Liittoja väite­tään Pohjois-Korean vakoilijoiksi

Vuoden alussa Yoonin hallitus käski ammat­ti­liit­toja toimit­ta­maan viran­omai­sille kirjan­pi­tonsa. Osa liitoista piti vaadetta laitto­mana ja on kieltäy­tynyt toimit­ta­masta kirjan­pi­toaan. Ainakin 86 liittoa on jo sakotettu kieltäytymisestä.

Erityi­sesti halli­tusta ärsyt­tävät raken­nus­työ­läisten liitot. Poliisi ratsasi kahdeksan niiden toimistoa. Halli­tuksen mukaan liitot pakot­tavat palkkaa­maan halua­miaan henki­löitä ja harjoit­tavat kiristystä.

Syytetyn liiton mukaan yksi epäilty oli tehnyt tällaista ja hänet on jo erotettu liitosta. Halli­tuk­selle tämä kuitenkin tarjosi syyn iskeä koko alan kimppuun. Hallitus sanoo rikos­ta­pauksia olevan satoja.

Oikeis­to­hal­litus on samalla keksinyt, että ammat­ti­lii­toissa toimi­taan Pohjois-Korean vakoi­li­joina. Kansal­lisen turval­li­suuden virasto teki alkuvuonna laajat etsinnät muun muassa keskus­jär­jestö KCTU:n toimis­toissa tuhan­sien polii­sien voimin.

Väljät muotoilut mahdol­lis­tavat laajan rankaisemisen.

Presi­dentin puolueen puheen­joh­taja Kim Gi-hyeon väitti KCTU:n ”vanno­neen uskol­li­suutta Pohjois-Korealle” ja liittojen vaati­neen presi­dentin eroa vain sen vaati­muk­sesta. Tosia­siassa vain viittä ihmistä edes epäil­lään mistään, mutta hallitus haluaa kaataa monta liittoa.

Vuoden 2022 lopulla presi­dentti Yoon mursi rahtialan lakon määrää­mällä lakko­laiset työhön. Hän vertasi liiton lakkoa vaaral­li­suu­dessa Pohjois-Korean ydinaseuhkaan.

The Korea Heraldin mukaan hallitus suunnit­telee liittoja rangais­ta­viksi rikos­lain nojalla, mikäli ne ”loukkaavat muiden työnte­ki­jöiden tai liittojen oikeuksia tai sekaan­tuvat tavan­omai­seen liike­toi­min­taan”. Väljät muotoilut mahdol­lis­tavat laajan rankaisemisen.

Edellinen presi­dentti, keskusta-vasem­mis­to­lainen Moon Jae-in laski 2019 sallitun työviikon pituutta 68 tunnista 52:een tuntiin. Nyt Yoonin hallitus halusi nostaa sen 69 tuntiin. Maalis­kuussa se kuitenkin ilmoitti peruvansa esityksen laajan vastus­tuksen vuoksi.