Lakko-oikeus uhattuna Britanniassa

Päämi­nis­teri Rishi Sunakin hallitus julkisti tammi­kuussa 2023 lakie­si­tyksen, joka leikkaa vahvasti lakko-oikeutta. Se säätää, että määrä­tyillä kuudella alalla, kuten opetus, liikenne ja tulli, vain osittainen lakko sallitaan.

Työnan­taja voi näillä aloilla nimetä toiminnan pyörit­tä­mi­seen tarvit­tavan ”kohtuul­lisen” määrän työnte­ki­jöitä, joilla ei ole lakko-oikeutta. Jos työntekijä meneekin lakkoon, hänelle on laillista antaa potkut.

Laki määrää liiton ”kohtuul­li­siin toimiin”, jotta sen työhön määrätyt jäsenet eivät lakkoile. Jos se ei onnistu, liitto voidaan määrätä maksa­maan jopa yli miljoonan euron vahin­gon­kor­vaus. Määri­telmän epämää­räi­syys on kuin pistooli liiton ohimolla.

Britan­niassa on nähty laajoja lakkoja viime aikoina. Myös julki­sella alalla, jonka työnte­ki­jöitä hallitus nyt haluaa kurittaa. Konser­va­tiivit laskevat, että esimer­kiksi liiken­teen lakot herät­tävät ärtymystä, jolla voidaan nostaa puolueen heikkoa kannatusta.

Monilla lakoista on kansan tuki, ja helmi­kuun alussa puoli miljoonaa ihmistä oli päivän lakossa lakia vastaan.

Tämä ei ole lainkaan varmaa. Monilla lakoista on kansan tuki, ja helmi­kuun alussa puoli miljoonaa ihmistä oli päivän lakossa lakia vastaan.

Konser­va­tii­vi­pää­mi­nis­teri Edward Heath hävisi vuonna 1974 vaalit pitkälti hänen halli­tuk­sensa laatiman, lakko-oikeutta rajoit­ta­neen lain vuoksi.

Heinä­kuussa 1972 pidätet­tiin viisi pääluot­ta­mus­miestä, Penton­ville Five. Konser­va­tii­vien lain luoman viran­omaisen mukaan he eivät toimi­neet kielletyn lakon estämi­seksi. Työnan­tajan palkkaama yksityi­set­sivä tunnisti miehet.

Pidätys nosti miele­no­soi­tusten ja lakkojen aallon, joka pakotti halli­tuksen löytä­mään asiasta juridisen muoto­vir­heen. Pääluot­ta­mus­miehet vapau­tet­tiin viikossa, Heath hävisi seuraavat vaalit ja laki muutettiin.

Margaret Thatcher romutti 1980-luvulla työnte­ki­jöiden ja liittojen oikeuksia, joita työväen­puolue on halli­tuk­sessa palaut­tanut. Britan­niassa on kuitenkin yhä lakkojen järjes­tä­mistä pikku­tar­kasti säänte­levä laki.

Republi­kaanit kurit­tavat liittoa

Flori­dassa 4,5 prosenttia työnte­ki­jöistä kuuluu ammat­ti­liit­toon. Silti republi­kaa­ni­ku­ver­nööri Ron DeSantis haluaa murskata liitot. Niistä suurin on 150 000 jäsenen opetta­jien ammattiliitto.

DeSantis esitti tammi­kuussa useita opetta­jien liiton toiminnan rajoi­tuksia. Ne kieltäi­sivät liiton aineiston jakamisen kouluissa ja kaiken ay-toiminnan työai­kana. Työeh­doista neuvot­te­le­mi­seen vaadit­tava järjes­täy­ty­mi­saste nousisi 50 prosen­tista 60 prosenttiin.

Hän kieltäisi jäsen­mak­sujen perimisen suoraan palkasta ja vaatisi liitolta vuosit­tain täyden selvi­tyksen kaikista tulois­taan ja menois­taan. Liiton johdon tai juris­tien palkka ei saa ylittää liiton jäsenen ylintä palkkaa.

Jos republi­kaa­ni­hal­linto epäilee liittoa ”petok­sesta, tuhlauk­sesta tai väärin­käy­töstä”, se voi teettää liitossa tutki­muksia. Liiton on joka vuosi hankit­tava jäsenil­tään todistus, että he tietävät jäsenyyden olevan vapaa­eh­toista ja haluavat jatkaa liiton jäseninä.