Liittokokoukselle tehdyt esitykset otetaan huomioon tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa, sanovat työmarkkinatoiminta-valiokunnan Einari Grönberg, Miia Soininen ja Kai Keppola.

Yhteiset linjat työmarkkinatoimintaan

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Liitto­ko­kouksen Työmark­ki­na­toi­minta-valio­kunta työsti edunval­vontaa ja sopimus­toi­mintaa ohjaavat strate­giset linjaukset seuraa­vaksi viideksi vuodeksi.

Valio­kunnan puheen­joh­ta­jana toimi­neen Miia Soinisen mukaan ammat­tio­sas­tojen ja kokouse­dus­ta­jien tekemät esitykset painot­tuivat työeh­to­so­pi­musten sisäl­töihin ja olivat muotoi­luil­taan yksityiskohtaisia.

– Johdimme näistä valtaosin neuvot­te­lu­ta­voit­teiksi luonneh­dit­ta­vista esityk­sistä strate­giset linjaukset niin, että ne palve­levat mahdol­li­simman montaa sopimusalaa ja ohjaavat liiton sopimus­toi­mintaa tulevina vuosina.

– Saimme varsin kelvol­lisen strate­gian aikai­seksi. Myös liitto­ko­kouk­selle tehdyt konkreet­tiset esitykset otetaan huomioon tulevissa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa, Soininen tiivistää.

Saimme varsin kelvol­lisen strate­gian aikaiseksi.

Valio­kun­ta­työs­ken­tely oli Fiskars Finlandin Sorsa­kosken astia­teh­taalla laatuo­pe­raat­to­rina työsken­te­le­välle ja pääluot­ta­mus­mie­henä toimi­valle Soini­selle mieluinen kokemus.

– Kokemus oli hieno, mielen­kiin­toinen ja jännit­tä­väkin. Kokouse­dus­ta­jista nimetyt valio­kunnan jäsenet olivat kokeneita ja osaavia. Liiton asian­tun­tijat tukivat työsken­telyä onnis­tu­neesti. Siitä muodostui hyvä kombo.

– Tulevai­suutta ajatellen voi sanoa, että valio­kun­ta­työssä työeh­to­so­pi­musten tuntemus on tärkeä osa työmark­ki­noita koskevaa strate­gia­työtä, mutta ei laajassa kokonai­suu­dessa ehkä kuiten­kaan se ykkösasia.

Miia Soininen

MAHTAVISTA PUITTEISTA YHDESSÄ ETEENPÄIN

Soininen antaa kolmen liitto­ko­kouksen kokemuk­sella kiitokset tämän­ker­taisen kokouksen järjes­te­lyille, ohjel­malle, ilmeelle, työsken­te­lylle ja lopputulokselle.

– Kokouksen puitteet olivat mahtavat logoista ja teemoista lähtien. Edustajat pitivät hyvin valmis­tel­tuja puheita, joissa oli kehitys­myön­teinen ja analyyt­tinen ote.

– Nyt meillä on strate­ginen, aikai­sempaa laajempi ja pitkä­jän­tei­sempi näköala tulevai­suu­teen sekä jäseniä osallis­ta­vampi ote toimin­taan. Katsomme yhtei­senä liittona eteen­päin. Olemme vartee­no­tet­tava valta­kun­nal­linen toimija. Teolli­suus­liitto on hyvissä käsissä, Soininen arvioi.

Einari Grönberg

RAUHALLISESTI KOHTI RAAMISOPIMUSTA

Borealis Polymersin Kilpi­lahden tuotan­to­lai­toksen päätoi­minen pääluot­ta­mus­mies Einari Grönberg arvioi työmark­kina-asioita käsitel­leen valio­kunnan mietinnön laaduk­kaaksi työksi, joka palvelee Teolli­suus­liiton jäseniä seuraavat viisi vuotta.

– Strate­gian pitää olla laaja ja sen pitää sisältää suuntaa-antavia linjauksia, joiden pohjalta voimme edetä tulevina vuosina. Samalla on muistet­tava, että mahdol­lisen raami­so­pi­misen mallin valmis­te­luissa ei pidä tehdä hätiköi­tyjä ratkai­suja. Alkajai­siksi tarvit­semme perus­teel­lisen selvi­tyksen. Sen jälkeen asioita pitää tarkas­tella huolel­li­sesti ja edetä askel kerrallaan.

Raami­so­pi­muk­sella tarkoi­te­taan keskeisten työnan­taja- ja työnte­ki­jä­liit­tojen sopimus­mallia, johon kirjat­tai­siin yhtei­sesti keskeiset työsuh­teen ehdot.

– Yksi kysymys esimer­kiksi on, minkä työeh­to­so­pi­muksen pohjalle tuleva eri sopimusa­lojen sopimus­toi­mintaa laajasti ohjaava raami­so­pimus raken­ne­taan. Toisaalta raami­so­pimus ei välttä­mättä palvele kaikkia sopimusa­loja, jolloin myös alakoh­taiset erityis­tar­peet ja kysymykset pitää ottaa huomioon ja ratkaista, Grönberg kommentoi.

Strate­gian pitää olla laaja ja sen pitää sisältää suuntaa-antavia linjauksia, joiden pohjalta voimme edetä tulevina vuosina.

Liitto­ko­kous vastasi kolman­teen liitto­ko­kouk­seensa osallis­tu­neen Grönbergin odotuksia.

– Muutos aikai­sem­paan verrat­tuna oli edusta­jien erittäin aktii­vinen osallis­tu­minen. Vahva yhteis­henki ja yhtei­söl­li­syys tulivat esille. Juuri sitä me tarvit­semme, kun ajamme jäsenten asioita ja puolus­tamme meille tärkeitä arvoja kuten ihmisoi­keudet, tasa-arvo, solidaa­ri­suus ja yhdenvertaisuus.

– Ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä haaste­taan joka puolelta. Meidän pitää kehittää toimin­taamme liittona, ammat­tio­sas­toissa ja työpai­koilla. On tärkeä ymmärtää, että liiton jäsenenä voi vaikuttaa työnte­ki­jöiden oikeuk­siin, etuihin ja asemaan työelä­mässä sekä puolustaa työeh­toja omalla työpai­kalla niin, että se koskee itseä ja työkavereita.

Kai Keppola

OMAT ESITYKSET OSAKSI LIITON TOIMINTAA

Kai Keppola osallistui muiden edusta­jien tavoin aktii­vi­sesti kokouksen keskusteluihin.

– Tein kaksi esitystä, joista toinen päätyi kanna­tus­pu­heen­vuo­rojen saatte­le­mana osaksi liiton strate­giaa ja toinen osaksi liiton sääntöjä. Esityk­seni avoimuu­desta kirjoi­tet­tiin strate­giassa suoraan auki, ja liiton valtuusto säily­te­tään esityk­seni mukai­sesti liiton säännöissä liitto­ko­kouksen seuraa­jien joukossa.

– Kokouksen työsken­te­lyyn osallis­tu­minen isossa salissa oli mielen­kiin­toinen kokemus. Pidin siitä, ja ihmet­telin, miten vähän isolle yleisölle puhuminen jännitti, Keppola sanoo.

Kokouksen työsken­te­lyyn osallis­tu­minen isossa salissa oli mielen­kiin­toinen kokemus.

Valio­kunnan eteensä saamaa työmaata Keppola luonnehtii isoksi ja raskaaksi.

– Oli tosi vaikea tuottaa strate­gisia linjauksia niin, että ne voisivat toteutua kaikilla sopimus­aloilla. Pidän valio­kunnan saavut­tamaa loppu­tu­losta kuitenkin tiukkaan aikatau­luun nähden hyvänä suori­tuk­sena. Harmil­lista tosin oli, että valio­kunnan työsken­tely meni kokouksen kanssa päällekkäin.

Volvo Finlandin Turun toimi­pis­teessä mekaa­nik­kona työsken­te­levä sekä pääluot­ta­mus­mie­henä ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna toimiva Keppola arvioi ensim­mäisen liitto­ko­kouk­sensa ammat­tiyh­dis­ty­su­ransa hienoim­maksi tapah­tu­maksi ja hetkeksi.

– Yhtei­söl­li­syys ja ihmiset. Yhdis­tävä voima. Kokous antoi virtaa jatkaa eteen­päin, Keppola toteaa.

 

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teolli­suus­liiton liitto­ko­kous (22.–24.5.2023) käsit­teli kokouksen asiako­ko­nai­suuksia valio­kun­ta­työnä. Järjes­täy­tyes­sään liitto­ko­kous perusti liiton halli­tuksen esityksen pohjalta seitsemän valiokuntaa:

– Järjes­tävä valio­kunta (kokouksen puheen­joh­tajat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
Sääntö­va­lio­kunta
– Työmarkkinatoiminta-valiokunta
Järjes­töl­linen vahvuus ‑valio­kunta
Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen-valio­kunta
Mahdol­lis­tajat-valio­kunta (sisältää koulu­tuksen, talouden, henki­lös­tö­hal­linnon, viestinnän ja ICT:n)

• Järjes­tävä valio­kunta ja menet­te­ly­ta­pa­va­lio­kunta olivat vastuussa kokouksen järjes­te­lyistä ja etene­mi­sestä. Sääntö­va­lio­kunnan tehtä­vänä oli käsitellä esitykset liiton sääntöjen uudis­ta­mi­seksi. Työmarkkinatoiminta‑, järjes­töl­linen vahvuus‑, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen- ja mahdol­lis­tajat-valio­kunnat käsit­te­livät esityksiä liiton strategiaan.

• Strate­gia­va­lio­kun­tien työn lähtö­koh­tana oli liiton halli­tuksen esitys liiton strate­giaksi. Strate­giae­sitys pohjautui ammat­tio­sas­tojen esityk­siin. Valio­kun­ta­työs­ken­te­lyssä käsitel­tiin keskus­te­luissa esiin nousseet ammat­tio­sas­tojen tekemät esitykset ja kokouse­dus­ta­jien puheen­vuo­rois­saan antamat evästykset ja esitykset valiokunnille.

• Sääntö- ja strate­gia­va­lio­kun­tien asiako­ko­nai­suuk­sista käytiin ensin lähete­kes­kus­telu kokouksen isossa salissa, sen jälkeen käynnistyi varsi­nainen valio­kun­tatyö ja lopuksi käytiin uudes­taan isossa salissa asiakohdan päätöskäsittely.

 

Lue lisää:
Teolli­suus­liiton strategia 2023–2028