Järjes­töl­linen vahvuus kasvaa digiloik­kien yli kielimuurien?

Kumiteol­li­suutta edustanut Teresa Kvick ja Marjo Hiltunen tekno­lo­gia­teol­li­suu­desta olivat tyyty­väisiä valio­kunnan työsken­te­lyyn. Kismit­tä­västi vain, salin esityksiä tai puheen­vuo­roja ei päässyt seuraa­maan valio­kun­ta­työs­ken­telyn aikana.

– Paljon jäi näkemättä ja kuule­matta, Hiltunen harmittelee.

– Muutoin valio­kun­tatyö oli mukavaa ja antoisaa, mutta isosta salista ei edes tiennyt, mitä siellä oli meneil­lään. Ja oma esitys piti käydä pitämässä ihan vain juoksu­jalkaa. Kannatin esitystä alipalk­kauksen krimi­na­li­soin­nista, Kvick kertoo.

OLKAAMME VALMIINA MURROKSEEN

Tampe­reen suurta­paa­minen antoi lähtö­lau­kauksen seuraavan liitto­ko­kous­kauden viidelle vuodelle.

– Kun miettii tulevaa viittä vuotta, edessämme on hirveän iso murros. Työperäinen maahan­muutto tulee aina vain lisään­ty­mään, sillä Suomeen on pakko saada lisää työvoimaa muualta. Meidän on myös liittona pakko muuttua, Hiltunen sanoo.

Alat, joilla työsken­telee runsaasti maahan­muut­tajia ja joilla palkat ovat matalat, ovat usein myös huonosti järjes­täy­ty­neitä. Esimer­kiksi Pirkan­maan varhais­ja­ke­li­joiden järjes­täy­ty­mi­saste, 25 prosenttia, edustaa alan huippua, vaikka kovin matala onkin. Niin Kvick kuin Hiltunen ovatkin erittäin tyyty­väisiä, että valio­kunnan tekemät muutokset liiton strate­giaan painot­tavat panos­tusta nuorten ohella maahanmuuttajiin.

– On tärkeä juttu, että työsken­nel­lään sen eteen, että liiton vetovoima lisääntyy. On esimer­kiksi ohjat­tava resurs­seja enemmän niille työpai­koille, joissa liitoon kuulu­vien jäsenten määrä on alhainen, Kvick sanoo.

Työperäinen maahan­muutto tulee aina vain lisään­ty­mään, sillä Suomeen on pakko saada lisää työvoimaa muualta.

– On tärkeää saada maahan­muut­ta­jille tietoa siitä, mikä heidän palkkansa kuuluu olla ja ylipäänsä tietoa kaikista niistä oikeuk­sista, mitkä Suomessa työnte­ki­jöille kuuluvat, Hiltunen tähdentää.

– Työnte­ki­jälle kuuluu lomat, ja ne on saatava pitää tiettynä aikana, Kvick lisää esimerk­kinä niistä oikeuk­sista, mistä maahan­muut­ta­jilla ei ole välttä­mättä mitään tietoa.

Nämä valio­kunnan jäsenet pitävät sitäkin hyvänä ajatuk­sena, että liitto palkkaisi ulkomaa­lais­taus­taisia työnte­ki­jöitä järjes­tä­mis­työtä tekemään. Saman äidin­kielen ja kulttuu­ri­taustan omaava pystyy kerto­maan asioista niin, että työntekijä sen ymmärtää.

– Jo se, että on itsekin maahan­muut­taja, antaa samais­tu­mis­pintaa, Hiltunen sanoo.

– Muualta tulleilla on yhteisiä kokemuksia, maahan­muut­ta­ja­taus­taista liiton työnte­kijää voi olla helpompi lähestyä, Kvick toteaa.

MISTÄ UUTTA VIRTAA OSASTOIHIN?

– Vapaa­eh­toistyö ei trendaa tällä hetkellä, Kvick kuvaa suoma­laisen yhteis­kunnan yhtei­söl­li­syyden murentumista.

Voivot­te­le­maan ei kannata liiton­kaan jäädä. Kvickin mielestä digita­li­saa­tion kaikki helpot yhtey­den­pi­to­muodot WhatsApp-ryhmi­neen on otettava aina vain paremmin käyttöön.

Ja kun käydään sitä ankarista ankarinta taistelua ihmisten vapaa-ajasta, houkut­te­le­vien tapah­tu­mien järjes­tä­mistä ei pidä väheksyä. Ei, vaikka Kvickin mielestä hyvä edunval­vonta onkin paras keino saada ihmisiä liitty­mään liiton jäseniksi.

– Mielen­kiinnon kohteet muuttuvat. Täytyy kokeilla, millaisia tapah­tumia kannattaa järjestää. Ja tapah­tuman kylkeen voi sitten laittaa pienen koulu­tus­ti­lai­suuden, Kvick suunnittelee.

Hiltunen tähdentää luotta­mus­miesten tukemisen tärkeyttä.

– Luotta­mus­mies voi olla monelle taval­li­selle jäsenelle ainut kontakti liittoon. Jos luotta­mus­miestä ei tueta eikä hän pysty toimi­maan tehok­kaasti, silloin jäsen voi jäädä aika tyhjän päälle.

PAIKALLINEN EDUNVALVONTA ESIIN

Järjes­töl­linen vahvuus ‑valio­kunnan puheen­joh­taja, tekno­lo­gia­teol­li­suutta edustanut Miikka Leponiemi alleviivaa hänkin ammat­tio­sas­tojen uudis­tu­misen tärkeyttä. Jos maahan tulee oikeis­to­hal­litus, ammat­tio­sas­toille tulee rajusti lisää tehtävää.

– Paikal­listen ammat­tio­sas­tojen edunval­von­ta­teh­tävä nousee esiin seuraavan viiden vuoden aikana. Paikal­lista edunval­vontaa vaadi­taan varsinkin silloin, jos yritys­koh­taisia työeh­to­so­pi­muksia solmi­taan yhä enemmän, Leponiemi ennustaa.

Leponiemen omassa ammat­tio­sas­tossa on 1 400 jäsentä. Jotta saatai­siin lisää jäseniä ja aktii­visia ammat­tio­sas­to­laisia, ollaan lähdössä mukaan Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑hankkee­seen. Leponiemi uskoo myös, että perhe­ta­pah­tumat ovat oivat tapa muistuttaa ammat­ti­liit­tojen tärkeydestä.

– Perhe­ta­pah­tu­missa tuodaan taas ammat­tio­sastoa esille, kun ollaan voitu jäädä jäsenistön keskuu­dessa vähän unholaan, Leponiemi miettii.

Puheen­joh­taja sanoo valio­kun­ta­työs­ken­te­lyssä tulleen myös selvästi esiin se, että liitossa vallitsee nyt kaikkiaan uudis­tu­misen halu.

– Tampe­reen kokouk­sesta lähtee työpai­koilla se viesti, että liittona olemme nyt yhtenäi­sempi ja vahvempi. Me emme katso taakse­päin, katse on nyt selkeästi eteen­päin, Leponiemi summaa liitto­ko­kouksen lopputulemaa.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teolli­suus­liiton liitto­ko­kous (22.–24.5.2023) käsit­teli kokouksen asiako­ko­nai­suuksia valio­kun­ta­työnä. Järjes­täy­tyes­sään liitto­ko­kous perusti liiton halli­tuksen esityksen pohjalta seitsemän valiokuntaa:

– Järjes­tävä valio­kunta (kokouksen puheen­joh­tajat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sääntö­va­lio­kunta
– Työmark­ki­na­toi­minta-valio­kunta
– Järjes­töl­linen vahvuus ‑valio­kunta
– Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen-valio­kunta
– Mahdol­lis­tajat-valio­kunta (sisältää koulu­tuksen, talouden, henki­lös­tö­hal­linnon, viestinnän ja ICT:n)

• Järjes­tävä valio­kunta ja menet­te­ly­ta­pa­va­lio­kunta olivat vastuussa kokouksen järjes­te­lyistä ja etene­mi­sestä. Sääntö­va­lio­kunnan tehtä­vänä oli käsitellä esitykset liiton sääntöjen uudis­ta­mi­seksi. Työmarkkinatoiminta‑, järjes­töl­linen vahvuus‑, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­minen- ja mahdol­lis­tajat-valio­kunnat käsit­te­livät esityksiä liiton strategiaan.

• Strate­gia­va­lio­kun­tien työn lähtö­koh­tana oli liiton halli­tuksen esitys liiton strate­giaksi. Strate­giae­sitys pohjautui ammat­tio­sas­tojen esityk­siin. Valio­kun­ta­työs­ken­te­lyssä käsitel­tiin keskus­te­luissa esiin nousseet ammat­tio­sas­tojen tekemät esitykset ja kokouse­dus­ta­jien puheen­vuo­rois­saan antamat evästykset ja esitykset valiokunnille.

• Sääntö- ja strate­gia­va­lio­kun­tien asiako­ko­nai­suuk­sista käytiin ensin lähete­kes­kus­telu kokouksen isossa salissa, sen jälkeen käynnistyi varsi­nainen valio­kun­tatyö ja lopuksi käytiin uudes­taan isossa salissa asiakohdan päätöskäsittely.

Lue lisää:
Teolli­suus­liiton strategia 2023–2028