Käsitöitä Kutosen kulmassa

JAANA UURAINEN

Pori
Porin Teollisuustyöntekijät ao. 6

SARI MIKKILÄ

Ulvila
Porin Teollisuustyöntekijät ao. 6

Käsityöharrastaja Sari Mikkilä kaivaa kassistaan värikkään isoäidinneliöistä kootun virkatun villapeiton Porin Teollisuustyöntekijöiden toimistolla Kutosen kulmassa.

– Minulla on kotona näitä isoja peittoja varmaan parisenkymmentä. Käsityöharrastus lähtee helposti käsistä, hän sanoo ja nauraa.

Myös Jaana Uuraisella on mukanaan jos jonkinmoista nyssäkkää. Niistä löytyy muun muassa lankoja, virkkuukoukkuja ja huovutusvillaa.

– Käsitöiden tekeminen on rentouttavaa varsinkin nyt pandemian aikana, kun elämä voi olla monille haasteellista. Tässä pääsee hyvin irti arjesta.

Kaksikko vetää ammattiosasto 6:n käsityöjaosta.

– Se on aika uusi juttu, Uurainen sanoo.

– Porin Teollisuustyöntekijöissä on uudistettu jaoksia sen perusteella, mitä jäsenistö haluaa tehdä, Mikkilä kertoo.

– Ammattiosaston toiminnan ei aina tarvitse olla niin asiapitoista. Välillä voidaan olla yhdessä vähän rennomminkin, Uurainen lisää.

MIEHET INNOSTUIVAT HUOVUTTAMAAN

Kaikki sai alkunsa, kun Uurainen järjesti huovutusillan Porin Teollisuustyöntekijöiden toimistolla loppuvuodesta 2018. Illan aikana ammattiosaston jäsenet perheineen neulahuovuttivat tonttuja. Osanottajia oli kymmenkunta ja he olivat 6–60-vuotiaita.

– Märkähuovutus on minun lempilapseni, mutta neulahuovuttamalla saa lyhyessä ajassa enemmän aikaiseksi kuin märkähuovutustekniikalla ja voi kokea onnistumisen iloa.

Huovutusta oli tarjolla Kutosen kulmassa jälleen seuraavana vuonna. Silloin iltoja oli kaksi ja nekin oli suunnattu koko perheelle.

– Sinne tuli ihmisiä, jotka eivät olleet osallistuneet osaston toimintaan aikaisemmin. Se oli minusta hienoa. Osalla oli mukanaan lapsia tai lapsenlapsia.

Toisella kerralla huovuttajissa oli enemmän miehiä kuin naisia, Uurainen muistelee.

– Miesten työt olivat upeita. Niistä näki, että heillä on kädentaitoa, luovuutta ja heittäytymiskykyä.

Vuoden 2019 lopulla ammattiosaston silloinen sihteeri kysyi Uuraiselta, lähtisikö hän vetämään käsityöjaosta. Uurainen soitti Mikkilälle ja pyysi tätä mukaan.

– Olemme olleet aktiivisia osaston toiminnassa jo pitkään. Tutustuimme vuonna 2008, kun olimme molemmat liittokokousvaaliehdokkaina, Mikkilä kertoo.

Uurainen työskenteli tuolloin toimistosihteerinä konepajassa, ja Mikkilä oli vaihetyöntekijä. Sittemmin molemmat ovat vaihtaneet alaa, mutta jääneet Teollisuusliiton jäseniksi, koska “Kutosessa on hyvä yhteishenki”.

“PERUSSILMUKOILLA NÄYTTÄVÄÄ JÄLKEÄ”

Huovutuksen lisäksi ammattiosasto 6:n käsityöjaoksessa on askarreltu joulukortteja, tehty savitöitä ja opeteltu virkkauksen saloja. Liikkeelle on lähdetty usein ihan alkeista.

– Monet virkkausiltoihin osallistuneista eivät olleet pitäneet virkkuukoukkua kädessään sitten ala-asteen, Uurainen kertoo.

Siksi onkin hyvä, että käsityöjaostossa on kaksi vetäjää. Uurainen on siinä ammattilainen, sillä hän on suorittanut viriketoiminnanohjaaja-artesaanin tutkinnon. Mikkilä taas on harrastanut käsitöitä lapsesta asti.

– Nautin siitä, että saan näyttää ihmisille, että käsitöiden tekeminen ei ole vaikeaa. Muutamilla perussilmukoilla saa tehtyä näyttävää virkkausjälkeä, Mikkilä kertoo.

Nautin siitä, että saan näyttää ihmisille, että käsitöiden tekeminen ei ole vaikeaa.

Esimerkiksi isoäidinneliöistä koottu peitto syntyy neljällä yksinkertaisella silmukalla.

– Kun osaa kiinteän silmukan, voi virkata itselleen lapaset, Uurainen lisää.

Käsityöjaos kokoontuu pääasiassa osaston toimistolla, ja tavallisesti käsitöiden parissa vietetään kolme tuntia kerrallaan.

– Ilta on aina lyhyt. Kahvit juodaan melkein aina pystyssä, Mikkilä sanoo ja nauraa.

UUTUUTENA LASINPUHALLUS

Tulevana syksynä Porin Teollisuustyöntekijöiden käsityöjaoksessa on tarkoitus ainakin huovuttaa sekä tehdä joulukortteja ja savitöitä.

– Jos emme Sarin kanssa osaa jotain tekniikkaa, pyydämme apuun paikallisia käsityöläisiä, Uurainen kertoo.

Uutuutena käsityöjaos tarjoaa tänä syksynä lasinpuhallusta. Uurainen on jo selvittänyt, että Kiikoisista, puolen tunnin ajomatkan päästä, löytyy siihen tarkoitukseen soveltuvat tilat sekä opettaja.

– Ideana on, että jaoksessa pääsisi kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja toteuttamaan itseänsä. Haluamme tarjota jäsenille sellaisia juttuja, joita heidän ei tule kotona tehtyä, Mikkilä ja Uurainen sanovat.

Kaksikko markkinoi käsityöiltoja ammattiosaston verkkosivuilla ja työpaikkojen ilmoitustauluilla. Lisäksi jäsenet saavat niistä tietoa sähköpostilla.

– Rohkeasti mukaan, Mikkilä kannustaa.