”First Step sopii kaiken­kun­toi­sille, ei tarvitse olla himoliikkuja”

TIMO LAGER

Konea­sen­taja,
Sandvik Mining and Construc­tion Oy, Tampere
Ao:n halli­tuksen varajäsen,
Tampe­reen seudun metal­li­työn­te­ki­jäin ao. 195

– Hieno juttu, että tämmöinen kurssi on olemassa. Asiaa ja liikuntaa sopivassa suhteessa. Ja se sopii kaiken­kun­toi­sille, ei tarvitse olla mikään himoliik­kuja, sanoo Timo Lager.

Sandvi­killa konea­sen­ta­jana työsken­te­levä Lager oli viime kesänä Murikka-opiston kurssilla First Step – yhdessä toimi­minen ja liikunnan ilo. Osallis­tujia oli reilut kymmenen.

– Ympäri Suomen, erilai­silta aloilta. Miehiä ja naisia, ikähai­tari oli noin 25-vuotiaista kuusi­kymp­pi­siin. Kun ihmiset kertoivat omista töistään, siinä kuuli vähän erilaista asiaa kuin omalla työpai­kalla, mikä on aina kiinnostavaa.

Maanan­taista perjan­taihin kestä­neellä kurssilla ”asiapuolta” edustivat Teolli­suus­liiton ja ammat­tio­sas­tojen toiminnan esittelyt sekä tieto­pa­ketit työeh­to­so­pi­muk­sista ja työsuo­je­lu­toi­min­nasta. Ryhmä­kes­kus­te­luissa puhut­tiin muun muassa siitä, millaisia ovat ihmisten mieli­kuvat ammattiyhdistysliikkeestä.

– Oli myös luentoja esimer­kiksi oikean ravinnon ja unen merki­tyk­sestä. Ja Pispa­lassa järjes­tet­tiin opastettu histo­ria­kä­vely, jonka vaihtoeh­tona oli Flowpark eli seikkai­lu­hu­vi­puisto, Lager kertoo.

Liikun­nassa tarjolla oli monipuo­linen lajiva­li­koima: Frisbee­golfia, kunto­nyrk­keilyä, puisto­joogaa… Omalla ajalla kurssi­laiset löysivät lisää tekemistä.

– Parhaita juttuja ovat taval­li­sesti ne, mitä tapahtuu kurssi­päivän jälkeen. Pyöriä sai lainata, ja niillä ajeltiin iltaisin Terälahden ja Kämmen­niemen maise­missa ja käytiin kahvilla Kessan baarissa.

Murikan sijainti Näsijärven rannalla mahdol­listi myös ranta­sau­nasta nautti­misen ja uimisen sekä vielä yhden uuden lajikokeilun.

– Parin kolmen kaverin kanssa mentiin suppi­lau­tai­le­maan. Silloin elokuussa sattui vielä olemaan jumalat­toman lämpimät vedet ja kaikilla tavoilla hyvä sää siihen hommaan. Mutta minun suppailu oli varmaan koomista katsot­tavaa rannalla olijoille. En ollut lautaa ikinä nähnyt­kään, ja putosin sen päältä veteen joka kerta, naures­kelee Lager.

Hänet sai hakeu­tu­maan kurssille työka­ve­rien kanssa tauko­huo­neessa keväällä käyty keskustelu.

– Se on kevään ilmiö, että työpai­kalla tulee juttua Murikan kursseista. Joku oli netistä huomannut tällaisen kurssin, ja se herätti uteliaisuutta.

Jotkut First Stepin osallis­tu­jista olivat käymässä Murikka-opistossa ensi kertaa.

– Kannattaa mennä jo sitäkin varten, että pääsee näkemään, kuinka hieno paikka Murikka on. En ole varmaan ikinä kuullut, että kukaan siellä käynyt olisi sanonut siitä mitään negatiivista.