”Ergonomia on enemmän kuin nostoa­sen­toja ja sähköpöytiä”

ARTTU JOKIKOTA

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu
SSAB Hämeen­linna
Vanajan Metal­li­työ­väen ao. 250

Ennen kurssia Arttu Jokikota ei ollut miettinyt sen syväl­li­semmin, mihin kaikkeen ergonomia vaikuttaa työpai­kalla ja yhteiskunnassa.

– Koko käsite aukesi minulle ihan uudella tavalla. Tajusin, että ergono­miaan liittyy paljon sellaista, jota en ollut ikinä tullut ajatelleeksi.

Jokikota on toisella kaudel­laan päätoi­mi­sena työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna SSAB Hämeen­linnan teräs­teh­taalla ja edustaa noin 600 työnte­kijää. Murikka-opiston kurssille Ergonomia tuotta­vuuden ja työhy­vin­voinnin kehit­tä­mi­sessä hän osallistui täyden­tääk­seen työssään vaadit­tavaa osaamista. Siihen mennessä Jokikodan käsitys ergono­miasta oli ollut suurin piirtein sama kuin monella muulla:

– Kiinni­te­tään huomiota työsken­tely- ja nostoa­sen­toihin ja hanki­taan sähköpöytiä.

Onhan se sitäkin, mutta tällaisten ongel­mien ratko­mi­sessa on kyse fyysi­sestä, yksilö­tason ergonomiasta.

– Organi­sa­to­rinen ergonomia lähtee siitä, että mieti­tään, miten organi­saatio voi palvella yksilöä. Suunni­tel­laan toiminnot niin, että ne eivät kuormita työnte­kijää. Mieti­tään, kuinka hoide­taan se, että tukitoimia on saata­villa helposti.

Kogni­tii­vinen ergonomia liittyy työn tiedol­li­seen puoleen, kuten oppimi­seen, muista­mi­seen ja psyko­so­si­aa­li­siin tekijöihin. Sitä ihmiset usein eivät lainkaan miellä ergono­mian osa-alueeksi.

Moni sai siellä ahaa-elämyksiä, koska kurssin vetäjät ja heidän esityk­sensä olivat todella hyviä.

– Työpai­kalla järjes­telmät pitäisi rakentaa niin, että ne eivät tuota ylimää­räistä kuormi­tusta. Vaikkapa yrityksen intra­netin pitäisi olla sellainen, että tärkeä tieto löytyy mahdol­li­simman helposti, Jokikota antaa esimerkin.

Osallis­tujia Murikan kurssilla oli noin 15, sekä isoilta että pieniltä työpai­koilta ja erilai­silta aloilta: teräksen valmis­tuk­sesta tekstii­li­teol­li­suu­teen ja kunnossapitoon.

– Moni sai siellä ahaa-elämyksiä, koska kurssin vetäjät ja heidän esityk­sensä olivat todella hyviä. Keskus­te­luissa mietit­tiin, mitä jokainen voisi tehdä asioille omalla työmaalla.

Kuinka kurssin oppeja on voinut soveltaa teräs­teh­taalla? Jokikota myöntää, että ergono­minen kokonai­sa­jat­telu on iso pala haukattavaksi.

– Olen pyrkinyt siihen, että vietäi­siin ajatusta eteen­päin. Ja että saatai­siin muutosta asenteisiin.

Asenteiden muutta­minen on edellytys sille, että ergono­miasta tulee sisään­ra­ken­nettu osa organi­saa­tion toimintaa.

– Herkäs­tihän ergonomia mielle­tään ulkopuo­li­seksi asiaksi, joka kuuluu työter­vey­delle. Lähtö­koh­tana pitäisi olla, että se on koko ajan työnteon taustalla ja kaikessa tekemi­sessä pidetään ergono­minen näkökulma mielessä.

Katso kaikki kurssit ja ilmoit­taudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu