Luottamusmiehet pitäisi melkein pakottaa koulutukseen, koska siitä on niin iso apu, Pekka Karttunen sanoo. ”Alkaa ymmärtää paljon paremmin, mitä edunvalvonta oikein on.”

”Perus­kurs­silla pääsi jyvälle, jatko­kurs­silla syvemmälle”

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA ANNIKA RAUHALA

PEKKA KARTTUNEN

Pääluot­ta­mus­mies, ajoneuvoasentaja
K‑Auto Retail Oy
Helsinki

Helsin­gin seudun autoa­lan ammat­ti­lai­set ao. 84

Pekka Kart­tu­nen aloitti Helsin­gin Hert­to­nie­messä sijait­se­van K‑Auto Retai­lin pääluot­ta­mus­mie­henä viime vuoden loppu­ke­sällä. Paikka aukesi, kun edel­täjä Mika Lindblad siir­tyi töihin Teollisuusliittoon.

– Olin ainoa ehdo­kas, eli vaaleja ei pidetty. Oli heti selvää, että haluan koulut­tau­tua, kertoo 26 vuotta autoa­lalla työs­ken­nel­lyt Karttunen.

Muuta­man kuukau­den pestissä oltu­aan hän suun­tasi viikon mittai­selle Luot­ta­mus­mies­ten opin­polku  perus­kurs­sille Murikka-opistoon.

– Sieltä sai pohjan teke­mi­seen. Pääsi jyvälle siitä, miten tietoa etsi­tään pykä­listä ja kuinka Finlexiä käytetään.

Perus­kurs­silta hanki­tun tieto­pe­rus­tan päälle oli hyvä raken­taa lisää. Marras–joulukuussa Kart­tu­nen oli jatko­kurs­silla; se koos­tuu kahdesta viikon jaksosta, joiden välillä on aikaa muutama viikko.

– Jatko­kurs­silla mentiin vähän syvem­mälle. Tehtä­vissä oli mallie­si­merk­kejä siitä, kuinka tietyssä tilan­teessa työpai­kalla pitää sovel­taa tiet­tyjä pykä­liä ja moment­teja. Oikeat pykä­lät sitten etsit­tiin joko työeh­to­so­pi­muk­sesta tai laista. Se oli mielen­kiin­toi­nen harjoitus.

Jo nyt jatko­kurs­sin opeista onkin ehti­nyt olla käytän­nön hyötyä luottamustoimessa.

– Meillä on sellai­nen auton­myy­jien palk­kauk­seen ja irti­sa­no­mi­seen liit­tyvä asia, ja työnan­ta­jan kanssa on hiukan eri näke­mys, että miten kuuluisi tulkita työeh­to­so­pi­muk­sen pykä­lää alan suhdan­tei­den vaikutuksesta.

Luot­ta­mus­mies­kurs­sien lisäksi Kart­tu­nen on osal­lis­tu­nut Muri­kassa autoa­lan palk­kaus­tek­nii­kan koulu­tuk­seen. Seuraa­vaksi suun­ni­tel­missa on neuvot­te­lu­tai­don kurs­sille meno, ja jossain vaiheessa mahdol­li­sesti paikal­li­sen sopi­mi­sen ja työoi­keu­den kurssit.

Jos asia olisi hänen päätös­val­las­saan, jokai­sen luot­ta­mus­mie­hen pitäisi käydä liiton kurssilla.

– Kyllä ihmi­set pitäisi sinne melkein pakot­taa, koska siitä on niin iso apu. Alkaa ymmär­tää paljon parem­min, mitä edun­val­vonta oikein on. Mutta yllät­tä­vän moni ei mene kurs­sille, autoa­lalla varsinkaan.

Mistä johtuu, että kaikki eivät opin­to­po­lulle astu? Kart­tu­nen miet­tii hetken ja arve­lee, että kotoa lähte­mi­sen kynnys voi olla monille korkea. Sitten hän muis­taa uusille luot­ta­mus­mie­hille tarkoi­te­tut yhden päivän start­ti­kurs­sit, joissa käydään tiiviisti läpi luot­ta­mus­mie­hen oikeu­det, velvol­li­suu­det ja tehtäväkenttä.

– Niitä­hän järjes­te­tään alueilla, lähellä osal­lis­tu­jia. Jos kalen­te­rissa on hyvin tiuk­kaa, niin kannat­taa aina­kin ne ihan perus­tie­dot käydä hankkimassa.