Lakko-oikeus uhat­tuna Britanniassa

Päämi­nis­teri Rishi Suna­kin halli­tus julkisti tammi­kuussa 2023 lakie­si­tyk­sen, joka leik­kaa vahvasti lakko-oikeutta. Se säätää, että määrä­tyillä kuudella alalla, kuten opetus, liikenne ja tulli, vain osit­tai­nen lakko sallitaan.

Työnan­taja voi näillä aloilla nimetä toimin­nan pyörit­tä­mi­seen tarvit­ta­van ”kohtuul­li­sen” määrän työn­te­ki­jöitä, joilla ei ole lakko-oikeutta. Jos työn­tekijä menee­kin lakkoon, hänelle on lail­lista antaa potkut.

Laki määrää liiton ”kohtuul­li­siin toimiin”, jotta sen työhön määrä­tyt jäse­net eivät lakkoile. Jos se ei onnistu, liitto voidaan määrätä maksa­maan jopa yli miljoo­nan euron vahin­gon­kor­vaus. Määri­tel­män epämää­räi­syys on kuin pistooli liiton ohimolla.

Britan­niassa on nähty laajoja lakkoja viime aikoina. Myös julki­sella alalla, jonka työn­te­ki­jöitä halli­tus nyt haluaa kurit­taa. Konser­va­tii­vit laske­vat, että esimer­kiksi liiken­teen lakot herät­tä­vät ärty­mystä, jolla voidaan nostaa puolu­een heik­koa kannatusta.

Monilla lakoista on kansan tuki, ja helmi­kuun alussa puoli miljoo­naa ihmistä oli päivän lakossa lakia vastaan.

Tämä ei ole lain­kaan varmaa. Monilla lakoista on kansan tuki, ja helmi­kuun alussa puoli miljoo­naa ihmistä oli päivän lakossa lakia vastaan.

Konser­va­tii­vi­pää­mi­nis­teri Edward Heath hävisi vuonna 1974 vaalit pitkälti hänen halli­tuk­sensa laati­man, lakko-oikeutta rajoit­ta­neen lain vuoksi.

Heinä­kuussa 1972 pidä­tet­tiin viisi pääluot­ta­mus­miestä, Penton­ville Five. Konser­va­tii­vien lain luoman viran­omai­sen mukaan he eivät toimi­neet kiel­le­tyn lakon estä­mi­seksi. Työnan­ta­jan palk­kaama yksi­tyi­set­sivä tunnisti miehet.

Pidä­tys nosti miele­no­soi­tus­ten ja lakko­jen aallon, joka pakotti halli­tuk­sen löytä­mään asiasta juri­di­sen muoto­vir­heen. Pääluot­ta­mus­mie­het vapau­tet­tiin viikossa, Heath hävisi seuraa­vat vaalit ja laki muutettiin.

Marga­ret Thatc­her romutti 1980-luvulla työn­te­ki­jöi­den ja liit­to­jen oikeuk­sia, joita työväen­puo­lue on halli­tuk­sessa palaut­ta­nut. Britan­niassa on kuiten­kin yhä lakko­jen järjes­tä­mistä pikku­tar­kasti sään­te­levä laki.

Republi­kaa­nit kurit­ta­vat liittoa

Flori­dassa 4,5 prosent­tia työn­te­ki­jöistä kuuluu ammat­ti­liit­toon. Silti republi­kaa­ni­ku­ver­nööri Ron DeSan­tis haluaa murs­kata liitot. Niistä suurin on 150 000 jäse­nen opet­ta­jien ammattiliitto.

DeSan­tis esitti tammi­kuussa useita opet­ta­jien liiton toimin­nan rajoi­tuk­sia. Ne kiel­täi­si­vät liiton aineis­ton jaka­mi­sen kouluissa ja kaiken ay-toimin­nan työai­kana. Työeh­doista neuvot­te­le­mi­seen vaadit­tava järjes­täy­ty­mi­saste nousisi 50 prosen­tista 60 prosenttiin.

Hän kiel­täisi jäsen­mak­su­jen peri­mi­sen suoraan palkasta ja vaatisi liitolta vuosit­tain täyden selvi­tyk­sen kaikista tulois­taan ja menois­taan. Liiton johdon tai juris­tien palkka ei saa ylit­tää liiton jäse­nen ylintä palkkaa.

Jos republi­kaa­ni­hal­linto epäi­lee liit­toa ”petok­sesta, tuhlauk­sesta tai väärin­käy­töstä”, se voi teet­tää liitossa tutki­muk­sia. Liiton on joka vuosi hankit­tava jäse­nil­tään todis­tus, että he tietä­vät jäse­nyy­den olevan vapaa­eh­toista ja halua­vat jatkaa liiton jäseninä.