Kiuas on saunan sydän

Kiuas-sanan alku­pe­rän arvel­laan viit­taa­vaan kiviin tai kivi­ka­saan. Suomen kielen murteista ja lähim­mistä suku­kie­listä löytyy paljon saman­kal­tai­sia sanoja, kuten kiukua karja­lan kielessä.

Saunaa ei voi pitää suoma­lai­sena keksin­tönä, sillä hiki­kyl­pyjä ja sauno­mista on harjoi­tettu yhtä lailla myös muissa kult­tuu­reissa. Meillä sauno­mi­nen on kuiten­kin säily­nyt oleel­li­sena osana kult­tuu­ria tähän päivään saakka. Suoma­lai­nen sauno­mis­pe­rinne hyväk­syt­tiin­kin Unescon aineet­to­man kult­tuu­ri­pe­rin­nön listalle vuoden 2020 lopulla.

Saunan kiuasta voidaan sanoa sen sydä­meksi, sieluksi tai moot­to­riksi. Sauna herää eloon, kun se lämmi­te­tään. Kaik­kein vanhin kiuas­tyyppi on savusau­noissa käytetty raunio­kiuas, kivi­nen latomus.

Kiukaat voidaan jakaa lämmi­tys­ta­van mukaan kerta- ja jatku­va­läm­mit­tei­siin. Kerta­läm­mit­tei­nen kiuas on lämmi­tetty valmiiksi ennen sauno­mista, kun taas jatku­va­läm­mit­tei­sessä kiukaassa on tuli tai lämpö­vas­tuk­set päällä vielä sauno­mi­sen aikana.

Kerta­läm­mit­tei­siä kiukaita on savusau­noissa, kun taas useim­mat puuläm­mit­tei­set kiukaat ja suurin osa sähkö­läm­mit­tei­sistä kiukaista on jatkuvalämmitteisiä.

Vaikka kiuas olisi kuinka hyvä, pitää saunassa ottaa huomioon myös lautei­den sijainti, ilman­vaihto ja kiuaskivet.

Kerta­läm­mit­tei­nen kiuas tarvit­see suurem­man kivi­mää­rän ja pidem­män lämmi­ty­sa­jan. Suomen suurim­mat kiukaat löyty­vät suurista savusau­noista. Niissä saat­taa olla kiviai­nesta tuhan­sia kiloja. Tällai­sia, todella suuria tilaus­sau­noja ovat esimer­kiksi Tupaswilla Laukaassa, Herran­kuk­karo Naan­ta­lin Rymät­ty­lässä ja Rauha­lah­den kylpy­lä­ho­tel­lin savusauna Kuopiossa.

– Ennen sotia vähin­tään puolet suoma­lai­sista saunoista oli savusau­noja. Muutos tapah­tui 1950-luvulla, kun saunoissa alet­tiin käyt­tää jatku­va­läm­mit­tei­siä kiukaita. Sen jälkeen alkoi taas uusi aika­kausi sähkö­kiu­kai­den yleis­tyessä, tiivis­tää kouvo­la­lai­nen sauna­har­ras­taja Pekka Paaso­nen.

Paaso­nen on halun­nut edis­tää aktii­vi­sesti suoma­laista sauna­kult­tuu­ria. Hän on ollut mukana Sauno­mi­nen Unescoon ‑ohjaus­ryh­mässä sekä Kansain­vä­li­sessä Savusau­naklu­bissa, jossa hän on osal­lis­tu­nut sauno­jen arvioin­tiin. Paaso­nen toimii myös Sauna­mes­tari Killan puheenjohtajana.

– Toisi­naan ihmi­set panos­ta­vat paljon saunan sisus­tuk­seen, mutta eivät kiukaa­seen. Se on mieles­täni vähän sama kuin ostet­tai­siin Mersu Ladan koneella, Paaso­nen kiteyttää.

– Sauna­ko­ke­muk­seen vaikut­ta­vat monet eri teki­jät. Vaikka kiuas olisi kuinka hyvä, pitää saunassa ottaa huomioon myös lautei­den sijainti, ilman­vaihto ja kiuaskivet.

Lauteet pitää tehdä ylös, sinne, missä lämpö on. Ilman­vaih­don pitää toimia, ja saunan on tuok­sut­tava puhtaalta. Kiuas­ki­villä on myös suuri merki­tys. Suomessa käyte­tyin kiuas­kivi on oliviini-diabaasi, mutta mark­ki­noilla on muita­kin vaih­toeh­toja, kuten keraa­mi­sia kiviä.

– On tarkas­tel­tava myös omia saunan­läm­mi­tys­ta­poja. Onko niissä paran­ta­mi­sen varaa? Puusau­nassa tuli­pe­sää ei pidä ahtaa täyteen, ja polt­to­puun on oltava riit­tä­vän kuivaa.

Sähkö­kiuas on Niilon keksintö

Maail­man ensim­mäi­sen tehdas­val­mis­tei­sen kiukaan on tiet­tä­västi valmis­ta­nut vuonna 1938 suoma­lai­nen Oy Metal­li­teos, joka tunne­taan nyky­ään nimellä Metos. Kiuas asen­net­tiin SOK:n Vaasan kont­to­rin saunaan. Ammat­ti­keit­tiö­lait­teita valmis­tava Metos on nyky­ään osa Hackman-konsernia.

Varsi­nai­seen vauh­tiin sähkö­kiu­kaan sarja­val­mis­tus pääsi 1960-luvulla, minkä myötä kiukaita myytiin Japa­niin ja Yhdys­val­toi­hin saakka. Kiukaan sähkö­suun­nit­te­lusta vastasi insi­nööri Niilo Jern­vall, joka sovelsi kiukaa­seen pienen ammat­ti­keit­tiö­lie­den tekniikkaa.

Harvia maail­man suurin valmistaja

Suomessa myydään sekä koti­mai­sia että koko­naan tai osit­tain muualla valmis­tet­tuja kiukaita. Kaik­ki­aan Suomessa toimii pari­kym­mentä kiuas­val­mis­ta­jaa. Kiuas­mark­ki­noilla on valit­ta­vana satoja erilai­sia malleja.

Yksi vanhim­mista koti­mai­sista kiuas­val­mis­ta­jista on Narvi, joka on valmis­ta­nut kiukaita vuodesta 1937.

Pörs­siyh­tiö Harvia, jonka pääpaikka sijait­see Muura­messa, on nyky­ään maail­man suurin kiukai­den ja sauna­tuot­tei­den valmis­taja. Suomen lisäksi sillä on tuotan­toa muun muassa Saksassa, Roma­niassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Jämsän sauna­kylä kutsuu saunomaan

Jämsän Juoks­lah­dessa sijait­se­vassa Sauna­ky­lässä pääsee tutus­tu­maan maail­man laajim­paan suoma­lais­ten savusau­no­jen kokoelmaan.

Paikan avajai­sia vietet­tiin kesällä 2017. Tätä ennen Sauna­kylä sijaitsi Muura­messa, mistä saunoja siir­ret­tiin Jämsään Päijän­teen rannalle.

Jämsän Sauna­ky­lässä on yli kaksi­kym­mentä savusau­naa. Vanhin 1700-luvun sauna on peräi­sin Enon­te­kiön Palo­jär­veltä. Osa saunoista on museoitu, mutta kahdek­san on käyt­tö­kun­nossa. Saunoi­hin pääsee kylpe­mään kesälauantaisin.