Timo Eklund: Luonnon­va­roja kannattaa hyödyntää

Talou­dessa on nähty monen­laisia myrskyjä viime vuosina. Niiden seurauk­sena talous­kasvu on jäänyt monena vuotena vaati­mat­to­maksi ja valtiot ovat velkaan­tu­neet elvyt­täes­sään taloutta. Velano­tolla on pyritty myös vahvan hyvin­voin­ti­val­tion säilyttämiseen.

Nykyi­sen­kal­taisen hyvin­voin­ti­val­tion ylläpi­tä­minen on kallista. On laajasti tunnus­tettu käsitys, että jos talous­kasvu loppuu, valtiolla ei ole varaa tarvit­ta­viin hyvin­voin­ti­pa­nos­tuk­siin. Tänäkin syksynä on seurattu kauhun­se­kaisin tuntein talous­en­nus­teiden synkke­ne­mistä. Aika harva tuntuu olevan sitä mieltä, että hyvin­voin­ti­valtio voi jatkaa entisel­lään, vaikka talouden kokonais­tuo­tanto lähtisi supis­tu­maan pidem­mäksi aikaa.

Talous­kasvu perustuu suurelta osin työn tuotta­vuuden kasvuun. Siis siihen, että vuosi vuodelta saadaan enemmän aikai­seksi yhden työtunnin aikana. Tuotta­vuus riippuu monesta tekijästä, joista osaami­seen liittyvät tekijät ovat tärkeimpiä.

Yksi tuotta­vuuden kasvun lähteistä on raaka-aineiden ja luonnon­va­rojen käyttö. Maail­man­laa­jui­sesti käydään vilkasta keskus­telua siitä, onko niin sanottu irtikyt­kentä mahdol­lista. Tällä tarkoi­te­taan, voidaanko raaka-aineiden käytön lisään­ty­minen ja talous­kasvun jatku­minen erottaa toisis­taan. Ekono­mis­tien keskuu­dessa yleinen näkemys on, että tämän­kal­tainen irtikyt­kentä on toistai­seksi erittäin vaikea toteuttaa. Talous­kasvun jatku­minen vaatii siis laaja­mit­taista luonnon­va­rojen hyödyntämistä.

Hyvin­voin­ti­val­tion säily­minen vaatii talous­kasvua, ja talous­kasvun jatku­minen vaatii luonnon­va­rojen hyödyntämistä.

Vaikuttaa siltä, että hyvin­voin­ti­val­tion säily­minen vaatii talous­kasvua, ja talous­kasvun jatku­minen vaatii luonnon­va­rojen hyödyn­tä­mistä. Toisin sanoen, jos haluamme hyvin­voin­ti­val­tion säilyvän, meidän on suhtau­dut­tava myöntei­sesti luonnon­va­rojen hyödyntämiseen.

On toki selvää, että luonnon­va­roja voi hyödyntää fiksusti tai vähemmän fiksusti. Olen täysin vakuut­tunut, että luonnon­va­roja, esimer­kiksi metsää ja metal­li­mal­meja, hyödyn­ne­tään Suomessa maail­man­mit­ta­kaa­vassa erittäin vastuul­li­sella tavalla. Siksipä voikin sanoa, että jos luonnon­va­rojen hyödyn­tä­mistä aletaan maail­man­laa­jui­sesti suitsia, se kannattaa aloittaa muualta kuin Suomesta.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton erikois­tut­kija ja liiton biota­lous­työ­ryhmän jäsen.