Yhteiset linjat työmarkkinatoimintaan

Valiokun­nan puheen­jo­hta­jana toim­i­neen Miia Soinisen mukaan ammat­tiosas­to­jen ja kok­ouse­dus­ta­jien tekemät esi­tyk­set pain­ot­tui­v­at työe­htosopimusten sisältöi­hin ja oli­vat muo­toiluil­taan yksi­tyisko­htaisia.

– Johdimme näistä val­taosin neu­vot­te­lu­tavoit­teik­si luon­nehdit­tavista esi­tyk­sistä strate­giset lin­jauk­set niin, että ne palvel­e­vat mah­dol­lisim­man mon­taa sopimusalaa ja ohjaa­vat liiton sopimus­toim­intaa tulev­ina vuosi­na.

– Saimme varsin kelvol­lisen strate­gian aikaisek­si. Myös liit­tokok­ouk­selle tehdyt konkreet­tiset esi­tyk­set ote­taan huomioon tule­vis­sa työe­htosopimus­neu­vot­teluis­sa, Soini­nen tiivistää.

Saimme varsin kelvol­lisen strate­gian aikaisek­si.

Valiokun­tatyösken­te­ly oli Fiskars Fin­landin Sor­sakosken asti­ate­htaal­la laatu­op­er­aat­to­ri­na työsken­televälle ja päälu­ot­ta­mus­miehenä toimi­valle Soiniselle mieluinen koke­mus.

– Koke­mus oli hieno, mie­lenki­in­toinen ja jän­nit­täväkin. Kok­ouse­dus­ta­jista nime­tyt valiokun­nan jäsenet oli­vat kokenei­ta ja osaavia. Liiton asiantun­ti­jat tuki­vat työsken­te­lyä onnis­tuneesti. Siitä muo­dos­tui hyvä kom­bo.

– Tule­vaisu­ut­ta ajatellen voi sanoa, että valiokun­tatyössä työe­htosopimusten tun­te­mus on tärkeä osa työ­markki­noi­ta koske­vaa strate­giatyötä, mut­ta ei laa­jas­sa kokon­aisu­udessa ehkä kuitenkaan se ykkösa­sia.

MAHTAVISTA PUITTEISTA YHDESSÄ ETEENPÄIN

Soini­nen antaa kol­men liit­tokok­ouk­sen koke­muk­sel­la kiitok­set tämänker­taisen kok­ouk­sen jär­jeste­ly­ille, ohjel­malle, ilmeelle, työsken­te­lylle ja lop­putu­lok­selle.

– Kok­ouk­sen puit­teet oli­vat mah­ta­vat logo­ista ja teemoista läh­tien. Edus­ta­jat pitivät hyvin valmis­tel­tu­ja puhei­ta, jois­sa oli kehi­tys­myön­teinen ja ana­lyyt­ti­nen ote.

– Nyt meil­lä on strate­gi­nen, aikaisem­paa laa­jem­pi ja pitkäjän­teisem­pi näköala tule­vaisu­u­teen sekä jäseniä osal­lis­tavampi ote toim­intaan. Kat­somme yhteisenä liit­tona eteen­päin. Olemme var­teenotet­ta­va val­takun­nalli­nen toim­i­ja. Teol­lisu­us­li­it­to on hyvis­sä käsis­sä, Soini­nen arvioi.

RAUHALLISESTI KOHTI RAAMISOPIMUSTA

Bore­alis Poly­mersin Kilpi­lah­den tuotan­to­laitok­sen pää­toimi­nen päälu­ot­ta­mus­mies Einari Grön­berg arvioi työ­markki­na-asioi­ta käsitelleen valiokun­nan mietinnön laadukkaak­si työk­si, joka palvelee Teol­lisu­us­li­iton jäseniä seu­raa­vat viisi vuot­ta.

– Strate­gian pitää olla laa­ja ja sen pitää sisältää suun­taa-antavia lin­jauk­sia, joiden poh­jal­ta voimme ede­tä tulev­ina vuosi­na. Samal­la on muis­tet­ta­va, että mah­dol­lisen raamisopimisen mallin valmis­teluis­sa ei pidä tehdä hätiköi­tyjä ratkaisu­ja. Alka­jaisik­si tarvit­semme perus­teel­lisen selvi­tyk­sen. Sen jäl­keen asioi­ta pitää tarkastel­la huolel­lis­es­ti ja ede­tä askel ker­ral­laan.

Raamisopimuk­sel­la tarkoite­taan keskeis­ten työ­nan­ta­ja- ja työn­tek­i­jäli­it­to­jen sopimus­mall­ia, johon kir­jat­taisi­in yhteis­es­ti keskeiset työ­suh­teen ehdot.

– Yksi kysymys esimerkik­si on, minkä työe­htosopimuk­sen poh­jalle tule­va eri sopimusa­lo­jen sopimus­toim­intaa laa­jasti ohjaa­va raamisopimus raken­netaan. Toisaal­ta raamisopimus ei vält­tämät­tä palvele kaikkia sopimusa­lo­ja, jol­loin myös alako­htaiset eri­ty­is­tarpeet ja kysymyk­set pitää ottaa huomioon ja ratkaista, Grön­berg kom­men­toi.

Strate­gian pitää olla laa­ja ja sen pitää sisältää suun­taa-antavia lin­jauk­sia, joiden poh­jal­ta voimme ede­tä tulev­ina vuosi­na.

Liit­tokok­ous vas­tasi kol­man­teen liit­tokok­ouk­seen­sa osal­lis­tuneen Grön­ber­gin odotuk­sia.

– Muu­tos aikaisem­paan ver­rat­tuna oli edus­ta­jien erit­täin akti­ivi­nen osal­lis­tu­mi­nen. Vah­va yhteishen­ki ja yhteisöl­lisyys tuli­vat esille. Juuri sitä me tarvit­semme, kun ajamme jäsen­ten asioi­ta ja puo­lus­tamme meille tärkeitä arvo­ja kuten ihmisoikeudet, tasa-arvo, sol­i­daarisu­us ja yhden­ver­taisu­us.

– Ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä haaste­taan joka puolelta. Mei­dän pitää kehit­tää toim­intaamme liit­tona, ammat­tiosas­tois­sa ja työ­paikoil­la. On tärkeä ymmärtää, että liiton jäse­nenä voi vaikut­taa työn­tek­i­jöi­den oikeuk­si­in, etu­i­hin ja ase­maan työelämässä sekä puo­lus­taa työe­hto­ja oma­l­la työ­paikalla niin, että se kos­kee itseä ja työkavere­i­ta.

OMAT ESITYKSET OSAKSI LIITON TOIMINTAA

Kai Kep­po­la osal­lis­tui muiden edus­ta­jien tavoin akti­ivis­es­ti kok­ouk­sen keskustelui­hin.

– Tein kak­si esi­tys­tä, joista toinen pää­tyi kan­na­tus­puheen­vuoro­jen saat­tele­m­ana osak­si liiton strate­giaa ja toinen osak­si liiton sään­töjä. Esi­tyk­seni avoimuud­es­ta kir­joitet­ti­in strate­gias­sa suo­raan auki, ja liiton val­tu­us­to säi­lytetään esi­tyk­seni mukaises­ti liiton sään­nöis­sä liit­tokok­ouk­sen seu­raa­jien joukos­sa.

– Kok­ouk­sen työsken­te­lyyn osal­lis­tu­mi­nen isos­sa salis­sa oli mie­lenki­in­toinen koke­mus. Pidin siitä, ja ihmettelin, miten vähän isolle yleisölle puhumi­nen jän­nit­ti, Kep­po­la sanoo.

Kok­ouk­sen työsken­te­lyyn osal­lis­tu­mi­nen isos­sa salis­sa oli mie­lenki­in­toinen koke­mus.

Valiokun­nan eteen­sä saa­maa työ­maa­ta Kep­po­la luon­nehtii isok­si ja raskaak­si.

– Oli tosi vaikea tuot­taa strate­gisia lin­jauk­sia niin, että ne voisi­vat toteu­tua kaikil­la sopimusa­loil­la. Pidän valiokun­nan saavut­ta­maa lop­putu­losta kuitenkin tiukkaan aikataulu­un näh­den hyvänä suorituk­se­na. Harmil­lista tosin oli, että valiokun­nan työsken­te­ly meni kok­ouk­sen kanssa päällekkäin.

Vol­vo Fin­landin Turun toimip­is­teessä mekaanikkona työsken­televä sekä päälu­ot­ta­mus­miehenä ja työ­suo­jelu­val­tu­utet­tuna toimi­va Kep­po­la arvioi ensim­mäisen liit­tokok­ouk­sen­sa ammat­tiy­hdis­ty­suransa hienoim­mak­si tapah­tu­mak­si ja het­kek­si.

– Yhteisöl­lisyys ja ihmiset. Yhdis­tävä voima. Kok­ous antoi vir­taa jatkaa eteen­päin, Kep­po­la toteaa.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teol­lisu­us­li­iton liit­tokok­ous (22.–24.5.2023) käsit­teli kok­ouk­sen asi­akokon­aisuuk­sia valiokun­tatyönä. Jär­jestäy­tyessään liit­tokok­ous perusti liiton hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen poh­jal­ta seit­semän valiokun­taa:

– Jär­jestävä valiokun­ta (kok­ouk­sen puheen­jo­hta­jat ja sih­teer­it)
– Menet­te­ly­ta­pavaliokun­ta
– Sään­tö­valiokun­ta
– Työ­markki­na­toim­inta-valiokun­ta
– Jär­jestölli­nen vahvu­us ‑valiokun­ta
– Yhteiskun­tavaikut­ta­mi­nen-valiokun­ta
– Mah­dol­lis­ta­jat-valiokun­ta (sisältää koulu­tuk­sen, talouden, henkilöstöhallinnon, viestin­nän ja ICT:n)

• Jär­jestävä valiokun­ta ja menet­te­ly­ta­pavaliokun­ta oli­vat vas­tu­us­sa kok­ouk­sen jär­jeste­ly­istä ja eten­e­mis­es­tä. Sään­tö­valiokun­nan tehtävänä oli käsitel­lä esi­tyk­set liiton sään­tö­jen uud­is­tamisek­si. Työmarkkinatoiminta‑, jär­jestölli­nen vahvuus‑, yhteiskun­tavaikut­ta­mi­nen- ja mah­dol­lis­ta­jat-valiokun­nat käsit­te­liv­ät esi­tyk­siä liiton strate­giaan.

• Strate­giavaliokun­tien työn lähtöko­htana oli liiton hal­li­tuk­sen esi­tys liiton strate­giak­si. Strate­giae­si­tys poh­jau­tui ammat­tiosas­to­jen esi­tyk­si­in. Valiokun­tatyösken­telyssä käsitelti­in keskusteluis­sa esi­in nousseet ammat­tiosas­to­jen tekemät esi­tyk­set ja kok­ouse­dus­ta­jien puheen­vuorois­saan anta­mat evästyk­set ja esi­tyk­set valiokun­nille.

• Sään­tö- ja strate­giavaliokun­tien asi­akokon­aisuuk­sista käyti­in ensin lähetekeskustelu kok­ouk­sen isos­sa salis­sa, sen jäl­keen käyn­nistyi varsi­nainen valiokun­tatyö ja lopuk­si käyti­in uud­estaan isos­sa salis­sa asi­ako­hdan päätöskäsit­te­ly.

Lue lisää:
Teol­lisu­us­li­iton strate­gia 2023–2028