Asiakas poimi tuotteita hyllystä halpakauppaketju Aldin myymälässä Münchenissä eteläisessä Saksassa. Maan inflaatio oli syyskuussa 10,9 prosenttia.

Inflaa­tio vai­keut­taa sopi­mis­ta Euroopassa

2.12.2022

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA DPA / LEHTIKUVA

Syk­syn työ­eh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut käy­dään Euroo­pas­sa erit­täin poik­keuk­sel­li­sis­sa olois­sa. Hur­jak­si äity­nyt inflaa­tio, eli hin­to­jen nousu, vai­vaa kaik­kial­la ja sen kehit­ty­mis­tä on vaa­ti­vaa ennustaa.

EU:n tilas­to­toi­mis­to Euros­tat las­ki, että rajuin inflaa­tio syys­kuus­sa näh­tiin Viros­sa, 24,2 pro­sent­tia, ja pie­nin Rans­kas­sa, 6,2 pro­sent­tia. Suo­men luku oli 8,4 prosenttia.

Työ­eh­dois­ta sopi­mis­ta hel­pot­taa, kun molem­mil­la osa­puo­lil­la on saman­suun­tai­set ja luo­tet­ta­vat ennus­teet tule­vas­ta. Nyt näin ei vält­tä­mät­tä ole.

Työ­eh­to­so­pi­muk­set ovat eri pitui­sia ja tule­vat uusit­ta­vik­si eri aikoi­na. Tämä­kin tuot­taa nyt Euroo­pas­sa vaih­te­le­via palkankorotuksia.

Inflaa­tion huip­pu­maa Viros­sa jär­jes­täy­ty­mi­nen on mata­lin­ta EU:ssa ja työ­eh­to­so­pi­muk­set kat­ta­vat OECD:n tie­don mukaan vain 6,1 pro­sent­tia työntekijöistä.

Kan­sal­li­sen tason sopi­mi­nen rajoit­tuu vähim­mäis­palk­kaan. Se nousee ensi vuon­na 10,9 pro­sent­tia. Uusi sum­ma on 725 euroa kuus­sa ja 4,30 euroa tunnilta.

Sak­sas­sa IG BCE ‑liit­to teki huh­ti­kuus­sa ”sil­ta­rat­kai­sun”. Se siir­si sopi­mis­ta loka­kuul­le, jol­loin näh­dään inflaa­tion taso. Syys­kuus­sa se oli­kin 10,9 prosenttia.

Ammat­ti­lii­tot eivät halua, että hin­to­jen nousus­ta koi­tu­va las­ku jää työn­te­ki­jöi­den ja koti­ta­louk­sien maksettavaksi.

Kai­kil­le kemian työn­te­ki­jöil­le mak­set­tiin odot­te­lua­jal­ta 1 400 euroa, mikä mer­kit­si 5,3 pro­sen­tin koro­tus­ta. Nyt IG BCE tavoit­te­lee osto­voi­man korot­ta­mis­ta kes­tä­väl­lä tavalla.

Sak­san kes­kus­jär­jes­tö DGB:n lii­tot alka­vat neu­vo­tel­la 1,6 mil­joo­nan kun­tien ja val­tion työn­tekijän sopi­muk­sis­ta. Tavoi­te on 10,5 pro­sen­tin koro­tus ja kai­kil­le vähin­tään 500 euroa kuussa.

IG Metall ‑liit­to tavoit­te­lee 8 pro­sen­tin koro­tuk­sia elekt­ro­niik­ka- ja metal­li­teol­li­suu­des­sa vuo­den sopi­muk­sel­la. Kesäl­lä teräs­teol­li­suus sopi 6,5 pro­sen­tin koro­tuk­sis­ta sekä 500 euron bonuksesta.

Hol­lan­nin FNV:n elekt­ro­niik­ka- ja metal­li­teol­li­suu­den sopi­mus nos­taa palk­ko­ja 11 pro­sent­tia jou­lu­kuus­ta alka­val­la 18 kuu­kau­den kau­del­la. Maan rau­ta­tie­yh­tiö NS:n työ­läi­set saa­vat 9,25 pro­sen­tin koro­tuk­set sekä tuhan­nen euron bonuk­sen tänä ja ensi vuonna.

Itä­val­las­sa PRO-GE ja GPA ‑lii­tot hyväk­syi­vät mar­ras­kuus­sa metal­li­teol­li­suu­teen vuo­den sopi­muk­sel­la palk­ka­luo­kas­ta riip­puen 6,9–8,9 pro­sen­tin korotukset.

Tans­kas­sa työ­väen­liik­keen tut­ki­mus­lai­tos EA las­kee inflaa­tion ole­van ensi vuon­na vii­si pro­sent­tia. Se kehot­taa pyr­ki­mään tätä vas­taa­viin palkankorotuksiin.

Läh­tö­koh­ta eri mais­sa on kui­ten­kin sama: ammat­ti­lii­tot eivät halua, että hin­to­jen nousus­ta koi­tu­va las­ku jää työn­te­ki­jöi­den ja koti­ta­louk­sien mak­set­ta­vak­si, var­sin­kin jos ja kun yri­tys­ten voi­tot kasvavat.