Metsä saapuu Murikkaan – Miehen työ -näyttely kertoo metsätyöntekijöistä 50 vuoden takaa

Mustavalkoiset valokuvat nousevat siimojen varassa Murikka-opiston kirjastoa kiertäville seinille. Opettaja Marjo Nurmi ja vastaava huoltomies Hannu Laakso mittailevat, että teokset ovat suorassa ja muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden.

– Näyttely sopii hyvin Murikan seinille. Muutenkin vakiotaidenäyttelymme kertoo työstä, työntekijöistä ja työn arvostamisesta. Tämä on erinomainen lisä, Nurmi kertoo.

Miehen työ -valokuvanäyttelyn pääosassa ovat 1970-luvun alun metsätyöntekijät. Kuvat kertovat myös teollistuvan ja kaupungistuvan Suomen rakennemuutoksesta.

Kuvissa metsätyömiehet raatavat tukkien kimpussa, tupakoivat metsäkämppien suojissa ja työn tauottua viettävät aikaa kotioloissa.

Nurmi kiinnittää huomiota valokuvaan, jossa tupakoiva mies katsoo suoraan kameraan. Tuntuu kuin silmät seuraisivat ohi kulkevaa katsojaa.

– Näyttelyä voi katsella vuoden päivät täällä Murikassa. Tervetuloa käymään, niin pääsee samalla katsomaan hyvin koskettavan näyttelyn, Nurmi toivottaa.

Näyttelyn avajaisia vietetään Murikka-opistolla Tampereella torstaina 28.4.2022 kello 16–18. Näyttely on lainassa Suomen Metsämuseo Lustosta 10.4.2023 saakka.

Opettaja Marjo Nurmi kertoo Miehen työ -näyttelystä.

LAJINSA VIIMEISET

Näyttely kertoo ajasta, jolloin sekä metsätyö että suomalainen yhteiskunta olivat murroksessa.

– Kaupungistuminen oli voimakasta ja alkutuotannon ammatit vähenivät. Metsätyö oli kasvavassa määrin koneellistumassa. Kuvien metsätyömiehet ovat kuin lajinsa viimeisiä, kertoo Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala.

Metsätyömiehet olivat oman aikansa kausi- ja pätkätyöläisiä, joiden panos oli tärkeä yhteiskunnan kehitykselle.

– Metsä oli kansantalouden veturi, ja nämä miehet avaintekijöitä. He olivat ruohonjuuritasolla rakentamassa hyvinvointi-Suomea, Rikala sanoo.

Näyttely pohjautuu Metsäntutkimuslaitoksen Suomalainen metsätyömies -tutkimusraporttiin ja sen yhteydessä koottuun, dokumentaariseen valokuva-aineistoon vuosilta 1970–1971. Tutkimuksesta julkaistiin aikanaan sekä tieteellisiä artikkeleita että suuremmalle yleisölle suunnattu kirja.

– Kirjahanketta varten haluttiin valokuvia, ettei olisi vain taulukoita ja käppyröitä, Rikala kertoo.

Valokuvaajina ovat olleet Erkki Heikinheimo ja Aarne Reunala. Kuvia on aineistossa kaikkiaan noin 1 300. Lustossa kaksi vuotta esillä olleeseen näyttelyyn valittiin sata valokuvaa. Murikassa on esillä kolmisenkymmentä dokumenttikuvaa.

– Valinnoissa ajateltiin myös taiteellista puolta, Rikala kertoo.

Tutkimushankkeessa kartoitettiin muun muassa metsätyömiesten ansioita, työoloja ja terveydentilaa. Presidentti Urho Kekkonen oli lausunut julkisuuteen, että metsätyöntekijöiden pienet ansiot olivat kansallinen häpeä.

Kuvissa on juurevia tyyppejä. Monet näyttävät vanhemmilta kuin ovat.

Metlan tutkimuksessa haastateltiin noin 300 metsätyöntekijää, joista lähes kaikille tehtiin terveystarkastukset. Ammattitaudit olivat yleisiä, eikä suojavarusteita juuri käytetty. Seitsemän kymmenestä työntekijästä myös tupakoi säännöllisesti.

– Kuvissa on juurevia tyyppejä. Monet näyttävät vanhemmilta kuin ovat, Rikala sanoo.

METSÄSUHDE POHDINNASSA

Metsäalan, taimitarha-alan, metsäkonealan ja turvetuotantoalan sopimusasiantuntija Jari Sirviö Teollisuusliiton teknologiasektorilta kertoo, että Miehen työ -näyttelyn kuvat puhuttelevat. Hän on työskennellyt metsurina 1980-luvulta vuoteen 2007.

– Näyttelystä tuli mielikuvia kaatuvan puun äänistä, hienhajusta, moottorisahan pärinästä ja siitä, miltä tuntuu tulla kotiin väsyneenä, Sirviö kertoo.

1970-luvulla metsätyömiehet olivat usein syrjäseutujen pienviljelijöitä, jotka tekivät talvet metsätöitä elättääkseen perheensä. Keväällä oltiin myös uittotöissä tai kuorimassa puutavaraa.

– Hyvä hevonen ja mies olivat perheen tuki ja turva, Sirviö sanoo.

Suojavarusteet ja työasut olivat harvinaisia. Kämpissä saatettiin viettää viikkoja pakkasten armoilla. Tukkeja liikuteltiin käsipelissä sekä hevosten avulla.

– Henkilötyövuosia oli paljon per motti, Sirviö toteaa.

Nykyään metsäkoneenkuljettaja istuu ohjaamossa, ja kone tekee fyysisesti raskaimman työn. Tavoite on kuitenkin sama kuin vuonna 1971. Puu pitää kaataa, pätkiä ja kuljettaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi.

– Hakkuukone on entistä parempi moottorisaha, jossa istutaan sisällä. Perustekeminen ei ole muuttunut, Sirviö pohtii.

Metsä on teollisuudelle raaka-aineen lähde, mutta jokaisella on oma suhteensa metsään.

– Näyttelyä on hyvä pohtia oman metsäsuhteen kautta, ja miettiä, millainen metsäsuhde kuvien ihmisillä on ollut.

Hakkuukone on entistä parempi moottorisaha, jossa istutaan sisällä.

Sirviö pitää symbolisestikin merkittävänä, että metsätyöstä kertova näyttely on saatu metallitaustaisen opiston seinille. Alojen keskinäinen riippuvuus on selkeä: teknologiateollisuus valmistaa koneet, joilla puut korjataan ja käsitellään metsäteollisuudessa.

– Metsä saapuu Murikkaan, Sirviö toteaa.

Miehen työ -teemasta toteutettu radiodokumentti Metsien miehet on kuunneltavissa Yle Areenasta.