Yhtei­set linjat työmarkkinatoimintaan

Valio­kun­nan puheen­joh­ta­jana toimi­neen Miia Soini­sen mukaan ammat­tio­sas­to­jen ja kokouse­dus­ta­jien teke­mät esityk­set painot­tui­vat työeh­to­so­pi­mus­ten sisäl­töi­hin ja olivat muotoi­luil­taan yksityiskohtaisia.

– Johdimme näistä valtao­sin neuvot­te­lu­ta­voit­teiksi luon­neh­dit­ta­vista esityk­sistä stra­te­gi­set linjauk­set niin, että ne palve­le­vat mahdol­li­sim­man montaa sopi­musa­laa ja ohjaa­vat liiton sopi­mus­toi­min­taa tule­vina vuosina.

– Saimme varsin kelvol­li­sen stra­te­gian aikai­seksi. Myös liit­to­ko­kouk­selle tehdyt konkreet­ti­set esityk­set otetaan huomioon tule­vissa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa, Soini­nen tiivistää.

Saimme varsin kelvol­li­sen stra­te­gian aikaiseksi.

Valio­kun­ta­työs­ken­tely oli Fiskars Finlan­din Sorsa­kos­ken astia­teh­taalla laatuo­pe­raat­to­rina työs­ken­te­le­välle ja pääluot­ta­mus­mie­henä toimi­valle Soini­selle mielui­nen kokemus.

– Koke­mus oli hieno, mielen­kiin­toi­nen ja jännit­tä­vä­kin. Kokouse­dus­ta­jista nime­tyt valio­kun­nan jäse­net olivat koke­neita ja osaa­via. Liiton asian­tun­ti­jat tuki­vat työs­ken­te­lyä onnis­tu­neesti. Siitä muodos­tui hyvä kombo.

– Tule­vai­suutta ajatel­len voi sanoa, että valio­kun­ta­työssä työeh­to­so­pi­mus­ten tunte­mus on tärkeä osa työmark­ki­noita koske­vaa stra­te­gia­työtä, mutta ei laajassa koko­nai­suu­dessa ehkä kuiten­kaan se ykkösasia.

MAHTAVISTA PUITTEISTA YHDESSÄ ETEENPÄIN

Soini­nen antaa kolmen liit­to­ko­kouk­sen koke­muk­sella kiitok­set tämän­ker­tai­sen kokouk­sen järjes­te­lyille, ohjel­malle, ilmeelle, työs­ken­te­lylle ja lopputulokselle.

– Kokouk­sen puit­teet olivat mahta­vat logoista ja teemoista lähtien. Edus­ta­jat piti­vät hyvin valmis­tel­tuja puheita, joissa oli kehi­tys­myön­tei­nen ja analyyt­ti­nen ote.

– Nyt meillä on stra­te­gi­nen, aikai­sem­paa laajempi ja pitkä­jän­tei­sempi näkö­ala tule­vai­suu­teen sekä jäse­niä osal­lis­ta­vampi ote toimin­taan. Katsomme yhtei­senä liit­tona eteen­päin. Olemme vartee­no­tet­tava valta­kun­nal­li­nen toimija. Teol­li­suus­liitto on hyvissä käsissä, Soini­nen arvioi.

RAUHALLISESTI KOHTI RAAMISOPIMUSTA

Borea­lis Poly­mer­sin Kilpi­lah­den tuotan­to­lai­tok­sen päätoi­mi­nen pääluot­ta­mus­mies Einari Grön­berg arvioi työmark­kina-asioita käsi­tel­leen valio­kun­nan mietin­nön laaduk­kaaksi työksi, joka palve­lee Teol­li­suus­lii­ton jäse­niä seuraa­vat viisi vuotta.

– Stra­te­gian pitää olla laaja ja sen pitää sisäl­tää suun­taa-anta­via linjauk­sia, joiden pohjalta voimme edetä tule­vina vuosina. Samalla on muis­tet­tava, että mahdol­li­sen raami­so­pi­mi­sen mallin valmis­te­luissa ei pidä tehdä häti­köi­tyjä ratkai­suja. Alka­jai­siksi tarvit­semme perus­teel­li­sen selvi­tyk­sen. Sen jälkeen asioita pitää tarkas­tella huolel­li­sesti ja edetä askel kerrallaan.

Raami­so­pi­muk­sella tarkoi­te­taan keskeis­ten työnan­taja- ja työn­te­ki­jä­liit­to­jen sopi­mus­mal­lia, johon kirjat­tai­siin yhtei­sesti keskei­set työsuh­teen ehdot.

– Yksi kysy­mys esimer­kiksi on, minkä työeh­to­so­pi­muk­sen pohjalle tuleva eri sopi­musa­lo­jen sopi­mus­toi­min­taa laajasti ohjaava raami­so­pi­mus raken­ne­taan. Toisaalta raami­so­pi­mus ei vält­tä­mättä palvele kaik­kia sopi­musa­loja, jolloin myös alakoh­tai­set erityis­tar­peet ja kysy­myk­set pitää ottaa huomioon ja ratkaista, Grön­berg kommentoi.

Stra­te­gian pitää olla laaja ja sen pitää sisäl­tää suun­taa-anta­via linjauk­sia, joiden pohjalta voimme edetä tule­vina vuosina.

Liit­to­ko­kous vastasi kolman­teen liit­to­ko­kouk­seensa osal­lis­tu­neen Grön­ber­gin odotuksia.

– Muutos aikai­sem­paan verrat­tuna oli edus­ta­jien erit­täin aktii­vi­nen osal­lis­tu­mi­nen. Vahva yhteis­henki ja yhtei­söl­li­syys tuli­vat esille. Juuri sitä me tarvit­semme, kun ajamme jäsen­ten asioita ja puolus­tamme meille tärkeitä arvoja kuten ihmi­soi­keu­det, tasa-arvo, soli­daa­ri­suus ja yhdenvertaisuus.

– Ammat­tiyh­dis­tys­lii­kettä haas­te­taan joka puolelta. Meidän pitää kehit­tää toimin­taamme liit­tona, ammat­tio­sas­toissa ja työpai­koilla. On tärkeä ymmär­tää, että liiton jäse­nenä voi vaikut­taa työn­te­ki­jöi­den oikeuk­siin, etui­hin ja asemaan työelä­mässä sekä puolus­taa työeh­toja omalla työpai­kalla niin, että se koskee itseä ja työkavereita.

OMAT ESITYKSET OSAKSI LIITON TOIMINTAA

Kai Keppola osal­lis­tui muiden edus­ta­jien tavoin aktii­vi­sesti kokouk­sen keskusteluihin.

– Tein kaksi esitystä, joista toinen päätyi kanna­tus­pu­heen­vuo­ro­jen saat­te­le­mana osaksi liiton stra­te­giaa ja toinen osaksi liiton sään­töjä. Esityk­seni avoi­muu­desta kirjoi­tet­tiin stra­te­giassa suoraan auki, ja liiton valtuusto säily­te­tään esityk­seni mukai­sesti liiton sään­nöissä liit­to­ko­kouk­sen seuraa­jien joukossa.

– Kokouk­sen työs­ken­te­lyyn osal­lis­tu­mi­nen isossa salissa oli mielen­kiin­toi­nen koke­mus. Pidin siitä, ja ihmet­te­lin, miten vähän isolle ylei­sölle puhu­mi­nen jännitti, Keppola sanoo.

Kokouk­sen työs­ken­te­lyyn osal­lis­tu­mi­nen isossa salissa oli mielen­kiin­toi­nen kokemus.

Valio­kun­nan eteensä saamaa työmaata Keppola luon­neh­tii isoksi ja raskaaksi.

– Oli tosi vaikea tuot­taa stra­te­gi­sia linjauk­sia niin, että ne voisi­vat toteu­tua kaikilla sopi­mus­aloilla. Pidän valio­kun­nan saavut­ta­maa loppu­tu­losta kuiten­kin tiuk­kaan aika­tau­luun nähden hyvänä suori­tuk­sena. Harmil­lista tosin oli, että valio­kun­nan työs­ken­tely meni kokouk­sen kanssa päällekkäin.

Volvo Finlan­din Turun toimi­pis­teessä mekaa­nik­kona työs­ken­te­levä sekä pääluot­ta­mus­mie­henä ja työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna toimiva Keppola arvioi ensim­mäi­sen liit­to­ko­kouk­sensa ammat­tiyh­dis­ty­su­ransa hienoim­maksi tapah­tu­maksi ja hetkeksi.

– Yhtei­söl­li­syys ja ihmi­set. Yhdis­tävä voima. Kokous antoi virtaa jatkaa eteen­päin, Keppola toteaa.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teol­li­suus­lii­ton liit­to­ko­kous (22.–24.5.2023) käsit­teli kokouk­sen asia­ko­ko­nai­suuk­sia valio­kun­ta­työnä. Järjes­täy­tyes­sään liit­to­ko­kous perusti liiton halli­tuk­sen esityk­sen pohjalta seit­se­män valiokuntaa:

– Järjes­tävä valio­kunta (kokouk­sen puheen­joh­ta­jat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sään­tö­va­lio­kunta
– Työmarkkinatoiminta-valiokunta
– Järjes­töl­li­nen vahvuus ‑valio­kunta
– Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen-valio­kunta
– Mahdol­lis­ta­jat-valio­kunta (sisäl­tää koulu­tuk­sen, talou­den, henki­lös­tö­hal­lin­non, vies­tin­nän ja ICT:n)

• Järjes­tävä valio­kunta ja menet­te­ly­ta­pa­va­lio­kunta olivat vastuussa kokouk­sen järjes­te­lyistä ja etene­mi­sestä. Sään­tö­va­lio­kun­nan tehtä­vänä oli käsi­tellä esityk­set liiton sään­tö­jen uudis­ta­mi­seksi. Työmarkkinatoiminta‑, järjes­töl­li­nen vahvuus‑, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen- ja mahdol­lis­ta­jat-valio­kun­nat käsit­te­li­vät esityk­siä liiton strategiaan.

• Stra­te­gia­va­lio­kun­tien työn lähtö­koh­tana oli liiton halli­tuk­sen esitys liiton stra­te­giaksi. Stra­te­giae­si­tys pohjau­tui ammat­tio­sas­to­jen esityk­siin. Valio­kun­ta­työs­ken­te­lyssä käsi­tel­tiin keskus­te­luissa esiin nous­seet ammat­tio­sas­to­jen teke­mät esityk­set ja kokouse­dus­ta­jien puheen­vuo­rois­saan anta­mat eväs­tyk­set ja esityk­set valiokunnille.

• Sääntö- ja stra­te­gia­va­lio­kun­tien asia­ko­ko­nai­suuk­sista käytiin ensin lähe­te­kes­kus­telu kokouk­sen isossa salissa, sen jälkeen käyn­nis­tyi varsi­nai­nen valio­kun­ta­työ ja lopuksi käytiin uudes­taan isossa salissa asia­koh­dan päätöskäsittely.

Lue lisää:
Teol­li­suus­lii­ton stra­te­gia 2023–2028