Kiuas on saunan sydän

Kiuas-sanan alkuperän arvel­laan viittaa­vaan kiviin tai kivika­saan. Suomen kielen murteista ja lähim­mistä sukukie­listä löytyy paljon saman­kal­taisia sanoja, kuten kiukua karjalan kielessä.

Saunaa ei voi pitää suoma­lai­sena keksin­tönä, sillä hikikyl­pyjä ja sauno­mista on harjoi­tettu yhtä lailla myös muissa kulttuu­reissa. Meillä sauno­minen on kuitenkin säilynyt oleel­li­sena osana kulttuuria tähän päivään saakka. Suoma­lainen sauno­mis­pe­rinne hyväk­syt­tiinkin Unescon aineet­toman kulttuu­ri­pe­rinnön listalle vuoden 2020 lopulla.

Saunan kiuasta voidaan sanoa sen sydämeksi, sieluksi tai mootto­riksi. Sauna herää eloon, kun se lämmi­te­tään. Kaikkein vanhin kiuas­tyyppi on savusau­noissa käytetty raunio­kiuas, kivinen latomus.

Kiukaat voidaan jakaa lämmi­tys­tavan mukaan kerta- ja jatku­va­läm­mit­tei­siin. Kerta­läm­mit­teinen kiuas on lämmi­tetty valmiiksi ennen sauno­mista, kun taas jatku­va­läm­mit­tei­sessä kiukaassa on tuli tai lämpö­vas­tukset päällä vielä sauno­misen aikana.

Kerta­läm­mit­teisiä kiukaita on savusau­noissa, kun taas useimmat puuläm­mit­teiset kiukaat ja suurin osa sähkö­läm­mit­tei­sistä kiukaista on jatkuvalämmitteisiä.

Vaikka kiuas olisi kuinka hyvä, pitää saunassa ottaa huomioon myös lauteiden sijainti, ilman­vaihto ja kiuaskivet.

Kerta­läm­mit­teinen kiuas tarvitsee suuremman kivimäärän ja pidemmän lämmi­ty­sajan. Suomen suurimmat kiukaat löytyvät suurista savusau­noista. Niissä saattaa olla kiviai­nesta tuhansia kiloja. Tällaisia, todella suuria tilaus­sau­noja ovat esimer­kiksi Tupaswilla Laukaassa, Herran­kuk­karo Naantalin Rymät­ty­lässä ja Rauha­lahden kylpy­lä­ho­tellin savusauna Kuopiossa.

– Ennen sotia vähin­tään puolet suoma­lai­sista saunoista oli savusau­noja. Muutos tapahtui 1950-luvulla, kun saunoissa alettiin käyttää jatku­va­läm­mit­teisiä kiukaita. Sen jälkeen alkoi taas uusi aikakausi sähkö­kiu­kaiden yleis­tyessä, tiivistää kouvo­la­lainen sauna­har­ras­taja Pekka Paasonen.

Paasonen on halunnut edistää aktii­vi­sesti suoma­laista sauna­kult­tuuria. Hän on ollut mukana Sauno­minen Unescoon ‑ohjaus­ryh­mässä sekä Kansain­vä­li­sessä Savusau­naklu­bissa, jossa hän on osallis­tunut saunojen arvioin­tiin. Paasonen toimii myös Sauna­mes­tari Killan puheenjohtajana.

– Toisi­naan ihmiset panos­tavat paljon saunan sisus­tuk­seen, mutta eivät kiukaa­seen. Se on mieles­täni vähän sama kuin ostet­tai­siin Mersu Ladan koneella, Paasonen kiteyttää.

– Sauna­ko­ke­muk­seen vaikut­tavat monet eri tekijät. Vaikka kiuas olisi kuinka hyvä, pitää saunassa ottaa huomioon myös lauteiden sijainti, ilman­vaihto ja kiuaskivet.

Lauteet pitää tehdä ylös, sinne, missä lämpö on. Ilman­vaihdon pitää toimia, ja saunan on tuoksut­tava puhtaalta. Kiuas­ki­villä on myös suuri merkitys. Suomessa käyte­tyin kiuas­kivi on oliviini-diabaasi, mutta markki­noilla on muitakin vaihtoeh­toja, kuten keraa­misia kiviä.

– On tarkas­tel­tava myös omia saunan­läm­mi­tys­ta­poja. Onko niissä paran­ta­misen varaa? Puusau­nassa tulipesää ei pidä ahtaa täyteen, ja poltto­puun on oltava riittävän kuivaa.

Sähkö­kiuas on Niilon keksintö

Maailman ensim­mäisen tehdas­val­mis­teisen kiukaan on tiettä­västi valmis­tanut vuonna 1938 suoma­lainen Oy Metal­li­teos, joka tunne­taan nykyään nimellä Metos. Kiuas asennet­tiin SOK:n Vaasan konttorin saunaan. Ammat­ti­keit­tiö­lait­teita valmis­tava Metos on nykyään osa Hackman-konsernia.

Varsi­nai­seen vauhtiin sähkö­kiu­kaan sarja­val­mistus pääsi 1960-luvulla, minkä myötä kiukaita myytiin Japaniin ja Yhdys­val­toihin saakka. Kiukaan sähkö­suun­nit­te­lusta vastasi insinööri Niilo Jernvall, joka sovelsi kiukaa­seen pienen ammat­ti­keit­tiö­lieden tekniikkaa.

Harvia maailman suurin valmistaja

Suomessa myydään sekä kotimaisia että kokonaan tai osittain muualla valmis­tet­tuja kiukaita. Kaikkiaan Suomessa toimii parikym­mentä kiuas­val­mis­tajaa. Kiuas­mark­ki­noilla on valit­ta­vana satoja erilaisia malleja.

Yksi vanhim­mista kotimai­sista kiuas­val­mis­ta­jista on Narvi, joka on valmis­tanut kiukaita vuodesta 1937.

Pörssiyhtiö Harvia, jonka pääpaikka sijaitsee Muura­messa, on nykyään maailman suurin kiukaiden ja sauna­tuot­teiden valmis­taja. Suomen lisäksi sillä on tuotantoa muun muassa Saksassa, Romaniassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Jämsän sauna­kylä kutsuu saunomaan

Jämsän Juoks­lah­dessa sijait­se­vassa Sauna­ky­lässä pääsee tutus­tu­maan maailman laajim­paan suoma­laisten savusau­nojen kokoelmaan.

Paikan avajaisia vietet­tiin kesällä 2017. Tätä ennen Sauna­kylä sijaitsi Muura­messa, mistä saunoja siirret­tiin Jämsään Päijän­teen rannalle.

Jämsän Sauna­ky­lässä on yli kaksi­kym­mentä savusaunaa. Vanhin 1700-luvun sauna on peräisin Enonte­kiön Palojär­veltä. Osa saunoista on museoitu, mutta kahdeksan on käyttö­kun­nossa. Saunoihin pääsee kylpe­mään kesälauantaisin.