk­sessa edus­ta­vat puheen­joh­taja Riku Aalto, vara­pu­heen­joh­taja Turja Lehto­nen ja kansain­vä­lis­ten asioi­den pääl­likkö Jari Hakka­rai­nen.