Vero­nu­me­rolla huija­ri­fir­moja vastaan

Heinä­kuun alussa voimaan tule­van käytän­nön on tarkoi­tus kitkeä harmaata taloutta Suomen tela­koilla. Työn­te­ki­jöi­den näkö­kul­masta kyse on työeh­to­jen turvaa­mi­sesta ja alipalk­kaa maksa­vien alihan­kin­tay­ri­tys­ten toimin­taan puut­tu­mi­sesta. Teol­li­suus­liitto on pitkään kannat­ta­nut vero­nu­me­ron käyttöönottoa.

– Liitto on todella tyyty­väi­nen, että vero­nu­me­ro­käy­täntö laaje­nee. Raken­nusa­lal­la­han se on ollut jo käytössä ja koke­muk­set ovat olleet hyviä. Maan halli­tus ansait­see kiitok­set tästä päätök­sestä, sanoo vies­tin­tä­asian­tun­tija Veli-Matti Kaup­pi­nen.

Ulkoi­sen vies­tin­nän ja yhteis­kun­ta­suh­tei­den yksi­kössä työs­ken­te­levä Kaup­pi­nen kertoo, että liitto on vienyt vies­tiä päät­tä­jille useita vaiku­tus­ka­na­via pitkin.

– Olemme edis­tä­neet vero­nu­me­ron käyt­töön­ot­toa muun muassa SAK:n kautta, mutta myös omin toimin. Vaikut­ta­mis­kei­noina ovat olleet suorat kontak­tit poliit­ti­siin puoluei­siin, kansan­edus­ta­jiin, minis­te­rei­hin ja heidän esikuntiinsa.

Pakol­lista vero­nu­me­ron käyt­töä on kaivattu teol­li­suu­teen eten­kin siellä, missä työs­ken­te­lee paljon alihan­kin­tay­ri­tyk­siä ja ulko­maa­lai­sia työn­te­ki­jöitä. On vaikeaa valvoa, maksa­vatko yrityk­set asian­mu­kaista palk­kaa kaik­kine lisi­neen ja veroineen.

– Harmaan talou­den torjunta nousee merkit­tä­vään asemaan myös edus­kun­ta­vaa­lei­hin liit­ty­vässä Teol­li­suus­lii­ton keskus­te­lua­sia­kir­jassa, sanoo Kauppinen.

LISÄÄ VEROEUROJA VALTION KASSAAN

Vero­nu­me­roi­den käyt­töön­otto hyödyt­tää valtion­ta­loutta vähen­tä­mällä veron­kier­toa. Asiaa koskeva laki­muu­tos hyväk­syt­tiin edus­kun­nassa viime vuoden keväällä, minkä jälkeen alkoi tekni­nen valmistelu.

– Raken­nusa­lalla otet­tiin käyt­töön vero­nu­mero vuonna 2012 sekä urakka- ja työn­te­ki­jä­tie­to­jen ilmoit­ta­mis­me­net­tely 2014. Alan palk­ka­sum­man ja sitä kautta vero­ker­ty­män kasvu oli selvästi havait­ta­vissa näiden toimen­pi­tei­den jälkeen. Ei ihan yksi yhteen voi sanoa, että se johtui uudis­tuk­sista, mutta Vero­hal­lin­non harmaan talou­den selvi­ty­syk­si­kön rapor­tin mukaan muutos ja palk­ka­sum­man kasvu osuvat ajal­li­sesti yhteen, kertoo erityis­asian­tun­tija Pertti Niemi­nen valtiovarainministeriöstä.

Halli­tuk­sen esityk­sessä arvioi­daan, että harmaan talou­den vastai­set laki­muu­tok­set kasvat­ti­vat raken­nusa­lan palk­ka­sum­maa vuosina 2012–14 noin 300 miljoo­naa euroa ja toivat vero­tu­loja noin 100 miljoo­naa euroa.

Työnan­ta­ja­lii­tot ovat pääosin vastus­ta­neet vero­nu­me­ron käyt­töön­ot­toa, perus­te­lui­naan byro­kra­tian lisään­ty­mi­nen ja proses­sien hitaus. Halli­tuk­sen lakie­si­tyk­sessä on kuiten­kin menet­te­lystä vapau­tettu lyhyt­kes­toi­set, lyhyellä varoi­tusa­jalla tehtä­vät työt. Niinpä esimer­kiksi lastia tela­kalle tuova kuorma-auton kuljet­taja ei vero­nu­me­roa tarvitse.

Vero­nu­me­rot voisi­vat olla tapa, jolla tarkas­tuk­sia pystyisi teke­mään nopeasti.

Halli­tus­oh­jel­man mukaan vero­nu­me­ro­me­net­te­lyn laajen­ta­mista selvi­te­tään. Kysee­seen tuli­si­vat toimia­lat, joilla tiede­tään käytet­tä­vän pimeää työvoi­maa. Poik­keuk­sena työnan­ta­jien linjaan ovat olleet Matkailu- ja ravin­to­la­pal­ve­lut MaRa sekä Kiin­teis­tö­työ­nan­ta­jat. Ne ovat katso­neet yhteis­lausun­nos­saan Palve­lua­lo­jen ammat­ti­liitto PAMin kanssa, että vero­nu­me­roita tarvi­taan niiden toimialoilla.

– Olemme vuosia tehneet erilai­sia harmaan talou­den torjun­taan liit­ty­viä operaa­tioita, että epäre­hel­li­set yrityk­set eivät saisi kilpai­lue­tua lakia noudat­ta­viin yrityk­siin nähden. Meistä vero­nu­me­rot voisi­vat olla tapa, jolla tarkas­tuk­sia pystyisi teke­mään nopeasti, sanoo MaRan vara­toi­mi­tus­joh­taja Veli-Matti Aitto­niemi.

”Maail­man turval­li­sin järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den ala”

Turun tela­kan eli Meyer Turun työn­te­ki­jöi­den pääluot­ta­mus­mies Juha Jorma­nai­nen pitää vero­nu­me­roi­den pakol­li­suutta myön­tei­senä asiana, mutta kertoo, ettei aihe ole kahvi­tau­ko­kes­kus­te­li­joi­den suosituimpia.

– Tietysti toiveena on, että se jotain auttaisi. Mutta ei se isosti ole täällä vielä näky­nyt. Alku­ke­sästä koko henki­lös­tölle tulee uudet henkilökortit.

Vero­nu­me­roi­den käyt­töön­otto edel­lyt­tää sitä, että kaikki järjes­tel­män piirissä olevat työn­te­ki­jät saavat itsel­leen suoma­lai­sen henki­lö­tun­nuk­sen, mikä puoles­taan vaatii henki­lö­koh­taista tunnis­tau­tu­mista. Tela­kalla hanke vaatii kohtuul­li­sen kokoista byro­kra­tia­pon­nis­tusta, vaikka osalla ulko­maa­lai­sista henki­lö­tun­nus on jo ennestään.

– Minul­la­kin on kuval­li­nen vero­nu­me­ro­kortti. Silloin kun tänne on tehty vaikka uusi varas­to­halli, niin se on raken­nus­työ­maa, jossa vero­nu­me­roita on vaadittu. Me edun­val­vo­jat­kin saatiin sitten kortit, kun vähän työnan­ta­jalle kiukut­te­lin, sanoo Jormanainen.

Vaikka suoma­laista viran­omaista moiti­taan usein kankeaksi, Vero­hal­linto on osoit­ta­nut asian hoita­mi­sessa ketteryyttä.

– Työnan­taja on sopi­nut verot­ta­jan kanssa, että he tule­vat viikon ajaksi tänne telakka-alueelle, niin ihmi­set saavat tehdä tunnis­tau­tu­mi­sen paikan päällä, ettei tule muuta­man sadan ihmi­sen jonoa vero­toi­mis­ton oven taakse. Jatkossa uusien työn­te­ki­jöi­den täytyy sitten käydä siellä.

AVIN RAPORTIT PALJASTAVAT VEDÄTYKSIÄ

Harmaan talou­den todel­li­suus näkyy Turun tela­kalla jatku­vasti. Yritys­ten väärin­käy­tös­ten taso vaih­te­lee. Joskus kyse on aidosta tietä­mät­tö­myy­destä tai huoli­mat­to­muu­desta, mutta välillä toiminta on järjes­tel­mäl­listä ja tahal­lista työeh­to­jen polkemista.

– Vali­tet­ta­van monella on jotain puut­teita. Ja aina joskus tulee vastaan ihan pohja­no­tee­raus­fir­moja, joilla tunti­kir­jan­pi­to­kin voi puut­tua koko­naan. Ei ole vuoro­lis­toja, ei yhtään mitään. Näitä on kuiten­kin vähän, sellai­nen on ylei­sem­pää, että esimer­kiksi ylityö­kor­vauk­set tai pekka­set ovat maksamatta.

Tapauk­set tule­vat pääluot­ta­mus­mie­hen tietoon useim­mi­ten alue­hal­lin­to­vi­ras­ton tarkas­ta­jien rapor­teista, joita käsi­tel­lään tela­kan verkostovalvontaryhmässä.

– Joskus todella harvoin työn­te­ki­jät itse tule­vat kerto­maan minulle, että heille ei ole maksettu mitä kuuluu. Ja toinen vaih­toehto, vaikka hyvin harvi­nai­nen sekin, on että kilpai­li­jay­ri­tyk­set naraut­ta­vat toisiaan.

ALIPALKKAUKSEN PITÄISI OLLA RIKOS

Syynä alipal­kat­tu­jen työn­te­ki­jöi­den puhu­mat­to­muu­teen on se, että he tule­vat usein maista, joissa taval­li­set ihmi­set eivät luota yhteis­kun­nan rakenteisiin.

– Nämä ihmi­set ovat esimer­kiksi Maro­kosta ja Itä-Euroo­pan maista. Heidän silmis­sään myös ammat­tiyh­dis­tys­liike on osa yhteis­kun­nan koneis­toa, eli eivät he meihin­kään luota. Ja taval­li­sesti he ovat järjestäytymättömiä.

Moni ulko­maa­lai­nen ei myös­kään tunne työeh­to­so­pi­muk­sia eikä tiedä, mikä hänen työnsä oikea hinta olisi.

– Pari vuotta sitten oli tapaus, jossa roma­nia­lai­sille hitsa­reille oli maksettu pari euroa tunnilta. He olivat kyllä itse tyyty­väi­siä, mutta kun verot­taja ei ollut saanut osuut­taan, se tutkit­tiin vero­pe­tok­sena, ja kärä­jillä tuli pienet sakot myös työsyr­jin­nästä, kertoo Jormanainen.

Harmaa talous on nyt maail­man turval­li­sin järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den ala.

Vero­nu­me­roi­den pakol­li­suus auttaa hillit­se­mään veron­kier­toa, mutta työeh­to­so­pi­muk­sen noudat­ta­matta jättä­mistä se ei estä. Turhaut­ta­vaa edun­val­vo­jan näkö­kul­masta onkin se, että vain törkeim­mistä väärin­käy­tök­sistä voi joutua riko­soi­keu­del­li­seen vastuuseen, mutta ”taval­lista” alipalk­kausta, kuten työeh­to­so­pi­muk­sen tunti­palk­ko­jen alitusta ja lisien maksa­mat­to­muutta ei ole krimi­na­li­soitu. Asiaan pitäisi Jorma­nai­sen mielestä saada lailla muutos.

– Harmaa talous on nyt maail­man turval­li­sin järjes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den ala. Jos minä myyn huumeita kadun­kul­massa, niin minut laite­taan putkaan ja saan linna­tuo­mion. Mutta pahin, mitä voi alipalk­kauk­sesta yrityk­selle seurata, on että joutuu jälki­kä­teen maksa­maan työn­te­ki­jöille sen, mitä alun perin­kin olisi kuulu­nut maksaa.

ALIHANKKIJAT KILPAILEVAT HINNALLA, ISOT YRITYKSET HYÖTYVÄT

Tyypil­listä on, että palk­koja polke­vat alihan­kin­tay­ri­tyk­set toimi­vat aloilla, joiden työn­te­ki­jöiltä ei vaadita paljon koulu­tusta tai erityisosaamista.

– Esimer­kiksi siivous, eris­tys, pinta­kä­sit­tely ja kaikki perus­me­tal­li­työt ovat sellai­sia, joissa näitä tapauk­sia on, sanoo Jormanainen.

Laajem­massa kuvassa katsot­tuna kysy­mys on suuresta globaa­lin talou­den ilmiöstä ja kapi­ta­lis­min toimin­ta­lo­gii­kasta. Harmaan talou­den häviä­jinä ovat sellai­set pienet yrityk­set, jotka yrit­tä­vät toimia lakia ja työeh­to­so­pi­muk­sia noudat­taen, hyöty­jinä ennen muuta suuryritykset.

– Tämä sama ongel­ma­han on kautta koko länti­sen Euroo­pan. Isot firmat eivät itse tee mitään rikol­lista mutta kilpai­lut­ta­vat alihank­ki­jansa niin, että jos kaikki velvoit­teensa hoitaa, niin ei pysty teke­mään sellai­sia tarjouk­sia, että tilauk­sia saisi.

Turun tela­kan verkos­to­val­von­ta­ryhmä puut­tuu lähinnä kaik­kein räikeim­piin tapauk­siin. Jorma­nai­sen oma arvio on, että hän on ryhmässä mukana työnan­ta­jan julki­suu­den­hal­lin­taan liit­ty­vistä syistä.

– Jos media kyse­lee näistä asioista ja tulee tiukka paikka, niin Meyer voi silloin sanoa, että meillä on olemassa tällai­nen ryhmä ja henki­lös­tö­edus­tus­kin siellä on.

Tosin suoma­laista mediaa ei harmaa talous erityi­sen paljon kiin­nosta, eikä aihe poli­tii­kan asia­lis­tal­la­kaan näytä nouse­van kovin korkealle.

– Joskus joku MOT tekee jutun. Sitten ne teke­vät seuraa­van jutun eri aiheesta, hymäh­tää Jormanainen.

Hän nostaa esille vielä yhden keinon puut­tua alipalk­kauk­seen: kanneoi­keu­den myön­tä­mi­sen ammat­ti­lii­toille, eli liitto voisi riitaut­taa tapauk­set työn­te­ki­jöi­den puolesta. Ammat­ti­liit­to­jen kanneoi­keus on käytössä Ruot­sissa, ja sen saami­nen Suomen lain­sää­dän­töön on pitkään ollut myös Teol­li­suus­lii­ton tavoitteena.