Kannat­taako eduskun­ta­vaa­leissa äänestää? Uskotko lupauksia? – Sinä päätät

”Ei muiden, vaan oman sydämen mukaan”

MAARET ROSNELL

Elekro­niik­ka­työn­te­kijä
Teleste Oyj
Naantali

”Ei pidä myötäillä sitä, mitä muut sanovat. Ehdokas on valit­tava oman ideolo­gian ja oman ajatus­maa­ilman mukaan”, kehottaa Maaret Rosnell.

– Jokai­sella on varmasti näkemyk­sensä siitä, miten maailman pitäisi tästä edetä ja mitä pitäisi parantaa. Kun olen nyt kuunnellut eduskunnan kysely­tun­teja ja puolueiden puheen­joh­ta­jien tapaa­misia, niin minä en halua lähteä ihmisten kurjis­ta­misen tielle, Rosnell alleviivaa.

– Liputan kyllä kummankin kärki­teeman puolesta, Rosnell sanoo Teolli­suus­liiton kahdesta tärkeim­mästä vaali­vaa­ti­muk­sesta, jotka ovat kiky-maksujen siirto takaisin työnan­ta­jille ja työttö­myys­turvan takaaminen.

Rosnell sanoo ymmär­tä­vänsä maail­man­ti­lan­teen, eikä mikään ole hänelle ”musta­val­koista”. Mutta ”normi­työ­läi­seksi” itsensä titulee­raava Rosnell painottaa, että vanhusten hoivan tai lapsi­per­heiden palve­lujen kaltaisten julkisten toimin­tojen heiken­tä­minen ei hänelle käy.

Minä ajan naisia liiton päättä­jiksi, onhan se nykyisin aika miehinen ympäristö.

Millaista ehdokasta äänes­tä­mällä saisi sellaisen halli­tus­pohjan ja sellaisia päätöksiä, että ne toisivat parhaimman loppu­tu­loksen oman elämän kannalta?

– Kannattaa miettiä, onko tämä hallitus saanut sinulle jotain hyvää aikaan, laittaa ylös ihan plussia ja miinuksia. Vai toivooko jotain ihan muuta?

Rosnell tähdentää, että on todella tärkeää äänestää sekä Teolli­suus­liiton omissa liitto­ko­kous­vaa­leissa että eduskun­ta­vaa­leissa. Hän muistuttaa myös, että vain ihan oikeasti ja konkreet­ti­sesti annettu ääni vaikuttaa. Sitä ei tee vielä lupaus, että seisoo jonkin tietyn ehdok­kaan takana.

Liitto­ko­kous­vaa­leissa oman ehdok­kaan läpi meneminen takaa sen, että ammat­tio­saston kautta kokouksen pohdit­ta­viksi lähte­neet aloit­teet, myös ne huolet ja murheet, tulevat kuulluiksi. Liitto­ko­kous­vaa­leissa hän yllyttää etenkin naisia olemaan aktii­visia äänestäjiä.

– Minä ajan naisia liiton päättä­jiksi, onhan se nykyisin aika miehinen ympäristö.

Kummal­liset kannustimet

– Tämä on päivän­selvää. Kun vähen­ne­tään tuloveron progres­siota ja lisätään välil­lisiä veroja, silloin lisätään eriar­voi­suutta, Labore-tutki­mus­lai­toksen johtava tutkija Ohto Kanninen toteaa.

Progressio tarkoittaa sitä, että paljon tienaava maksaa porras­te­tusti enemmän veroja mitä enemmän hän tienaa. Välil­liset verot ovat puoles­taan regres­sii­visiä. Regres­siolla tarkoi­te­taan sitä, että paljon tienaava maksaa suhteel­li­sesti sitä vähemmän veroja, mitä enemmän hän tienaa. Tämä tasa-arvon kannalta nurin­ku­rinen yhtälö perustuu siihen, että köyhä maksaa esimer­kiksi ruoasta kannettua, välil­listä arvon­li­sä­veroa tuloi­hinsa nähden suhteel­li­sesti enemmän kuin paljon tienaava.

Kun vähen­ne­tään tuloveron progres­siota ja lisätään välil­lisiä veroja, silloin lisätään eriarvoisuutta.

Ansio­tu­lo­ve­ro­tuksen niin sanottu ”keven­tä­minen” kaikissa tuloluo­kissa ja siitä johtu­vien budjet­ti­lo­vien paikkaa­minen välil­li­sillä veroilla merkitsee siis tulon­siirtoa köyhiltä rikkaille.

Monilla eri kokoon­pa­noilla valtaa pitäneet halli­tukset ovat jo pitkään vähen­tä­neet tulove­ro­tuksen painoarvoa, mikä kokonai­suu­des­saan alentaa progres­siota, Kanninen muistuttaa. Tulon­siirtoa rikkaille merkitsee myös se, jos noiden mukavilta kuulos­ta­vien keven­nysten aikaan kajotaan Kela-indeksiin.

– Kuka kärsi Kela-indeksin jäädy­tyk­sestä edeltävän halli­tuksen aikana? No köyhät, Kanninen vastaa yksise­lit­tei­sesti omaan kysymyk­seensä. Tutkija viittaa tässä Sipilän halli­tuksen jäätä­vään toimeen, jolla estet­tiin sosiaa­lie­tuuk­sien korot­ta­minen elinkus­tan­nusin­deksin mukaan.

VARALLISUUS VAANII TASA-ARVOA

Siinä missä 90 prosenttia maailman ihmisistä on tienannut 1 dollarin lisää kahden viime vuoden aikana, miljar­döörit ovat tienan­neet 1,7 miljoonaa dollaria. Varal­li­suuden kasaan­tu­minen luo eriar­voi­suutta kiihty­vällä vauhdilla. Sosiaali- ja terveys­mi­nis­te­riön viime vuoden raportin mukaan Suomessa oli 838 000 köyhyys- tai syrjäy­ty­mis­vaa­rassa olevaa henkilöä.

– Varal­li­suus kasaantuu Suomes­sakin koko ajan. 1990-luvun alussa rikkain kymme­nesosa kansasta omisti 35 prosenttia varal­li­suu­desta, nyt se on noussut vajaa­seen 50 prosent­tiin. Tästä en näe keskustelua.

Kannisen mielestä tasa-arvon edistä­misen keinot ovat kyllä käytet­tä­vissä, jos Suomesta löytyisi polii­tik­koja, jotka sitä haluaisivat.

– Ainahan ne samat maini­taan. Listaa­mat­to­mien yritysten veroista jää satoja miljoonia verot­ta­matta, ja on muitakin verola­jeja, jotka vahvis­tai­sivat julkista taloutta ja oikeu­den­mu­kai­suutta, Kanninen toteaa.

Varal­li­suus kasaantuu Suomes­sakin koko ajan.

Siis jos verot­tai­simme varal­li­suutta ja pääomia nykyistä enemmän, se vahvis­taisi tasa-arvoa?

– Kyllä, Kanninen vastaa.

Talous­tie­teessä väitel­lään siitä, voiko tasa-arvo jopa kiihdyttää talous­kasvua, jos kasvua pidet­täi­siin tavoi­tel­ta­vana arvona sinänsä.

– Sen voin sanoa, että ei ole vakuut­tavaa evidenssiä (todis­tusai­neistoa), että tasa-arvo kohtuul­li­sissa mitta­suh­teissa hidas­taisi talous­kasvua, Kanninen toteaa tutki­joiden tieteel­lisen kärhä­möinnin lopputulemasta.

PALATAAN PERUSTEISIIN

– Hyvin­voin­ti­val­tion perus­ran­kaan eivät lainkaan kuulu tällaiset tulon­siirrot hyvätu­loi­sille, ja niitä on tullut viime vuosi­kym­me­ninä niin vasem­malta kuin oikealta. Ne maksavat julki­selle talou­delle järkyt­tävän paljon. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riöhän laskee eri toimien vaiku­tukset! Ja aina huoma­taan, että kas, taas meni rikkaille, Kanninen toteaa.

– Mikäli meillä on tahoja, joiden tavoit­teena ei ole yhteinen etu, se laskee julkisen keskus­telun laatua, sillä silloin asioita vääris­tel­lään herkästi.

Tutkija sanoo, että yleistä etua vastaan saattavat toimia esimer­kiksi kansain­vä­lisen bisnes­maa­ilman lobbarit. Kanninen pohtii myös sitä, pääse­vätkö hyvätu­loiset tavoit­tei­siinsa pitämällä muita kovempaa meteliä.

MITTAREISTA EI OLE TAVOITTEIKSI

Kanninen muistuttaa vanhasta opinkap­pa­leesta: ”Kun mitta­rista tulee tavoite, lakkaa se olemasta hyvä mittari.” Kannisen mielestä työlli­syyden nosta­minen hintaan mihin hyvänsä on tästä karu todiste. Yli 60-vuotiaiden korotettu työtu­lo­vä­hennys hyödyttää eniten hyvätu­loisia – eiväthän köyhät ja sairaat pysty enää käymään tuossa iässä töissä.

On arvioitu, että vähen­nyksen kaivama kuoppa valtion budjet­tiin on 80 miljoonaa euroa, millä luotiin Kannisen tietojen mukaan vaivaiset 1 000 työpaikkaa. Työpaikkaa kohden lasku oli 80 000 euroa.

– Mitta­rista tehtiin tavoite ja kaikki heitti härän­pyllyä: työlli­syyden nosta­minen ei vahvis­ta­nut­kaan julkista taloutta vaan heikensi sitä, Kanninen toteaa.

”Valitaan heitä, jotka kuunte­levat meitä”

JANI HYYTIÄINEN

Opiske­lija
Etelä-Savon ammat­tio­pisto
Outokumpu

”Tärkeintä on äänestää siksi, että saamme päättäjät, jotka ovat meidän puolel­lamme. Ja jotka kuunte­levat ja vastaavat kysymyk­siimme myös valin­tansa jälkeen”, painottaa Jani Hyytiäinen.

Jani Hyytiäinen kehottaa äänes­täjää muista­maan nykyistä halli­tusta edeltä­neen halli­tuksen toimet.

– Muistatko ne linjaukset ja leikkaukset ja sen, miten työnte­kijää kurmuu­tet­tiin? Haluatko kannattaa rikkaiden rikas­tu­mista vai sitä, että duunari saa palkan, millä pystyy elämään?

– Kannattaa ottaa yhteyttä ehdok­kaa­seen ihan ruohon­juu­ri­tason keinoilla eikä katsoa vain paikal­lis­lehden mainosta. Helpointa on lähteä vaali­ko­julle, mutta ehdok­kaalle voi lähettää sähkö­postia tai ottaa ainakin yhteyttä hänen vaali­pääl­lik­köönsä, joiden numerot kyllä löytyvät, Hyytiäinen kehottaa ja kertoo, että yleensä kyseli­jälle vasta­taan varsin mielellään.

– Teolli­suus­liiton liitto­ko­kous­vaalit liittyvät aika rajusti yhteen eduskun­ta­vaa­lien kanssa. Ne voivat olla jopa tärkeämmät.

Sitten voipi pitää mölyt mahassa seuraavat neljä vuotta, jos ei ole halunnut vaikuttaa ja äänestää.

– Jos eduskun­ta­vaa­leissa tulee rumaa jälkeä ja sieltä tipahtaa oikeis­to­hal­litus, liitossa on oltava päättäjät, jotka pystyvät vastaa­maan siihen, mitä Arkadian­mäellä seuraavat neljä vuotta pääte­tään. Hyytiäinen sanoo.

Äänes­tä­misen tärkey­destä käymis­tään keskus­te­luista Hyytiäinen sanoo löytä­neensä ”ihan koko skaalan”. Osa ottaa keskus­te­lua­loit­teen lämpi­mästi vastaan, siellä toisessa ääripäässä on sitten Ei voisi vähempää kiinnostaa ‑asenne, jolla on seurauksensa.

– Ainakaan ei ole oikeutta kommen­toida jälkeen­päin. Sitten voipi pitää mölyt mahassa seuraavat neljä vuotta, jos ei ole halunnut vaikuttaa ja äänestää.

Suomi, huonou­des­taan huomautettu

– Olemme huoles­tu­neina seuran­neet, millai­sessa asennossa vaaleihin ollaan menossa, sanoo Vertti Kiukas tämän hetken poliit­ti­sesta keskustelusta.

Kiukas on Soste ry:n, eli sosiaali- ja tervey­salan järjes­töjen valta­kun­nal­lisen katto­jär­jestön, pääsih­teeri. Hän toteaa, että sosiaa­li­tu­kiin turvau­tu­mista määrit­telee kaikkein eniten työllisyystilanne.

– Työlli­syyden kasvu on ihan ytimessä silloin, kun katso­taan asumis­tuen ja toimeen­tu­lo­tuen jakamista Kelan vinkke­listä, Kiukas alleviivaa.

Pääsih­teeri muistuttaa vielä siitä, että ehdoton valtaosa työttö­mistä työllistyy ensim­mäisen kolmen työttö­myys­kuu­kauden aikana. Usein he ovat Kiukkaan mukaan keski­luok­kaisia ihmisiä, jotka saavat kelvol­lisen suuruista ansio­si­don­naista päivä­rahaa. Tätä näyttöä vasten olisikin loogista vaatia työttö­myys­turvan porras­ta­mista lopusta, ei alusta päin. Eli alussa pitäisi antaa vähemmän tukea ja nostaa sitä työttö­myyden pitkit­tyessä, sillä esimer­kiksi osatyö­ky­kyisten tai muiden Suomessa vaikeasti työllis­ty­vien työttö­myys­jaksot tahtovat pitkittyä.

– Ei rahan pois ottaminen työttö­miltä tee heistä yhtään sen työky­kyi­sempiä, huomauttaa Kiukas.

– Ja tällä hetkellä Suomessa on työvoi­ma­pula ja kohtaanto-ongelma. Ei meillä ole valtavaa määrää työha­lut­tomia, ammat­ti­tai­toisia hitsa­reita, Kiukas naurahtaa.

– Ja on aika risti­rii­taista puhua samaan aikaan asumis­tuen leikkaa­mi­sesta ja siitä, että ihmisten pitäisi muuttaa suuriin kaupun­keihin työn perässä, pääsih­teeri päivit­telee tilan­netta, jossa kaupun­kien korkeat vuokrat voivat tukah­duttaa muuttohalut.

HYVINVOINTI ON INVESTOINTI

– Me puhumme hyvin­voin­ti­ta­lou­desta. Kestävä talous­kasvu voi perustua vain työky­kyi­seen, osaavaan, tervee­seen ja hyvin­voi­vaan työvoi­maan, Kiukas hahmot­telee järjes­tönsä aatteel­lista perustaa.

Pääsih­teeri haluaisi tuoda vaalien alla keskus­te­luun näkemyksen siitä, että hyvin­voinnin turvaa­minen on inves­tointi, ei kuluerä.

– Pohjois­mainen hyvin­voin­ti­valtio ennal­taeh­käisee ongelmia ja tukee taloutta.

Ei rahan pois ottaminen työttö­miltä tee heistä yhtään sen työkykyisempiä.

Myös Kiukas ottaa esimer­kiksi Kreikan, kun hän kuvaa laskuja, joita joudu­taan myöhemmin maksa­maan palve­luiden leikkaa­mi­sesta ja säästämisestä.

– Kreikka laitet­tiin hirveälle matokuu­rille ja siellä toteu­tet­tiin massii­viset hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden leikkaukset. Siellä ajettiin alas ennalta ehkäi­seviä palve­luita, millä synny­tet­tiin muiden muassa aids-epidemia – ja se se vasta maksaakin.

SOTESTA TERVEYDEN TASA-ARVOA?

Suomessa on tunne­tusti euroop­pa­lai­sit­tain erittäin suuret tervey­serot köyhien ja rikkaiden välillä. Tiede­tään myös, että ihminen on laumae­läin: köyhyy­destä johtuva eristy­minen ja muut kerran­nais­vai­ku­tukset sairas­tut­tavat ihmistä. Kiukas myötäilee sitä näkemystä, että köyhyyden poista­minen olisi jo itses­sään terveystyötä.

Entä sote-uudistus?

– Saavut­taako uudistus tavoit­teensa, eli lisään­tyykö terveyden tasa-arvo ja siirre­täänkö resurs­seja enemmän perus­ter­vey­den­hoi­toon? Se jää nähtä­väksi, mutta mahdol­li­suudet siihen ovat kyllä olemassa, Kiukas arvioi.

Työter­veys­huollon piirissä ovat työttömiä terveemmät työssä­käyvät. Yliop­pi­laiden tervey­den­hoi­to­säätiö puoles­taan pitää huolta korkea­kou­luo­pis­ke­li­joista, jotka ovat yli 20-vuotiaina keski­määrin terveempiä kuin ammat­ti­kou­lusta tehtaa­seen töihin lähte­neet nuoret.

– On totta, että tervein väestönosa on parhaiden, maksut­to­mien palve­luiden piirissä.

Kiukas kuitenkin jatkaa, että uudistus saatiin sentään monien, monien halli­tus­kausien jälkeen toteu­tettua, kun näihin euroop­pa­lai­sit­tain ainut­laa­tui­siin järjes­tel­miin ei tässä vaiheessa koskettu.

– Nyt sote-mallia voidaan säätää, Kiukas arvioi.

Säästöjä voidaan aidosti saada esimer­kiksi tekno­lo­gisen kehityksen kautta, Kiukas uskoo.

”Jollei kiinnosta, kikyn on maistuttava”

PEKKA KOKKONEN

Tuotes­pe­sia­listi
LLP Farm Machi­nery Group Oy
Iisalmi

”Jos äänes­tä­minen ei kiinnosta, silloin on kikyn maistut­tava”, kiteyttää Pekka Kokkonen eduskun­ta­vaa­leissa äänes­tä­misen tärkeyden.

– Äänes­tä­mällä voi saada valituiksi sellaisia ehdok­kaita, joilla on samat arvot ja näkemykset kuin itsellä on, Pekka Kokkonen tähdentää.

Viimeksi kun duunarit eivät äänes­tä­neet tarpeeksi aktii­vi­sesti, tuli hallitus, joka sai aikaan huonon­nuksia taval­listen työtä­te­ke­vien asemaan, Kokkonen arvioi viitaten nykyistä edeltä­nee­seen halli­tuk­seen. Tunne­tusti se sipilöi kikyllä, eli kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sella, sosiaa­li­tur­va­mak­sujen siirron työnan­ta­jilta työnte­ki­jöille, ja työttö­mien asema kävi kehnommaksi.

– Nyt olisi hyvä ottaa asioita takaisin, jotta saisimme riittävän määrän päättäjiä, jotka ovat sitou­tu­neet meidän arvoihimme.

Kokko­selle itsel­leen tärkeitä arvoja on se, että työllä voi tulla toimeen ilman ”Kelan luukulle lähte­mistä” ja että julkiset palvelut turva­taan. Viisi­vuo­tiaan pojan­ves­selin isänä Kokkonen ottaa näistä esimer­keiksi päivä­hoidon ja kirjaston kaltaisten palve­luiden suuren tärkeyden.

Kokkonen kannustaa katsas­ta­maan oman alueensa ehdok­kaat. Pieni lisävaiva kantaa hedelmää.

– Olen itse monesti soittanut ehdok­kaalle ja kokenut, että se kannattaa. Tavan ihmisiä ne ehdok­kaatkin ovat ja vastaavat mielel­lään kysymyksiin.

Kiky-maksut takaisin työnan­ta­jien maksettavaksi?

KYLLÄ: Vasem­mis­to­liitto, SDP ja Vihreät

EI: Keskusta

Kokoomus ja Perus­suo­ma­laiset eivät suostu­neet vastaa­maan Kyllä tai Ei ‑muotoi­seen kysymykseen.

Tekijä lähetti kuudelle suurim­malle eduskun­ta­puo­lu­eelle kyselyt Teolli­suus­liiton jäsenille tärkeistä asioista. Lue puolueiden vastaukset kokonai­suu­des­saan tästä.

Lue lisää:  Käsi pois mun taskusta ‑kampanja