Käsitöitä Kutosen kulmassa

JAANA UURAINEN

Pori
Porin Teolli­suus­työn­te­kijät ao. 6

SARI MIKKILÄ

Ulvila
Porin Teolli­suus­työn­te­kijät ao. 6

Käsityö­har­ras­taja Sari Mikkilä kaivaa kassis­taan värik­kään isoäi­din­ne­liöistä kootun virkatun villa­peiton Porin Teolli­suus­työn­te­ki­jöiden toimis­tolla Kutosen kulmassa.

– Minulla on kotona näitä isoja peittoja varmaan parisen­kym­mentä. Käsityö­har­rastus lähtee helposti käsistä, hän sanoo ja nauraa.

Myös Jaana Uurai­sella on mukanaan jos jonkin­moista nyssäkkää. Niistä löytyy muun muassa lankoja, virkkuu­kouk­kuja ja huovutusvillaa.

– Käsitöiden tekeminen on rentout­tavaa varsinkin nyt pande­mian aikana, kun elämä voi olla monille haasteel­lista. Tässä pääsee hyvin irti arjesta.

Kaksikko vetää ammat­tio­sasto 6:n käsityöjaosta.

– Se on aika uusi juttu, Uurainen sanoo.

– Porin Teolli­suus­työn­te­ki­jöissä on uudis­tettu jaoksia sen perus­teella, mitä jäsenistö haluaa tehdä, Mikkilä kertoo.

– Ammat­tio­saston toiminnan ei aina tarvitse olla niin asiapi­toista. Välillä voidaan olla yhdessä vähän rennom­minkin, Uurainen lisää.

MIEHET INNOSTUIVAT HUOVUTTAMAAN

Kaikki sai alkunsa, kun Uurainen järjesti huovu­tusillan Porin Teolli­suus­työn­te­ki­jöiden toimis­tolla loppu­vuo­desta 2018. Illan aikana ammat­tio­saston jäsenet perhei­neen neula­huo­vut­tivat tonttuja. Osanot­tajia oli kymmen­kunta ja he olivat 6–60-vuotiaita.

– Märkä­huo­vutus on minun lempi­lap­seni, mutta neula­huo­vut­ta­malla saa lyhyessä ajassa enemmän aikai­seksi kuin märkä­huo­vu­tus­tek­nii­kalla ja voi kokea onnis­tu­misen iloa.

Huovu­tusta oli tarjolla Kutosen kulmassa jälleen seuraa­vana vuonna. Silloin iltoja oli kaksi ja nekin oli suunnattu koko perheelle.

– Sinne tuli ihmisiä, jotka eivät olleet osallis­tu­neet osaston toimin­taan aikai­semmin. Se oli minusta hienoa. Osalla oli mukanaan lapsia tai lapsenlapsia.

Toisella kerralla huovut­ta­jissa oli enemmän miehiä kuin naisia, Uurainen muistelee.

– Miesten työt olivat upeita. Niistä näki, että heillä on käden­taitoa, luovuutta ja heittäytymiskykyä.

Vuoden 2019 lopulla ammat­tio­saston silloinen sihteeri kysyi Uurai­selta, lähti­sikö hän vetämään käsityö­jaosta. Uurainen soitti Mikki­lälle ja pyysi tätä mukaan.

– Olemme olleet aktii­visia osaston toimin­nassa jo pitkään. Tutus­tuimme vuonna 2008, kun olimme molemmat liitto­ko­kous­vaa­lieh­dok­kaina, Mikkilä kertoo.

Uurainen työsken­teli tuolloin toimis­to­sih­tee­rinä konepa­jassa, ja Mikkilä oli vaihe­työn­te­kijä. Sittemmin molemmat ovat vaihta­neet alaa, mutta jääneet Teolli­suus­liiton jäseniksi, koska “Kutosessa on hyvä yhteishenki”.

“PERUSSILMUKOILLA NÄYTTÄVÄÄ JÄLKEÄ”

Huovu­tuksen lisäksi ammat­tio­sasto 6:n käsityö­jaok­sessa on askar­reltu joulu­kort­teja, tehty savitöitä ja opeteltu virkkauksen saloja. Liikkeelle on lähdetty usein ihan alkeista.

– Monet virkkausil­toihin osallis­tu­neista eivät olleet pitäneet virkkuu­koukkua kädes­sään sitten ala-asteen, Uurainen kertoo.

Siksi onkin hyvä, että käsityö­jaos­tossa on kaksi vetäjää. Uurainen on siinä ammat­ti­lainen, sillä hän on suorit­tanut virike­toi­min­na­noh­jaaja-artesaanin tutkinnon. Mikkilä taas on harras­tanut käsitöitä lapsesta asti.

– Nautin siitä, että saan näyttää ihmisille, että käsitöiden tekeminen ei ole vaikeaa. Muuta­milla perus­sil­mu­koilla saa tehtyä näyttävää virkkaus­jälkeä, Mikkilä kertoo.

Nautin siitä, että saan näyttää ihmisille, että käsitöiden tekeminen ei ole vaikeaa.

Esimer­kiksi isoäi­din­ne­liöistä koottu peitto syntyy neljällä yksin­ker­tai­sella silmukalla.

– Kun osaa kiinteän silmukan, voi virkata itsel­leen lapaset, Uurainen lisää.

Käsityö­jaos kokoontuu pääasiassa osaston toimis­tolla, ja taval­li­sesti käsitöiden parissa viete­tään kolme tuntia kerrallaan.

– Ilta on aina lyhyt. Kahvit juodaan melkein aina pystyssä, Mikkilä sanoo ja nauraa.

UUTUUTENA LASINPUHALLUS

Tulevana syksynä Porin Teolli­suus­työn­te­ki­jöiden käsityö­jaok­sessa on tarkoitus ainakin huovuttaa sekä tehdä joulu­kort­teja ja savitöitä.

– Jos emme Sarin kanssa osaa jotain tekniikkaa, pyydämme apuun paikal­lisia käsityö­läisiä, Uurainen kertoo.

Uutuu­tena käsityö­jaos tarjoaa tänä syksynä lasin­pu­hal­lusta. Uurainen on jo selvit­tänyt, että Kiikoi­sista, puolen tunnin ajomatkan päästä, löytyy siihen tarkoi­tuk­seen sovel­tuvat tilat sekä opettaja.

– Ideana on, että jaoksessa pääsisi kokei­le­maan erilaisia materi­aa­leja ja toteut­ta­maan itseänsä. Haluamme tarjota jäsenille sellaisia juttuja, joita heidän ei tule kotona tehtyä, Mikkilä ja Uurainen sanovat.

Kaksikko markkinoi käsityöil­toja ammat­tio­saston verkko­si­vuilla ja työpaik­kojen ilmoi­tus­tau­luilla. Lisäksi jäsenet saavat niistä tietoa sähköpostilla.

– Rohkeasti mukaan, Mikkilä kannustaa.