Kannat­taako edus­kun­ta­vaa­leissa äänes­tää? Uskotko lupauk­sia? – Sinä päätät

”Ei muiden, vaan oman sydä­men mukaan”

MAARET ROSNELL

Elek­ro­niik­ka­työn­te­kijä
Teleste Oyj
Naan­tali

”Ei pidä myötäillä sitä, mitä muut sano­vat. Ehdo­kas on valit­tava oman ideo­lo­gian ja oman ajatus­maa­il­man mukaan”, kehot­taa Maaret Rosnell.

– Jokai­sella on varmasti näke­myk­sensä siitä, miten maail­man pitäisi tästä edetä ja mitä pitäisi paran­taa. Kun olen nyt kuun­nel­lut edus­kun­nan kyse­ly­tun­teja ja puoluei­den puheen­joh­ta­jien tapaa­mi­sia, niin minä en halua lähteä ihmis­ten kurjis­ta­mi­sen tielle, Rosnell alleviivaa.

– Lipu­tan kyllä kumman­kin kärki­tee­man puolesta, Rosnell sanoo Teol­li­suus­lii­ton kahdesta tärkeim­mästä vaali­vaa­ti­muk­sesta, jotka ovat kiky-maksu­jen siirto takai­sin työnan­ta­jille ja työt­tö­myys­tur­van takaaminen.

Rosnell sanoo ymmär­tä­vänsä maail­man­ti­lan­teen, eikä mikään ole hänelle ”musta­val­koista”. Mutta ”normi­työ­läi­seksi” itsensä titu­lee­raava Rosnell painot­taa, että vanhus­ten hoivan tai lapsi­per­hei­den palve­lu­jen kaltais­ten julkis­ten toimin­to­jen heiken­tä­mi­nen ei hänelle käy.

Minä ajan naisia liiton päät­tä­jiksi, onhan se nykyi­sin aika miehi­nen ympäristö.

Millaista ehdo­kasta äänes­tä­mällä saisi sellai­sen halli­tus­poh­jan ja sellai­sia päätök­siä, että ne toisi­vat parhaim­man loppu­tu­lok­sen oman elämän kannalta?

– Kannat­taa miet­tiä, onko tämä halli­tus saanut sinulle jotain hyvää aikaan, lait­taa ylös ihan plus­sia ja miinuk­sia. Vai toivooko jotain ihan muuta?

Rosnell tähden­tää, että on todella tärkeää äänes­tää sekä Teol­li­suus­lii­ton omissa liit­to­ko­kous­vaa­leissa että edus­kun­ta­vaa­leissa. Hän muis­tut­taa myös, että vain ihan oikeasti ja konkreet­ti­sesti annettu ääni vaikut­taa. Sitä ei tee vielä lupaus, että seisoo jonkin tietyn ehdok­kaan takana.

Liit­to­ko­kous­vaa­leissa oman ehdok­kaan läpi mene­mi­nen takaa sen, että ammat­tio­sas­ton kautta kokouk­sen pohdit­ta­viksi lähte­neet aloit­teet, myös ne huolet ja murheet, tule­vat kuul­luiksi. Liit­to­ko­kous­vaa­leissa hän yllyt­tää eten­kin naisia olemaan aktii­vi­sia äänestäjiä.

– Minä ajan naisia liiton päät­tä­jiksi, onhan se nykyi­sin aika miehi­nen ympäristö.

Kummal­li­set kannustimet

– Tämä on päivän­sel­vää. Kun vähen­ne­tään tulo­ve­ron progres­siota ja lisä­tään välil­li­siä veroja, silloin lisä­tään eriar­voi­suutta, Labore-tutki­mus­lai­tok­sen johtava tutkija Ohto Kanni­nen toteaa.

Progres­sio tarkoit­taa sitä, että paljon tienaava maksaa porras­te­tusti enem­män veroja mitä enem­män hän tienaa. Välil­li­set verot ovat puoles­taan regres­sii­vi­siä. Regres­siolla tarkoi­te­taan sitä, että paljon tienaava maksaa suhteel­li­sesti sitä vähem­män veroja, mitä enem­män hän tienaa. Tämä tasa-arvon kannalta nurin­ku­ri­nen yhtälö perus­tuu siihen, että köyhä maksaa esimer­kiksi ruoasta kannet­tua, välil­listä arvon­li­sä­ve­roa tuloi­hinsa nähden suhteel­li­sesti enem­män kuin paljon tienaava.

Kun vähen­ne­tään tulo­ve­ron progres­siota ja lisä­tään välil­li­siä veroja, silloin lisä­tään eriarvoisuutta.

Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen niin sanottu ”keven­tä­mi­nen” kaikissa tulo­luo­kissa ja siitä johtu­vien budjet­ti­lo­vien paik­kaa­mi­nen välil­li­sillä veroilla merkit­see siis tulon­siir­toa köyhiltä rikkaille.

Monilla eri kokoon­pa­noilla valtaa pitä­neet halli­tuk­set ovat jo pitkään vähen­tä­neet tulo­ve­ro­tuk­sen painoar­voa, mikä koko­nai­suu­des­saan alen­taa progres­siota, Kanni­nen muis­tut­taa. Tulon­siir­toa rikkaille merkit­see myös se, jos noiden muka­vilta kuulos­ta­vien keven­nys­ten aikaan kajo­taan Kela-indeksiin.

– Kuka kärsi Kela-indek­sin jäädy­tyk­sestä edel­tä­vän halli­tuk­sen aikana? No köyhät, Kanni­nen vastaa yksi­se­lit­tei­sesti omaan kysy­myk­seensä. Tutkija viit­taa tässä Sipi­län halli­tuk­sen jäätä­vään toimeen, jolla estet­tiin sosi­aa­lie­tuuk­sien korot­ta­mi­nen elin­kus­tan­nusin­dek­sin mukaan.

VARALLISUUS VAANII TASA-ARVOA

Siinä missä 90 prosent­tia maail­man ihmi­sistä on tienan­nut 1 dolla­rin lisää kahden viime vuoden aikana, miljar­döö­rit ovat tienan­neet 1,7 miljoo­naa dolla­ria. Varal­li­suu­den kasaan­tu­mi­nen luo eriar­voi­suutta kiih­ty­vällä vauh­dilla. Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön viime vuoden rapor­tin mukaan Suomessa oli 838 000 köyhyys- tai syrjäy­ty­mis­vaa­rassa olevaa henkilöä.

– Varal­li­suus kasaan­tuu Suomes­sa­kin koko ajan. 1990-luvun alussa rikkain kymme­nes­osa kansasta omisti 35 prosent­tia varal­li­suu­desta, nyt se on nous­sut vajaa­seen 50 prosent­tiin. Tästä en näe keskustelua.

Kanni­sen mielestä tasa-arvon edis­tä­mi­sen keinot ovat kyllä käytet­tä­vissä, jos Suomesta löytyisi polii­tik­koja, jotka sitä haluaisivat.

– Aina­han ne samat maini­taan. Listaa­mat­to­mien yritys­ten veroista jää satoja miljoo­nia verot­ta­matta, ja on muita­kin vero­la­jeja, jotka vahvis­tai­si­vat julkista taloutta ja oikeu­den­mu­kai­suutta, Kanni­nen toteaa.

Varal­li­suus kasaan­tuu Suomes­sa­kin koko ajan.

Siis jos verot­tai­simme varal­li­suutta ja pääomia nykyistä enem­män, se vahvis­taisi tasa-arvoa?

– Kyllä, Kanni­nen vastaa.

Talous­tie­teessä väitel­lään siitä, voiko tasa-arvo jopa kiih­dyt­tää talous­kas­vua, jos kasvua pidet­täi­siin tavoi­tel­ta­vana arvona sinänsä.

– Sen voin sanoa, että ei ole vakuut­ta­vaa evidens­siä (todis­tusai­neis­toa), että tasa-arvo kohtuul­li­sissa mitta­suh­teissa hidas­taisi talous­kas­vua, Kanni­nen toteaa tutki­joi­den tieteel­li­sen kärhä­möin­nin lopputulemasta.

PALATAAN PERUSTEISIIN

– Hyvin­voin­ti­val­tion perus­ran­kaan eivät lain­kaan kuulu tällai­set tulon­siir­rot hyvä­tu­loi­sille, ja niitä on tullut viime vuosi­kym­me­ninä niin vasem­malta kuin oikealta. Ne maksa­vat julki­selle talou­delle järkyt­tä­vän paljon. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö­hän laskee eri toimien vaiku­tuk­set! Ja aina huoma­taan, että kas, taas meni rikkaille, Kanni­nen toteaa.

– Mikäli meillä on tahoja, joiden tavoit­teena ei ole yhtei­nen etu, se laskee julki­sen keskus­te­lun laatua, sillä silloin asioita vääris­tel­lään herkästi.

Tutkija sanoo, että yleistä etua vastaan saat­ta­vat toimia esimer­kiksi kansain­vä­li­sen bisnes­maa­il­man lobba­rit. Kanni­nen pohtii myös sitä, pääse­vätkö hyvä­tu­loi­set tavoit­tei­siinsa pitä­mällä muita kovem­paa meteliä.

MITTAREISTA EI OLE TAVOITTEIKSI

Kanni­nen muis­tut­taa vanhasta opin­kap­pa­leesta: ”Kun mitta­rista tulee tavoite, lakkaa se olemasta hyvä mittari.” Kanni­sen mielestä työl­li­syy­den nosta­mi­nen hintaan mihin hyvänsä on tästä karu todiste. Yli 60-vuotiai­den koro­tettu työtu­lo­vä­hen­nys hyödyt­tää eniten hyvä­tu­loi­sia – eivät­hän köyhät ja sairaat pysty enää käymään tuossa iässä töissä.

On arvioitu, että vähen­nyk­sen kaivama kuoppa valtion budjet­tiin on 80 miljoo­naa euroa, millä luotiin Kanni­sen tieto­jen mukaan vaivai­set 1 000 työpaik­kaa. Työpaik­kaa kohden lasku oli 80 000 euroa.

– Mitta­rista tehtiin tavoite ja kaikki heitti härän­pyl­lyä: työl­li­syy­den nosta­mi­nen ei vahvis­ta­nut­kaan julkista taloutta vaan heikensi sitä, Kanni­nen toteaa.

”Vali­taan heitä, jotka kuun­te­le­vat meitä”

JANI HYYTIÄINEN

Opis­ke­lija
Etelä-Savon ammat­tio­pisto
Outo­kumpu

”Tärkeintä on äänes­tää siksi, että saamme päät­tä­jät, jotka ovat meidän puolel­lamme. Ja jotka kuun­te­le­vat ja vastaa­vat kysy­myk­siimme myös valin­tansa jälkeen”, painot­taa Jani Hyytiäinen.

Jani Hyytiäi­nen kehot­taa äänes­tä­jää muis­ta­maan nykyistä halli­tusta edel­tä­neen halli­tuk­sen toimet.

– Muis­tatko ne linjauk­set ja leik­kauk­set ja sen, miten työn­te­ki­jää kurmuu­tet­tiin? Haluatko kannat­taa rikkai­den rikas­tu­mista vai sitä, että duunari saa palkan, millä pystyy elämään?

– Kannat­taa ottaa yhteyttä ehdok­kaa­seen ihan ruohon­juu­ri­ta­son keinoilla eikä katsoa vain paikal­lis­leh­den mainosta. Helpointa on lähteä vaali­ko­julle, mutta ehdok­kaalle voi lähet­tää sähkö­pos­tia tai ottaa aina­kin yhteyttä hänen vaali­pääl­lik­köönsä, joiden nume­rot kyllä löyty­vät, Hyytiäi­nen kehot­taa ja kertoo, että yleensä kyse­li­jälle vasta­taan varsin mielellään.

– Teol­li­suus­lii­ton liit­to­ko­kous­vaa­lit liit­ty­vät aika rajusti yhteen edus­kun­ta­vaa­lien kanssa. Ne voivat olla jopa tärkeämmät.

Sitten voipi pitää mölyt mahassa seuraa­vat neljä vuotta, jos ei ole halun­nut vaikut­taa ja äänestää.

– Jos edus­kun­ta­vaa­leissa tulee rumaa jälkeä ja sieltä tipah­taa oikeis­to­hal­li­tus, liitossa on oltava päät­tä­jät, jotka pysty­vät vastaa­maan siihen, mitä Arka­dian­mäellä seuraa­vat neljä vuotta pääte­tään. Hyytiäi­nen sanoo.

Äänes­tä­mi­sen tärkey­destä käymis­tään keskus­te­luista Hyytiäi­nen sanoo löytä­neensä ”ihan koko skaa­lan”. Osa ottaa keskus­te­lua­loit­teen lämpi­mästi vastaan, siellä toisessa ääri­päässä on sitten Ei voisi vähem­pää kiin­nos­taa ‑asenne, jolla on seurauksensa.

– Aina­kaan ei ole oikeutta kommen­toida jälkeen­päin. Sitten voipi pitää mölyt mahassa seuraa­vat neljä vuotta, jos ei ole halun­nut vaikut­taa ja äänestää.

Suomi, huonou­des­taan huomautettu

– Olemme huoles­tu­neina seuran­neet, millai­sessa asen­nossa vaalei­hin ollaan menossa, sanoo Vertti Kiukas tämän hetken poliit­ti­sesta keskustelusta.

Kiukas on Soste ry:n, eli sosi­aali- ja tervey­sa­lan järjes­tö­jen valta­kun­nal­li­sen katto­jär­jes­tön, pääsih­teeri. Hän toteaa, että sosi­aa­li­tu­kiin turvau­tu­mista määrit­te­lee kaik­kein eniten työllisyystilanne.

– Työl­li­syy­den kasvu on ihan ytimessä silloin, kun katso­taan asumis­tuen ja toimeen­tu­lo­tuen jaka­mista Kelan vink­ke­listä, Kiukas alleviivaa.

Pääsih­teeri muis­tut­taa vielä siitä, että ehdo­ton valtaosa työt­tö­mistä työl­lis­tyy ensim­mäi­sen kolmen työt­tö­myys­kuu­kau­den aikana. Usein he ovat Kiuk­kaan mukaan keski­luok­kai­sia ihmi­siä, jotka saavat kelvol­li­sen suuruista ansio­si­don­naista päivä­ra­haa. Tätä näyt­töä vasten olisi­kin loogista vaatia työt­tö­myys­tur­van porras­ta­mista lopusta, ei alusta päin. Eli alussa pitäisi antaa vähem­män tukea ja nostaa sitä työt­tö­myy­den pitkit­tyessä, sillä esimer­kiksi osatyö­ky­kyis­ten tai muiden Suomessa vaikeasti työl­lis­ty­vien työt­tö­myys­jak­sot tahto­vat pitkittyä.

– Ei rahan pois otta­mi­nen työt­tö­miltä tee heistä yhtään sen työky­kyi­sem­piä, huomaut­taa Kiukas.

– Ja tällä hetkellä Suomessa on työvoi­ma­pula ja kohtaanto-ongelma. Ei meillä ole valta­vaa määrää työha­lut­to­mia, ammat­ti­tai­toi­sia hitsa­reita, Kiukas naurahtaa.

– Ja on aika risti­rii­taista puhua samaan aikaan asumis­tuen leik­kaa­mi­sesta ja siitä, että ihmis­ten pitäisi muut­taa suuriin kaupun­kei­hin työn perässä, pääsih­teeri päivit­te­lee tilan­netta, jossa kaupun­kien korkeat vuokrat voivat tukah­dut­taa muuttohalut.

HYVINVOINTI ON INVESTOINTI

– Me puhumme hyvin­voin­ti­ta­lou­desta. Kestävä talous­kasvu voi perus­tua vain työky­kyi­seen, osaa­vaan, tervee­seen ja hyvin­voi­vaan työvoi­maan, Kiukas hahmot­te­lee järjes­tönsä aatteel­lista perustaa.

Pääsih­teeri haluaisi tuoda vaalien alla keskus­te­luun näke­myk­sen siitä, että hyvin­voin­nin turvaa­mi­nen on inves­tointi, ei kuluerä.

– Pohjois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio ennal­taeh­käi­see ongel­mia ja tukee taloutta.

Ei rahan pois otta­mi­nen työt­tö­miltä tee heistä yhtään sen työkykyisempiä.

Myös Kiukas ottaa esimer­kiksi Krei­kan, kun hän kuvaa laskuja, joita joudu­taan myöhem­min maksa­maan palve­lui­den leik­kaa­mi­sesta ja säästämisestä.

– Kreikka laitet­tiin hirveälle mato­kuu­rille ja siellä toteu­tet­tiin massii­vi­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den leik­kauk­set. Siellä ajet­tiin alas ennalta ehkäi­se­viä palve­luita, millä synny­tet­tiin muiden muassa aids-epide­mia – ja se se vasta maksaakin.

SOTESTA TERVEYDEN TASA-ARVOA?

Suomessa on tunne­tusti euroop­pa­lai­sit­tain erit­täin suuret tervey­se­rot köyhien ja rikkai­den välillä. Tiede­tään myös, että ihmi­nen on laumae­läin: köyhyy­destä johtuva eris­ty­mi­nen ja muut kerran­nais­vai­ku­tuk­set sairas­tut­ta­vat ihmistä. Kiukas myötäi­lee sitä näke­mystä, että köyhyy­den pois­ta­mi­nen olisi jo itses­sään terveystyötä.

Entä sote-uudis­tus?

– Saavut­taako uudis­tus tavoit­teensa, eli lisään­tyykö tervey­den tasa-arvo ja siir­re­täänkö resurs­seja enem­män perus­ter­vey­den­hoi­toon? Se jää nähtä­väksi, mutta mahdol­li­suu­det siihen ovat kyllä olemassa, Kiukas arvioi.

Työter­veys­huol­lon piirissä ovat työt­tö­miä terveem­mät työs­sä­käy­vät. Yliop­pi­lai­den tervey­den­hoi­to­sää­tiö puoles­taan pitää huolta korkea­kou­luo­pis­ke­li­joista, jotka ovat yli 20-vuotiaina keski­mää­rin terveem­piä kuin ammat­ti­kou­lusta tehtaa­seen töihin lähte­neet nuoret.

– On totta, että tervein väes­tön­osa on parhai­den, maksut­to­mien palve­lui­den piirissä.

Kiukas kuiten­kin jatkaa, että uudis­tus saatiin sentään monien, monien halli­tus­kausien jälkeen toteu­tet­tua, kun näihin euroop­pa­lai­sit­tain ainut­laa­tui­siin järjes­tel­miin ei tässä vaiheessa koskettu.

– Nyt sote-mallia voidaan säätää, Kiukas arvioi.

Sääs­töjä voidaan aidosti saada esimer­kiksi tekno­lo­gi­sen kehi­tyk­sen kautta, Kiukas uskoo.

”Jollei kiin­nosta, kikyn on maistuttava”

PEKKA KOKKONEN

Tuotes­pe­sia­listi
LLP Farm Machi­nery Group Oy
Iisalmi

”Jos äänes­tä­mi­nen ei kiin­nosta, silloin on kikyn mais­tut­tava”, kiteyt­tää Pekka Kokko­nen edus­kun­ta­vaa­leissa äänes­tä­mi­sen tärkeyden.

– Äänes­tä­mällä voi saada vali­tuiksi sellai­sia ehdok­kaita, joilla on samat arvot ja näke­myk­set kuin itsellä on, Pekka Kokko­nen tähdentää.

Viimeksi kun duuna­rit eivät äänes­tä­neet tarpeeksi aktii­vi­sesti, tuli halli­tus, joka sai aikaan huonon­nuk­sia taval­lis­ten työtä­te­ke­vien asemaan, Kokko­nen arvioi viita­ten nykyistä edel­tä­nee­seen halli­tuk­seen. Tunne­tusti se sipi­löi kikyllä, eli kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sella, sosi­aa­li­tur­va­mak­su­jen siir­ron työnan­ta­jilta työn­te­ki­jöille, ja työt­tö­mien asema kävi kehnommaksi.

– Nyt olisi hyvä ottaa asioita takai­sin, jotta saisimme riit­tä­vän määrän päät­tä­jiä, jotka ovat sitou­tu­neet meidän arvoihimme.

Kokko­selle itsel­leen tärkeitä arvoja on se, että työllä voi tulla toimeen ilman ”Kelan luukulle lähte­mistä” ja että julki­set palve­lut turva­taan. Viisi­vuo­ti­aan pojan­ves­se­lin isänä Kokko­nen ottaa näistä esimer­keiksi päivä­hoi­don ja kirjas­ton kaltais­ten palve­lui­den suuren tärkeyden.

Kokko­nen kannus­taa katsas­ta­maan oman alueensa ehdok­kaat. Pieni lisä­vaiva kantaa hedelmää.

– Olen itse monesti soit­ta­nut ehdok­kaalle ja koke­nut, että se kannat­taa. Tavan ihmi­siä ne ehdok­kaat­kin ovat ja vastaa­vat mielel­lään kysymyksiin.

Kiky-maksut takai­sin työnan­ta­jien maksettavaksi?

KYLLÄ: Vasem­mis­to­liitto, SDP ja Vihreät

EI: Keskusta

Kokoo­mus ja Perus­suo­ma­lai­set eivät suos­tu­neet vastaa­maan Kyllä tai Ei ‑muotoi­seen kysymykseen.

Tekijä lähetti kuudelle suurim­malle edus­kun­ta­puo­lu­eelle kyse­lyt Teol­li­suus­lii­ton jäse­nille tärkeistä asioista. Lue puoluei­den vastauk­set koko­nai­suu­des­saan tästä.

Lue lisää:  Käsi pois mun taskusta ‑kampanja