Järjestöllinen vahvuus kasvaa digiloikkien yli kielimuurien?

Kumiteollisuutta edustanut Teresa Kvick ja Marjo Hiltunen teknologiateollisuudesta olivat tyytyväisiä valiokunnan työskentelyyn. Kismittävästi vain, salin esityksiä tai puheenvuoroja ei päässyt seuraamaan valiokuntatyöskentelyn aikana.

– Paljon jäi näkemättä ja kuulematta, Hiltunen harmittelee.

– Muutoin valiokuntatyö oli mukavaa ja antoisaa, mutta isosta salista ei edes tiennyt, mitä siellä oli meneillään. Ja oma esitys piti käydä pitämässä ihan vain juoksujalkaa. Kannatin esitystä alipalkkauksen kriminalisoinnista, Kvick kertoo.

OLKAAMME VALMIINA MURROKSEEN

Tampereen suurtapaaminen antoi lähtölaukauksen seuraavan liittokokouskauden viidelle vuodelle.

– Kun miettii tulevaa viittä vuotta, edessämme on hirveän iso murros. Työperäinen maahanmuutto tulee aina vain lisääntymään, sillä Suomeen on pakko saada lisää työvoimaa muualta. Meidän on myös liittona pakko muuttua, Hiltunen sanoo.

Alat, joilla työskentelee runsaasti maahanmuuttajia ja joilla palkat ovat matalat, ovat usein myös huonosti järjestäytyneitä. Esimerkiksi Pirkanmaan varhaisjakelijoiden järjestäytymisaste, 25 prosenttia, edustaa alan huippua, vaikka kovin matala onkin. Niin Kvick kuin Hiltunen ovatkin erittäin tyytyväisiä, että valiokunnan tekemät muutokset liiton strategiaan painottavat panostusta nuorten ohella maahanmuuttajiin.

– On tärkeä juttu, että työskennellään sen eteen, että liiton vetovoima lisääntyy. On esimerkiksi ohjattava resursseja enemmän niille työpaikoille, joissa liitoon kuuluvien jäsenten määrä on alhainen, Kvick sanoo.

Työperäinen maahanmuutto tulee aina vain lisääntymään, sillä Suomeen on pakko saada lisää työvoimaa muualta.

– On tärkeää saada maahanmuuttajille tietoa siitä, mikä heidän palkkansa kuuluu olla ja ylipäänsä tietoa kaikista niistä oikeuksista, mitkä Suomessa työntekijöille kuuluvat, Hiltunen tähdentää.

– Työntekijälle kuuluu lomat, ja ne on saatava pitää tiettynä aikana, Kvick lisää esimerkkinä niistä oikeuksista, mistä maahanmuuttajilla ei ole välttämättä mitään tietoa.

Nämä valiokunnan jäsenet pitävät sitäkin hyvänä ajatuksena, että liitto palkkaisi ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä järjestämistyötä tekemään. Saman äidinkielen ja kulttuuritaustan omaava pystyy kertomaan asioista niin, että työntekijä sen ymmärtää.

– Jo se, että on itsekin maahanmuuttaja, antaa samaistumispintaa, Hiltunen sanoo.

– Muualta tulleilla on yhteisiä kokemuksia, maahanmuuttajataustaista liiton työntekijää voi olla helpompi lähestyä, Kvick toteaa.

MISTÄ UUTTA VIRTAA OSASTOIHIN?

– Vapaaehtoistyö ei trendaa tällä hetkellä, Kvick kuvaa suomalaisen yhteiskunnan yhteisöllisyyden murentumista.

Voivottelemaan ei kannata liitonkaan jäädä. Kvickin mielestä digitalisaation kaikki helpot yhteydenpitomuodot WhatsApp-ryhmineen on otettava aina vain paremmin käyttöön.

Ja kun käydään sitä ankarista ankarinta taistelua ihmisten vapaa-ajasta, houkuttelevien tapahtumien järjestämistä ei pidä väheksyä. Ei, vaikka Kvickin mielestä hyvä edunvalvonta onkin paras keino saada ihmisiä liittymään liiton jäseniksi.

– Mielenkiinnon kohteet muuttuvat. Täytyy kokeilla, millaisia tapahtumia kannattaa järjestää. Ja tapahtuman kylkeen voi sitten laittaa pienen koulutustilaisuuden, Kvick suunnittelee.

Hiltunen tähdentää luottamusmiesten tukemisen tärkeyttä.

– Luottamusmies voi olla monelle tavalliselle jäsenelle ainut kontakti liittoon. Jos luottamusmiestä ei tueta eikä hän pysty toimimaan tehokkaasti, silloin jäsen voi jäädä aika tyhjän päälle.

PAIKALLINEN EDUNVALVONTA ESIIN

Järjestöllinen vahvuus -valiokunnan puheenjohtaja, teknologiateollisuutta edustanut Miikka Leponiemi alleviivaa hänkin ammattiosastojen uudistumisen tärkeyttä. Jos maahan tulee oikeistohallitus, ammattiosastoille tulee rajusti lisää tehtävää.

– Paikallisten ammattiosastojen edunvalvontatehtävä nousee esiin seuraavan viiden vuoden aikana. Paikallista edunvalvontaa vaaditaan varsinkin silloin, jos yrityskohtaisia työehtosopimuksia solmitaan yhä enemmän, Leponiemi ennustaa.

Leponiemen omassa ammattiosastossa on 1 400 jäsentä. Jotta saataisiin lisää jäseniä ja aktiivisia ammattiosastolaisia, ollaan lähdössä mukaan Järjestävä ammattiosasto -hankkeeseen. Leponiemi uskoo myös, että perhetapahtumat ovat oivat tapa muistuttaa ammattiliittojen tärkeydestä.

– Perhetapahtumissa tuodaan taas ammattiosastoa esille, kun ollaan voitu jäädä jäsenistön keskuudessa vähän unholaan, Leponiemi miettii.

Puheenjohtaja sanoo valiokuntatyöskentelyssä tulleen myös selvästi esiin se, että liitossa vallitsee nyt kaikkiaan uudistumisen halu.

– Tampereen kokouksesta lähtee työpaikoilla se viesti, että liittona olemme nyt yhtenäisempi ja vahvempi. Me emme katso taaksepäin, katse on nyt selkeästi eteenpäin, Leponiemi summaa liittokokouksen lopputulemaa.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teollisuusliiton liittokokous (22.–24.5.2023) käsitteli kokouksen asiakokonaisuuksia valiokuntatyönä. Järjestäytyessään liittokokous perusti liiton hallituksen esityksen pohjalta seitsemän valiokuntaa:

– Järjestävä valiokunta (kokouksen puheenjohtajat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sääntövaliokunta
– Työmarkkinatoiminta-valiokunta
– Järjestöllinen vahvuus -valiokunta
– Yhteiskuntavaikuttaminen-valiokunta
– Mahdollistajat-valiokunta (sisältää koulutuksen, talouden, henkilöstöhallinnon, viestinnän ja ICT:n)

• Järjestävä valiokunta ja menettelytapavaliokunta olivat vastuussa kokouksen järjestelyistä ja etenemisestä. Sääntövaliokunnan tehtävänä oli käsitellä esitykset liiton sääntöjen uudistamiseksi. Työmarkkinatoiminta-, järjestöllinen vahvuus-, yhteiskuntavaikuttaminen- ja mahdollistajat-valiokunnat käsittelivät esityksiä liiton strategiaan.

• Strategiavaliokuntien työn lähtökohtana oli liiton hallituksen esitys liiton strategiaksi. Strategiaesitys pohjautui ammattiosastojen esityksiin. Valiokuntatyöskentelyssä käsiteltiin keskusteluissa esiin nousseet ammattiosastojen tekemät esitykset ja kokousedustajien puheenvuoroissaan antamat evästykset ja esitykset valiokunnille.

• Sääntö- ja strategiavaliokuntien asiakokonaisuuksista käytiin ensin lähetekeskustelu kokouksen isossa salissa, sen jälkeen käynnistyi varsinainen valiokuntatyö ja lopuksi käytiin uudestaan isossa salissa asiakohdan päätöskäsittely.

Lue lisää:
Teollisuusliiton strategia 2023–2028