Puheenjohtaja Riku Aalto, valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Noste­taan äänes­tys­pro­sentti histo­rial­lisen korkeaksi

11.1.2023

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Liitto­ko­kous­vaalit ja liitto­ko­kous määrit­tävät Teolli­suus­liiton edunval­vonnan voiman ja suunnan seuraa­viksi viideksi vuodeksi.

Teolli­suus­liitto on demokraat­tinen organi­saatio, jossa jäsenet käyttävät päätösvaltaa.

– Liitto­ko­kous­vaalit ovat jäsenille kuuluva mahdol­li­suus käyttää valtaansa. Siihen sisältyy oikeus asettua ehdok­kaaksi ja äänestää vaaleissa.

– Mitä suurempi ehdok­kaiden määrä on ja mitä korkeampi äänes­tys­pro­sentti on, sitä suurempi on jäsenten vaiku­tus­valta liitossa ja liiton vaiku­tus­valta toimin­taym­pä­ris­tös­sään, puheen­joh­taja Riku Aalto sanoo.

Aalto korostaa, että jokai­sella annetulla äänellä on liitto­ko­kous­vaa­leissa merkitys.

– Jos äänes­tys­pro­sentti jäisi alhai­seksi, se notee­ra­taan työnan­ta­jien puolella, poliit­ti­sissa puolueissa ja laajemmin yhteis­kun­nassa. Meille osoitettu kysymys silloin on, keitä te edustatte, kun aktii­vi­suus jäsen­tenne keskuu­dessa näyttää alhaiselta?

– Tällainen tilanne pitää välttää. Meillä pitää olla korkean äänes­tys­pro­sentin suoma vahva asema neuvot­te­li­jana ja yhteis­kun­nal­li­sena vaikut­ta­jana, jotta voimme ajaa jäsen­temme etuja.

VOIMAANNUTTAVA TAPAHTUMA

Liitto­ko­kous­vaalit järjes­te­tään 10.–31.3.2023. Tampere-talolle 22.–24.5.2023 kokoon­tuva vaaleilla valittu 442 liitto­ko­kouse­dus­tajan joukko päättää liiton tulevai­suuden suunnan.

– Median kiinnostus voi olla henki­lö­va­lin­noissa, mutta liitto­ko­kouksen tärkein anti tulee edusta­jien tekemistä sisäl­löl­li­sistä ja toimin­nal­li­sista linjauksista.

Jäsenten valit­semat edustajat kertovat mieli­pi­teensä, miten asioita on hoidettu ja miten niitä pitäisi hoitaa.

– Kokous on hieno ja voimaan­nut­tava tapah­tuma. Jäsenten valit­semat edustajat kertovat mieli­pi­teensä, miten asioita on hoidettu ja miten niitä pitäisi hoitaa. Siellä keskus­tel­laan, arvioi­daan ja arvos­tel­laan. Tästä syntyvät jäsen­de­mo­kratia ja liiton toimintaa ohjaavat linjaukset, Aalto toteaa.

 

HALUATTEKO UUDEN KIKYN?

Varapu­heen­joh­taja Turja Lehtonen antaa nanose­kun­nissa vastauksen kysymyk­seen, mitä sanoisit liiton jäsenelle, joka kysyy, mitä väliä sillä on, äänes­tänkö liitto­ko­kous­vaa­leissa vai en.

– Haluatko uuden kikyn? Jos et, niin äänestät liittokokousvaaleissa.

– Teolli­suus­liiton oikeutus toimia jäsenten edunval­vo­jana ja neuvo­tella työeh­to­so­pi­muk­sista perustuu liitto­ko­kous­vaa­lien äänes­tys­pro­sent­tiin. Jokainen ääni tarvi­taan, että äänes­tys­pro­sentti saadaan mahdol­li­simman korkeaksi, Lehtonen toteaa.

Jokainen ääni tarvi­taan, että äänes­tys­pro­sentti saadaan mahdol­li­simman korkeaksi.

Lehtosen mukaan työnan­ta­jien pyrkimys ay-liikkeen heiken­tä­mi­seen on kytkök­sissä siihen, että osa niistä on jo olettanut, että Teolli­suus­lii­tolla ja ay-liikkeellä ei ole voimaa ajaa jäsen­tensä etuja.

– Tarvit­semme liitto­ko­kous­vaa­leissa äänen jokai­selta jäseneltä sen näyttä­mi­seksi, että he ovat kiinnos­tu­neita osallis­tu­maan ja vaikut­ta­maan liiton edunval­vonnan ja toiminnan linjaan.

TUHANNEN TAALAN PAIKKA

Teolli­suus­liitto on viiden ensim­mäisen toimin­ta­vuo­tensa aikana vakiin­nut­tanut paikkansa Suomen suurim­pana ammattiliittona.

– Kun liiton toimin­ta­kykyä miettii, on hyvä muistaa myös se, että liitto­ko­kous­vaa­lien ja kokouksen organi­soi­minen on ammat­tio­sas­tojen tekemä työ mukaan lukien valtava voimannäyte.

– Tämä on myös ammat­tio­sas­toille tuhannen taalan paikka näkyä, kuulua ja olla yhtey­dessä jäsenten kanssa. Kun ammat­tio­sastot hyödyn­tävät tämän mahdol­li­suuden, ne saavat uusia toimi­joita rivei­hinsä ja lisää vauhtia toimin­taansa, Lehtonen tiivistää.

ÄÄNESTÄMINEN ON HELPPOA

Teolli­suus­liiton valtuuston puheen­joh­tajan Jarmo Markkasen mukaan liitto­ko­kous­vaa­leissa äänes­tä­minen on tehty helpoksi.

– Teolli­suus­liiton kaikilta sopimus­aloilta valitaan edustajat liitto­ko­kouk­seen. Olen varma, että mieluinen ehdokas löytyy jokai­selle, jos viitsii etsiä ja miettiä kenet haluaa kokouk­seen edustajaksi.

– Jäsenet voivat äänestää vaaleissa joko sähköi­sesti tai postitse. Molemmat tavat on tehty helpoksi. Vaali­ma­te­ri­aali ja ohjeet tulevat kaikille postissa kotiin.

Liitto­ko­kous on Teolli­suus­liiton moottori, joka jyräy­te­tään vaaleilla käyntiin.

– Näin lätkä­mie­henä pitää mainita myös, että äänes­tä­mällä osallistuu arvon­taan, jossa voi voittaa aitio­paikan Tampe­reella samaan aikaan kokouk­semme kanssa pelat­ta­viin jääkiekon MM-kisoihin, Markkanen mainitsee.

Markka­sella on selvä näkemys liitto­ko­kouksen merkityksestä.

– Liitto­ko­kous on Teolli­suus­liiton moottori, joka jyräy­te­tään vaaleilla käyntiin. Kokous osoittaa Teolli­suus­lii­tolle suunnan, jonka mukai­sesti valtuusto ohjaa liiton toimintaa tulevat viisi vuotta.

– Tehdään histo­riaa äänes­tys­pro­sentin kanssa. Näyte­tään, että olemme Suomen suurin ammat­ti­liitto. Työnan­ta­ja­puo­lel­lakin ovat sitten ihmeis­sään meidän vahvuu­des­tamme, Markkanen kannustaa.

 

Lue myös liitto­ko­kousta käsit­te­levä juttu­pa­ketti: Jäsenet päättävät toiminnan linjat seuraa­ville viidelle vuodelle (11.1.2023)