Ritva Ohmeroluoma: Sauna kuuluu arkeen ja juhlaan

RITVA OHMEROLUOMA

Suomen Saunaseuran varapuheenjohtaja. Hallitus- ja talousalan ammattilainen, joka on työskennellyt yhtiöiden ja rahastojen toimitusjohtajana ja partnerina sekä toiminut kymmenien yritysten hallituksessa jäsenenä tai puheenjohtajana. Kirkon Ulkomaanavun hallituksen jäsen ja mukana Naisten Pankin toiminnassa. Harrastaa sotilaskotitoimintaa, golfia, käsitöitä ja avantouintia.

Suomalainen saunaperinne hyväksyttiin joulukuussa 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ensimmäisenä suomalaisena kohteena.

– Suomi allekirjoitti vuonna 2013 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisen sisältävän yleissopimuksen. Sen jälkeen piti luoda Suomeen vielä Elävän perinnön kansallinen luettelo ennen kuin meille avautui mahdollisuus hakea saunomista Unescon luetteloon, kertoo Ritva Ohmeroluoma, joka oli vetämässä Sauna Unescoon -hanketta.

– Suomen Saunaseura kokosi yhteen kymmeniä saunayhteisöjä ja saunakulttuuria edistäviä toimijoita, jotka alkoivat sitten tehdä työtä hankkeen toteutumiseksi. Olen itse ollut Saunaseuran jäsen 1990-luvulta saakka ja omana tavoitteenani – kuten myös seuralla – oli ollut jo pitkään se, että saunominen saataisiin Unescon luetteloon.

Suomea aiemmin Unescon luetteloon on hyväksytty vuonna 2014 Võrumaan savusaunaperinne Virosta. Nyt monet haluavat vierailla maakunnassa ja kokeilla saunomista aidoissa savusaunoissa.

KAIKKI SAUNOVAT

Lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa ja monet vielä sitäkin useammin. Saunan suosio näkyy myös niiden määrässä. Suomessa on lähes kolme miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa aktiivisissa saunaseuroissa. Saunominen kuuluu niin arkeen kuin juhlaan. Saunominen aloitetaan jo vauvana ja se jatkuu yleensä koko elämänkaaren ajan.

Mikä merkitys on sillä, että suomalainen saunominen pääsi Unescon aineettoman perinnön luetteloon?

– Jo itse hakemuksen tekeminen oli vaativaa ja valtavan suuri oppimisprosessi kaikille siihen osallistuneille. On tärkeää määritellä, mitä suomalainen saunominen pitää sisällään ja miten se eroaa venäläisestä banjasta tai turkkilaisesta hamamista, Ohmeroluoma sanoo.

Nyt on selvitetty ja dokumentoitu se, mistä puhutaan, kun keskustellaan suomalaisesta saunasta.

– Nyt on selvitetty ja dokumentoitu se, mistä puhutaan, kun keskustellaan suomalaisesta saunasta, sillä maailmalla on sellaisiakin saunoja, jotka eivät muistuta sitä lainkaan. Yksi erottava tekijä on löyly. Sen merkitys nousi arvoon arvaamattomaan suomalaista saunaa määriteltäessä.

Hakuprosessin aikana eri toimijoiden muodostama ohjausryhmä pohti suomalaisten saunomista sekä historian että nykyajan ja tulevaisuuden kannalta. Saunaperinteen nimeäminen Unescon luetteloon edellyttää myös vastuuta perinteen suojelusta.

TITTELIT POIS

Suomi sai Ohmeroluoman mukaan paljon näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa, kun saunaperinteemme hyväksyttiin Unescon luetteloon.

– Uskon, että tämä lisää entisestään myös ulkomaisten matkailijoiden kiinnostusta suomalaista saunomista kohtaan, Ohmeroluoma toteaa.

– Suomen Saunaseuran ydintehtäviin kuuluu saunakulttuurin edistäminen. Seuralla on Lauttasaaressa Vaskiniemessä saunatalo, joka on tarkoitettu seuran jäsenille ja heidän vierailleen. Se on vähän kuin näyteikkuna suomalaiseen saunaan. Saunatalossa käy usein ulkomaisia vieraita, kuten diplomaatteja ja toimittajia. Saunaseura tekee myös yhteistyötä Kansainvälisen Saunaliiton kanssa.

Lauteilla kaikki ovat tasa-arvoisia, ilman titteleitä ja mitaleja.

Ulkomaisia matkailijoita saattaa hämmentää se, että suomalaiset saunovat alasti, mikä taas on suomalaisille itsestään selvää, luontevaa ja luonnollista. Tämä täytyi ottaa huomioon myös Unescolle lähetyssä kuva- ja videoaineistossa.

– Ihminen on saunassa sellaisena kuin on maailmaan syntynyt. Saunassa ei arvostella ketään. Lauteilla kaikki ovat tasa-arvoisia, ilman titteleitä ja mitaleja, pohtii Ohmeroluoma.

Matkailijat pääsevät kokeilemaan Suomessa saunomista yksityissaunojen lisäksi liikesaunoissa, joihin luetaan yleiset saunat, uimahallien ja kylpylöiden saunat sekä tilaussaunat. Saunoja löytyy myös hotellien ja majoitusliikkeiden yhteydestä.

– Saunominen ei ole loppunut Suomessa mihinkään. On hyvä, että täällä on yleisiä saunoja ja että niitä rakennetaan koko ajan lisää, Ohmeroluoma toteaa.

– Takavuosina oli buumi, että pieneenkin kerrostaloasuntoon rakennettiin sauna, vaikka ne olivat usein kuumia ja kuivia koppeja. Nykyään kerrostaloissa panostetaan taas enemmän yhteisiin saunatiloihin, jotka muistuttavat parhaimmillaan jo kylpylöitä.

RAKAS RANTASAUNA

Ohmeroluoma on kotoisin Mikkelistä, minne liittyvät myös hänen ensimmäiset saunamuistonsa. Saunapäivä oli lauantai, joka oli 1950-luvulla vielä työpäivä.

– Kävimme yleisessä saunassa Kasarminkadulla. Menimme sinne kotoa koko suvun voimin. Talvisin matka taittui potkukelkalla tai pulkalla, ja minä istuin siinä lampaantaljan päällä. Se oli monen sukupolven yhteinen saunakokemus, Ohmeroluoma muistelee.

– Äidin ja mummin harmiksi halusin mennä miesten saunaan isän, sedän ja vaijan eli isoisän kanssa, koska siellä minua ei vahdittu niin paljon. Miesten puolella minut istutettiin isoon saaviin, missä sain puuhata vapaasti omia vesileikkejä.

Kun vanhemmat käyvät lastensa kanssa saunassa, siirtyy perinne automaattisesti seuraavalle sukupolvelle.

Myöhemmin perhe saunoi talon pihasaunassa. Mukana oli aina mehua ja makkaraa, jota kuumennettiin kiukaan päällä.

– Isä oli sellainen Pelle Peloton, joka keksi aina kaikenlaista. Hän asensi saunaan kovaääniset, jotta pystyimme kuuntelemaan saunomisen aikana Lauantain toivottuja radiosta, Ohmeroluoma kertoo.

Kaikkein rakkain sauna hänelle on kuitenkin vuonna 1963 rakennettu sauna Saimaan rannalla Mikkelissä.

– Askeettisessa mökkisaunassa on hyvä tunnelma. Ikkunasta näkyy järvimaisema. Sauna on pieni, mutta siellä saa varpaat kiukaan yläpuolelle, mikä on tärkeää. Löylyt ovat hyvät ja kosteus riittävä. En koskaan lämmitä saunaa yli 70-asteiseksi, Ohmeroluoma kuvailee.

– Kun vanhemmat käyvät lastensa kanssa saunassa, siirtyy saunaperinne automaattisesti eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. Kaikki lapsenlapsenikin ovat kovia saunomaan. He ovat opettaneet saunomista myös kumppaneilleen, joista yksi on kotoisin Kolumbiasta ja toinen Saksasta. Saunominen oli heistä aluksi outoa, mutta nykyään sauna lämpiää mökillä kesällä joka päivä.

VASTA KAINALOSSA

Monelle vihtominen tai vastominen on myös olennainen osa saunakokemusta. Yleensä Länsi-Suomessa vihdotaan ja Itä-Suomessa vastotaan. Raja kulkee suunnilleen Päijänteen tienoilla.

– Silloin kun tätini vielä eli, meillä oli tapana tehdä Pertunmaalla vuoden vastat aina juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Ensin vastoja kuivattiin pari viikkoa ja sen jälkeen ne pakattiin pahvilaatikkoon. Vastojen väliin siroteltiin merisuolaa, mikä sitoi kosteutta, Ohmeroluoma kertoo.

– Äitini kaksi siskoa valmistivat saunassa myös sahtia. Opin sen taidon tädiltäni, ja myös serkuissani on sahdintekijöitä. Olemmekin suunnitelleet nyt perinteen elvyttämistä uudestaan, sillä meillä on edelleen sahtiastiat tallessa. Mummollani taas oli Pertunmaalla savusauna, jossa palvattiin lihat ja kinkut. Saunalla on monenlaista käyttöä.