Noste­taan äänes­tys­pro­sentti histo­rial­li­sen korkeaksi

Teol­li­suus­liitto on demo­kraat­ti­nen orga­ni­saa­tio, jossa jäse­net käyt­tä­vät päätösvaltaa.

– Liit­to­ko­kous­vaa­lit ovat jäse­nille kuuluva mahdol­li­suus käyt­tää valtaansa. Siihen sisäl­tyy oikeus aset­tua ehdok­kaaksi ja äänes­tää vaaleissa.

– Mitä suurempi ehdok­kai­den määrä on ja mitä korkeampi äänes­tys­pro­sentti on, sitä suurempi on jäsen­ten vaiku­tus­valta liitossa ja liiton vaiku­tus­valta toimin­taym­pä­ris­tös­sään, puheen­joh­taja Riku Aalto sanoo.

Aalto koros­taa, että jokai­sella anne­tulla äänellä on liit­to­ko­kous­vaa­leissa merkitys.

– Jos äänes­tys­pro­sentti jäisi alhai­seksi, se notee­ra­taan työnan­ta­jien puolella, poliit­ti­sissa puolueissa ja laajem­min yhteis­kun­nassa. Meille osoi­tettu kysy­mys silloin on, keitä te edus­tatte, kun aktii­vi­suus jäsen­tenne keskuu­dessa näyt­tää alhaiselta?

– Tällai­nen tilanne pitää vält­tää. Meillä pitää olla korkean äänes­tys­pro­sen­tin suoma vahva asema neuvot­te­li­jana ja yhteis­kun­nal­li­sena vaikut­ta­jana, jotta voimme ajaa jäsen­temme etuja.

VOIMAANNUTTAVA TAPAHTUMA

Liit­to­ko­kous­vaa­lit järjes­te­tään 10.–31.3.2023. Tampere-talolle 22.–24.5.2023 kokoon­tuva vaaleilla valittu 442 liit­to­ko­kouse­dus­ta­jan joukko päät­tää liiton tule­vai­suu­den suunnan.

– Median kiin­nos­tus voi olla henki­lö­va­lin­noissa, mutta liit­to­ko­kouk­sen tärkein anti tulee edus­ta­jien teke­mistä sisäl­löl­li­sistä ja toimin­nal­li­sista linjauksista.

Jäsen­ten valit­se­mat edus­ta­jat kerto­vat mieli­pi­teensä, miten asioita on hoidettu ja miten niitä pitäisi hoitaa.

– Kokous on hieno ja voimaan­nut­tava tapah­tuma. Jäsen­ten valit­se­mat edus­ta­jat kerto­vat mieli­pi­teensä, miten asioita on hoidettu ja miten niitä pitäisi hoitaa. Siellä keskus­tel­laan, arvioi­daan ja arvos­tel­laan. Tästä synty­vät jäsen­de­mo­kra­tia ja liiton toimin­taa ohjaa­vat linjauk­set, Aalto toteaa.

HALUATTEKO UUDEN KIKYN?

Vara­pu­heen­joh­taja Turja Lehto­nen antaa nano­se­kun­nissa vastauk­sen kysy­myk­seen, mitä sanoi­sit liiton jäse­nelle, joka kysyy, mitä väliä sillä on, äänes­tänkö liit­to­ko­kous­vaa­leissa vai en.

– Haluatko uuden kikyn? Jos et, niin äänes­tät liittokokousvaaleissa.

– Teol­li­suus­lii­ton oikeu­tus toimia jäsen­ten edun­val­vo­jana ja neuvo­tella työeh­to­so­pi­muk­sista perus­tuu liit­to­ko­kous­vaa­lien äänes­tys­pro­sent­tiin. Jokai­nen ääni tarvi­taan, että äänes­tys­pro­sentti saadaan mahdol­li­sim­man korkeaksi, Lehto­nen toteaa.

Jokai­nen ääni tarvi­taan, että äänes­tys­pro­sentti saadaan mahdol­li­sim­man korkeaksi.

Lehto­sen mukaan työnan­ta­jien pyrki­mys ay-liik­keen heiken­tä­mi­seen on kytkök­sissä siihen, että osa niistä on jo olet­ta­nut, että Teol­li­suus­lii­tolla ja ay-liik­keellä ei ole voimaa ajaa jäsen­tensä etuja.

– Tarvit­semme liit­to­ko­kous­vaa­leissa äänen jokai­selta jäse­neltä sen näyt­tä­mi­seksi, että he ovat kiin­nos­tu­neita osal­lis­tu­maan ja vaikut­ta­maan liiton edun­val­von­nan ja toimin­nan linjaan.

TUHANNEN TAALAN PAIKKA

Teol­li­suus­liitto on viiden ensim­mäi­sen toimin­ta­vuo­tensa aikana vakiin­nut­ta­nut paik­kansa Suomen suurim­pana ammattiliittona.

– Kun liiton toimin­ta­ky­kyä miet­tii, on hyvä muis­taa myös se, että liit­to­ko­kous­vaa­lien ja kokouk­sen orga­ni­soi­mi­nen on ammat­tio­sas­to­jen tekemä työ mukaan lukien valtava voimannäyte.

– Tämä on myös ammat­tio­sas­toille tuhan­nen taalan paikka näkyä, kuulua ja olla yhtey­dessä jäsen­ten kanssa. Kun ammat­tio­sas­tot hyödyn­tä­vät tämän mahdol­li­suu­den, ne saavat uusia toimi­joita rivei­hinsä ja lisää vauh­tia toimin­taansa, Lehto­nen tiivistää.

ÄÄNESTÄMINEN ON HELPPOA

Teol­li­suus­lii­ton valtuus­ton puheen­joh­ta­jan Jarmo Mark­ka­sen mukaan liit­to­ko­kous­vaa­leissa äänes­tä­mi­nen on tehty helpoksi.

– Teol­li­suus­lii­ton kaikilta sopi­mus­aloilta vali­taan edus­ta­jat liit­to­ko­kouk­seen. Olen varma, että mielui­nen ehdo­kas löytyy jokai­selle, jos viit­sii etsiä ja miet­tiä kenet haluaa kokouk­seen edustajaksi.

– Jäse­net voivat äänes­tää vaaleissa joko sähköi­sesti tai postitse. Molem­mat tavat on tehty helpoksi. Vaali­ma­te­ri­aali ja ohjeet tule­vat kaikille postissa kotiin.

Liit­to­ko­kous on Teol­li­suus­lii­ton moot­tori, joka jyräy­te­tään vaaleilla käyntiin.

– Näin lätkä­mie­henä pitää mainita myös, että äänes­tä­mällä osal­lis­tuu arvon­taan, jossa voi voit­taa aitio­pai­kan Tampe­reella samaan aikaan kokouk­semme kanssa pelat­ta­viin jääkie­kon MM-kisoi­hin, Mark­ka­nen mainitsee.

Mark­ka­sella on selvä näke­mys liit­to­ko­kouk­sen merkityksestä.

– Liit­to­ko­kous on Teol­li­suus­lii­ton moot­tori, joka jyräy­te­tään vaaleilla käyn­tiin. Kokous osoit­taa Teol­li­suus­lii­tolle suun­nan, jonka mukai­sesti valtuusto ohjaa liiton toimin­taa tule­vat viisi vuotta.

– Tehdään histo­riaa äänes­tys­pro­sen­tin kanssa. Näyte­tään, että olemme Suomen suurin ammat­ti­liitto. Työnan­ta­ja­puo­lel­la­kin ovat sitten ihmeis­sään meidän vahvuu­des­tamme, Mark­ka­nen kannustaa.

Lue myös liit­to­ko­kousta käsit­te­levä juttu­pa­ketti: Jäse­net päät­tä­vät toimin­nan linjat seuraa­ville viidelle vuodelle (11.1.2023)