Asiakas poimi tuotteita hyllystä halpakauppaketju Aldin myymälässä Münchenissä eteläisessä Saksassa. Maan inflaatio oli syyskuussa 10,9 prosenttia.

Inflaa­tio vaikeut­taa sopi­mista Euroopassa

2.12.2022

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA DPA / LEHTIKUVA

Syksyn työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut käydään Euroo­passa erit­täin poik­keuk­sel­li­sissa oloissa. Hurjaksi äity­nyt inflaa­tio, eli hinto­jen nousu, vaivaa kaik­kialla ja sen kehit­ty­mistä on vaati­vaa ennustaa.

EU:n tilas­to­toi­misto Euros­tat laski, että rajuin inflaa­tio syys­kuussa nähtiin Virossa, 24,2 prosent­tia, ja pienin Rans­kassa, 6,2 prosent­tia. Suomen luku oli 8,4 prosenttia.

Työeh­doista sopi­mista helpot­taa, kun molem­milla osapuo­lilla on saman­suun­tai­set ja luotet­ta­vat ennus­teet tule­vasta. Nyt näin ei vält­tä­mättä ole.

Työeh­to­so­pi­muk­set ovat eri pitui­sia ja tule­vat uusit­ta­viksi eri aikoina. Tämä­kin tuot­taa nyt Euroo­passa vaih­te­le­via palkankorotuksia.

Inflaa­tion huip­pu­maa Virossa järjes­täy­ty­mi­nen on mata­linta EU:ssa ja työeh­to­so­pi­muk­set katta­vat OECD:n tiedon mukaan vain 6,1 prosent­tia työntekijöistä.

Kansal­li­sen tason sopi­mi­nen rajoit­tuu vähim­mäis­palk­kaan. Se nousee ensi vuonna 10,9 prosent­tia. Uusi summa on 725 euroa kuussa ja 4,30 euroa tunnilta.

Saksassa IG BCE ‑liitto teki huhti­kuussa ”silta­rat­kai­sun”. Se siirsi sopi­mista loka­kuulle, jolloin nähdään inflaa­tion taso. Syys­kuussa se olikin 10,9 prosenttia.

Ammat­ti­lii­tot eivät halua, että hinto­jen noususta koituva lasku jää työn­te­ki­jöi­den ja koti­ta­louk­sien maksettavaksi.

Kaikille kemian työn­te­ki­jöille makset­tiin odot­te­lua­jalta 1 400 euroa, mikä merkitsi 5,3 prosen­tin koro­tusta. Nyt IG BCE tavoit­te­lee osto­voi­man korot­ta­mista kestä­vällä tavalla.

Saksan keskus­jär­jestö DGB:n liitot alka­vat neuvo­tella 1,6 miljoo­nan kuntien ja valtion työn­tekijän sopi­muk­sista. Tavoite on 10,5 prosen­tin koro­tus ja kaikille vähin­tään 500 euroa kuussa.

IG Metall ‑liitto tavoit­te­lee 8 prosen­tin koro­tuk­sia elekt­ro­niikka- ja metal­li­teol­li­suu­dessa vuoden sopi­muk­sella. Kesällä teräs­teol­li­suus sopi 6,5 prosen­tin koro­tuk­sista sekä 500 euron bonuksesta.

Hollan­nin FNV:n elekt­ro­niikka- ja metal­li­teol­li­suu­den sopi­mus nostaa palk­koja 11 prosent­tia joulu­kuusta alka­valla 18 kuukau­den kaudella. Maan rauta­tie­yh­tiö NS:n työläi­set saavat 9,25 prosen­tin koro­tuk­set sekä tuhan­nen euron bonuk­sen tänä ja ensi vuonna.

Itäval­lassa PRO-GE ja GPA ‑liitot hyväk­syi­vät marras­kuussa metal­li­teol­li­suu­teen vuoden sopi­muk­sella palk­ka­luo­kasta riip­puen 6,9–8,9 prosen­tin korotukset.

Tans­kassa työväen­liik­keen tutki­mus­lai­tos EA laskee inflaa­tion olevan ensi vuonna viisi prosent­tia. Se kehot­taa pyrki­mään tätä vastaa­viin palkankorotuksiin.

Lähtö­kohta eri maissa on kuiten­kin sama: ammat­ti­lii­tot eivät halua, että hinto­jen noususta koituva lasku jää työn­te­ki­jöi­den ja koti­ta­louk­sien makset­ta­vaksi, varsin­kin jos ja kun yritys­ten voitot kasvavat.