Lakko-oikeus uhattuna Britanniassa

Päämin­is­teri Rishi Sunakin hal­li­tus julk­isti tam­miku­us­sa 2023 lakiesi­tyk­sen, joka leikkaa vah­vasti lakko-oikeut­ta. Se säätää, että määrä­ty­il­lä kuudel­la alal­la, kuten ope­tus, liikenne ja tul­li, vain osit­tainen lakko sal­li­taan.

Työ­nan­ta­ja voi näil­lä aloil­la nimetä toimin­nan pyörit­tämiseen tarvit­ta­van “kohtu­ullisen” määrän työn­tek­i­jöitä, joil­la ei ole lakko-oikeut­ta. Jos työn­tek­i­jä meneekin lakkoon, hänelle on lail­lista antaa potkut.

Laki määrää liiton “kohtu­ullisi­in toimi­in”, jot­ta sen työhön määrä­tyt jäsenet eivät lakkoile. Jos se ei onnis­tu, liit­to voidaan määrätä mak­samaan jopa yli miljoo­nan euron vahin­gonko­r­vaus. Määritelmän epämääräisyys on kuin pis­tooli liiton ohi­mol­la.

Bri­tan­ni­as­sa on nähty laa­jo­ja lakko­ja viime aikoina. Myös julkisel­la alal­la, jon­ka työn­tek­i­jöitä hal­li­tus nyt halu­aa kurit­taa. Kon­ser­vati­iv­it laske­vat, että esimerkik­si liiken­teen lakot herät­tävät ärtymys­tä, jol­la voidaan nos­taa puolueen heikkoa kan­na­tus­ta.

Monil­la lakoista on kansan tuki, ja helmiku­un alus­sa puoli miljoon­aa ihmistä oli päivän lakos­sa lakia vas­taan.

Tämä ei ole lainkaan var­maa. Monil­la lakoista on kansan tuki, ja helmiku­un alus­sa puoli miljoon­aa ihmistä oli päivän lakos­sa lakia vas­taan.

Kon­ser­vati­ivipäämin­is­teri Edward Heath hävisi vuon­na 1974 vaalit pitkälti hänen hal­li­tuk­sen­sa laa­ti­man, lakko-oikeut­ta rajoit­ta­neen lain vuok­si.

Heinäku­us­sa 1972 pidätet­ti­in viisi päälu­ot­ta­mus­mi­estä, Pen­tonville Five. Kon­ser­vati­ivien lain luo­man vira­nomaisen mukaan he eivät toim­i­neet kiel­letyn lakon estämisek­si. Työ­nan­ta­jan palkkaa­ma yksi­tyiset­sivä tun­nisti miehet.

Pidä­tys nos­ti mie­lenosoi­tusten ja lakko­jen aal­lon, joka pakot­ti hal­li­tuk­sen löytämään asi­as­ta juridis­en muo­tovirheen. Päälu­ot­ta­mus­miehet vapautet­ti­in viikos­sa, Heath hävisi seu­raa­vat vaalit ja laki muutet­ti­in.

Mar­garet Thatch­er romut­ti 1980-luvul­la työn­tek­i­jöi­den ja liit­to­jen oikeuk­sia, joi­ta työväen­puolue on hal­li­tuk­ses­sa palaut­tanut. Bri­tan­ni­as­sa on kuitenkin yhä lakko­jen jär­jestämistä pikku­tarkasti sään­televä laki.

Republikaanit kurittavat liittoa

Flori­das­sa 4,5 pros­ent­tia työn­tek­i­jöistä kuu­luu ammat­tili­it­toon. Silti repub­likaaniku­vernööri Ron DeSan­tis halu­aa murska­ta liitot. Niistä suurin on 150 000 jäse­nen opet­ta­jien ammat­tili­it­to.

DeSan­tis esit­ti tam­miku­us­sa usei­ta opet­ta­jien liiton toimin­nan rajoituk­sia. Ne kieltäi­sivät liiton aineis­ton jakamisen kouluis­sa ja kaiken ay-toimin­nan työaikana. Työe­hdoista neu­vot­telemiseen vaa­dit­ta­va jär­jestäy­tymisas­te nousisi 50 pros­en­tista 60 pros­ent­ti­in.

Hän kieltäisi jäsen­mak­su­jen per­im­isen suo­raan palka­s­ta ja vaatisi liitol­ta vuosit­tain täy­den selvi­tyk­sen kaik­ista tulois­taan ja menois­taan. Liiton johdon tai juristien palk­ka ei saa ylit­tää liiton jäse­nen ylin­tä palkkaa.

Jos repub­likaani­hallinto epäilee liit­toa “petok­ses­ta, tuh­lauk­ses­ta tai väärinkäytöstä”, se voi teet­tää liitossa tutkimuk­sia. Liiton on joka vuosi han­kit­ta­va jäse­niltään todis­tus, että he tietävät jäsenyy­den ole­van vapaae­htoista ja halu­a­vat jatkaa liiton jäs­en­inä.