Järjes­töl­li­nen vahvuus kasvaa digi­loik­kien yli kielimuurien?

Kumi­teol­li­suutta edus­ta­nut Teresa Kvick ja Marjo Hiltu­nen tekno­lo­gia­teol­li­suu­desta olivat tyyty­väi­siä valio­kun­nan työs­ken­te­lyyn. Kismit­tä­västi vain, salin esityk­siä tai puheen­vuo­roja ei pääs­syt seuraa­maan valio­kun­ta­työs­ken­te­lyn aikana.

– Paljon jäi näke­mättä ja kuule­matta, Hiltu­nen harmittelee.

– Muutoin valio­kun­ta­työ oli muka­vaa ja antoi­saa, mutta isosta salista ei edes tien­nyt, mitä siellä oli meneil­lään. Ja oma esitys piti käydä pitä­mässä ihan vain juok­su­jal­kaa. Kanna­tin esitystä alipalk­kauk­sen krimi­na­li­soin­nista, Kvick kertoo.

OLKAAMME VALMIINA MURROKSEEN

Tampe­reen suur­ta­paa­mi­nen antoi lähtö­lau­kauk­sen seuraa­van liit­to­ko­kous­kau­den viidelle vuodelle.

– Kun miet­tii tule­vaa viittä vuotta, edes­sämme on hirveän iso murros. Työpe­räi­nen maahan­muutto tulee aina vain lisään­ty­mään, sillä Suomeen on pakko saada lisää työvoi­maa muualta. Meidän on myös liit­tona pakko muut­tua, Hiltu­nen sanoo.

Alat, joilla työs­ken­te­lee runsaasti maahan­muut­ta­jia ja joilla palkat ovat mata­lat, ovat usein myös huonosti järjes­täy­ty­neitä. Esimer­kiksi Pirkan­maan varhais­ja­ke­li­joi­den järjes­täy­ty­mi­saste, 25 prosent­tia, edus­taa alan huip­pua, vaikka kovin matala onkin. Niin Kvick kuin Hiltu­nen ovat­kin erit­täin tyyty­väi­siä, että valio­kun­nan teke­mät muutok­set liiton stra­te­gi­aan painot­ta­vat panos­tusta nuor­ten ohella maahanmuuttajiin.

– On tärkeä juttu, että työs­ken­nel­lään sen eteen, että liiton veto­voima lisään­tyy. On esimer­kiksi ohjat­tava resurs­seja enem­män niille työpai­koille, joissa liitoon kuulu­vien jäsen­ten määrä on alhai­nen, Kvick sanoo.

Työpe­räi­nen maahan­muutto tulee aina vain lisään­ty­mään, sillä Suomeen on pakko saada lisää työvoi­maa muualta.

– On tärkeää saada maahan­muut­ta­jille tietoa siitä, mikä heidän palk­kansa kuuluu olla ja ylipäänsä tietoa kaikista niistä oikeuk­sista, mitkä Suomessa työn­te­ki­jöille kuulu­vat, Hiltu­nen tähdentää.

– Työn­te­ki­jälle kuuluu lomat, ja ne on saatava pitää tiet­tynä aikana, Kvick lisää esimerk­kinä niistä oikeuk­sista, mistä maahan­muut­ta­jilla ei ole vält­tä­mättä mitään tietoa.

Nämä valio­kun­nan jäse­net pitä­vät sitä­kin hyvänä ajatuk­sena, että liitto palk­kaisi ulko­maa­lais­taus­tai­sia työn­te­ki­jöitä järjes­tä­mis­työtä teke­mään. Saman äidin­kie­len ja kult­tuu­ri­taus­tan omaava pystyy kerto­maan asioista niin, että työn­tekijä sen ymmärtää.

– Jo se, että on itse­kin maahan­muut­taja, antaa samais­tu­mis­pin­taa, Hiltu­nen sanoo.

– Muualta tulleilla on yhtei­siä koke­muk­sia, maahan­muut­ta­ja­taus­taista liiton työn­te­ki­jää voi olla helpompi lähes­tyä, Kvick toteaa.

MISTÄ UUTTA VIRTAA OSASTOIHIN?

– Vapaa­eh­tois­työ ei tren­daa tällä hetkellä, Kvick kuvaa suoma­lai­sen yhteis­kun­nan yhtei­söl­li­syy­den murentumista.

Voivot­te­le­maan ei kannata liiton­kaan jäädä. Kvic­kin mielestä digi­ta­li­saa­tion kaikki helpot yhtey­den­pi­to­muo­dot What­sApp-ryhmi­neen on otet­tava aina vain parem­min käyttöön.

Ja kun käydään sitä anka­rista anka­rinta tais­te­lua ihmis­ten vapaa-ajasta, houkut­te­le­vien tapah­tu­mien järjes­tä­mistä ei pidä vähek­syä. Ei, vaikka Kvic­kin mielestä hyvä edun­val­vonta onkin paras keino saada ihmi­siä liit­ty­mään liiton jäseniksi.

– Mielen­kiin­non kohteet muut­tu­vat. Täytyy kokeilla, millai­sia tapah­tu­mia kannat­taa järjes­tää. Ja tapah­tu­man kylkeen voi sitten lait­taa pienen koulu­tus­ti­lai­suu­den, Kvick suunnittelee.

Hiltu­nen tähden­tää luot­ta­mus­mies­ten tuke­mi­sen tärkeyttä.

– Luot­ta­mus­mies voi olla monelle taval­li­selle jäse­nelle ainut kontakti liit­toon. Jos luot­ta­mus­miestä ei tueta eikä hän pysty toimi­maan tehok­kaasti, silloin jäsen voi jäädä aika tyhjän päälle.

PAIKALLINEN EDUNVALVONTA ESIIN

Järjes­töl­li­nen vahvuus ‑valio­kun­nan puheen­joh­taja, tekno­lo­gia­teol­li­suutta edus­ta­nut Miikka Lepo­niemi alle­vii­vaa hänkin ammat­tio­sas­to­jen uudis­tu­mi­sen tärkeyttä. Jos maahan tulee oikeis­to­hal­li­tus, ammat­tio­sas­toille tulee rajusti lisää tehtävää.

– Paikal­lis­ten ammat­tio­sas­to­jen edun­val­von­ta­teh­tävä nousee esiin seuraa­van viiden vuoden aikana. Paikal­lista edun­val­von­taa vaadi­taan varsin­kin silloin, jos yritys­koh­tai­sia työeh­to­so­pi­muk­sia solmi­taan yhä enem­män, Lepo­niemi ennustaa.

Lepo­nie­men omassa ammat­tio­sas­tossa on 1 400 jäsentä. Jotta saatai­siin lisää jäse­niä ja aktii­vi­sia ammat­tio­sas­to­lai­sia, ollaan lähdössä mukaan Järjes­tävä ammat­tio­sasto ‑hank­kee­seen. Lepo­niemi uskoo myös, että perhe­ta­pah­tu­mat ovat oivat tapa muis­tut­taa ammat­ti­liit­to­jen tärkeydestä.

– Perhe­ta­pah­tu­missa tuodaan taas ammat­tio­sas­toa esille, kun ollaan voitu jäädä jäse­nis­tön keskuu­dessa vähän unho­laan, Lepo­niemi miettii.

Puheen­joh­taja sanoo valio­kun­ta­työs­ken­te­lyssä tulleen myös selvästi esiin se, että liitossa vallit­see nyt kaik­ki­aan uudis­tu­mi­sen halu.

– Tampe­reen kokouk­sesta lähtee työpai­koilla se viesti, että liit­tona olemme nyt yhte­näi­sempi ja vahvempi. Me emme katso taak­se­päin, katse on nyt selkeästi eteen­päin, Lepo­niemi summaa liit­to­ko­kouk­sen lopputulemaa.

LIITTOKOKOUKSEN VALIOKUNNAT

• Teol­li­suus­lii­ton liit­to­ko­kous (22.–24.5.2023) käsit­teli kokouk­sen asia­ko­ko­nai­suuk­sia valio­kun­ta­työnä. Järjes­täy­tyes­sään liit­to­ko­kous perusti liiton halli­tuk­sen esityk­sen pohjalta seit­se­män valiokuntaa:

– Järjes­tävä valio­kunta (kokouk­sen puheen­joh­ta­jat ja sihteerit)
– Menettelytapavaliokunta
– Sään­tö­va­lio­kunta
– Työmark­ki­na­toi­minta-valio­kunta
– Järjes­töl­li­nen vahvuus ‑valio­kunta
– Yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen-valio­kunta
– Mahdol­lis­ta­jat-valio­kunta (sisäl­tää koulu­tuk­sen, talou­den, henki­lös­tö­hal­lin­non, vies­tin­nän ja ICT:n)

• Järjes­tävä valio­kunta ja menet­te­ly­ta­pa­va­lio­kunta olivat vastuussa kokouk­sen järjes­te­lyistä ja etene­mi­sestä. Sään­tö­va­lio­kun­nan tehtä­vänä oli käsi­tellä esityk­set liiton sään­tö­jen uudis­ta­mi­seksi. Työmarkkinatoiminta‑, järjes­töl­li­nen vahvuus‑, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen- ja mahdol­lis­ta­jat-valio­kun­nat käsit­te­li­vät esityk­siä liiton strategiaan.

• Stra­te­gia­va­lio­kun­tien työn lähtö­koh­tana oli liiton halli­tuk­sen esitys liiton stra­te­giaksi. Stra­te­giae­si­tys pohjau­tui ammat­tio­sas­to­jen esityk­siin. Valio­kun­ta­työs­ken­te­lyssä käsi­tel­tiin keskus­te­luissa esiin nous­seet ammat­tio­sas­to­jen teke­mät esityk­set ja kokouse­dus­ta­jien puheen­vuo­rois­saan anta­mat eväs­tyk­set ja esityk­set valiokunnille.

• Sääntö- ja stra­te­gia­va­lio­kun­tien asia­ko­ko­nai­suuk­sista käytiin ensin lähe­te­kes­kus­telu kokouk­sen isossa salissa, sen jälkeen käyn­nis­tyi varsi­nai­nen valio­kun­ta­työ ja lopuksi käytiin uudes­taan isossa salissa asia­koh­dan päätöskäsittely.

Lue lisää:
Teol­li­suus­lii­ton stra­te­gia 2023–2028