Jenni Uljas: Onko työpaikallanne syöpävaarallisia aineita?

Yksi työpaikalla vuoden alussa muistettava asia on syöpävaaran arviointi. Ennen maaliskuun loppua työnantajien pitää ilmoittaa ASA-rekisteriin edellisenä vuonna syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuneet työntekijät. ASA-rekisterin ilmoitusten täytyy perustua työnantajan pitämään luetteloon, johon tiedot pitäisi saada riskin arvioinnista ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksistä.

Työpaikalla on oltava selvillä kaikki käytössä olevat tai prosessissa syntyvät syöpävaaralliset aineet. Helposti tulee mieleen katsoa vain kemikaalipurkin kyljestä tai käyttöturvallisuustiedotteesta vaaralausekkeet. Huomattavasti vaikeampaa on ymmärtää huomioida luonnontuotteet, kuten lehtipuu- ja kvartsipöly. Lisäksi reilun vuoden ajan on pitänyt ilmoittaa muun muassa dieselmoottorien pakokaasuille sekä ihon kautta käytetyille moottoriöljyille altistuneet. Lisäksi esimerkiksi ruostumattoman teräksen hitsaus ja polttoleikkaus ovat varsin yleisiä syöpävaarallisten aineiden lähteitä. Kaikki lainsäädännössä tunnistetut syöpävaaralliset aineet löytyvät ASA-aineluettelosta vuodelta 2020. Näiden lisäksi kemikaalien valmistajat ovat saattaneet luokitella itse tuotteitaan. Nämäkin luokittelut pitää huomioida.

Työpaikalla on oltava selvillä kaikki käytössä olevat tai prosessissa syntyvät syöpävaaralliset aineet.

Seuraava tehtävä on arvioida, ketkä näille aineille tosiasiallisesti altistuvat. Se, että työpaikalla syntyy jotain ainetta, ei vielä tarkoita aineen päätyvän ihmisen keuhkoihin tai iholle, ainakaan merkittävissä määrin. Syöpävaarallisille aineille altistuminen on lainsäädännön mukaan minimoitava. Syöpävaaralliset aineet pitäisi mahdollisuuksien mukaan pitää poissa työpaikoilta, estää niiden pääsy ihmisiin erilaisin teknisin keinoin, kuten suljetuilla järjestelmillä ja ilmastoinneilla, tai suojata ihmiset esimerkiksi valvomoihin tai rajoittamalla liikkumista ajallisesti tai paikallisesti. Viimekädessä myös suojaimilla on iso merkitys. Tärkeää on myös tiedottaa työntekijöille, minkä kanssa he ovat tekemisissä ja miten vaaroja voidaan välttää.

Pääsääntöisesti altistumisen arvioinnin pitäisi perustua työhygieenisiin selvityksiin, eli ilman epäpuhtausmittauksiin tai biologisiin altistumismittauksiin. Jos mittauksia ei ole tehty, voidaan ilmoittaa työntekijät, jotka ovat tehneet altistavaa työtä vähintään 2 tuntia 20 päivänä vuodessa. Tällöinkin toki on tiedettävä, ketkä tosiasiallisesti ovat altistuneet.

ASA-rekisteri on tutkimusrekisteri, eikä siihen ilmoittaminen suojele ketään. Sen sijaan ilmoitusten pohjaksi tehtävä selvitystyö ja riskein arviointi on pohja kaikelle työntekijöiden suojelulle.

Kirjoittaja on Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija.