Metsä saapuu Murik­kaan – Miehen työ ‑näyt­tely kertoo metsä­työn­te­ki­jöistä 50 vuoden takaa

Musta­val­koi­set valo­ku­vat nouse­vat siimo­jen varassa Murikka-opis­ton kirjas­toa kier­tä­ville seinille. Opet­taja Marjo Nurmi ja vastaava huol­to­mies Hannu Laakso mittai­le­vat, että teok­set ovat suorassa ja muodos­ta­vat tasa­pai­noi­sen kokonaisuuden.

– Näyt­tely sopii hyvin Muri­kan seinille. Muuten­kin vakio­tai­de­näyt­te­lymme kertoo työstä, työn­te­ki­jöistä ja työn arvos­ta­mi­sesta. Tämä on erin­omai­nen lisä, Nurmi kertoo.

Miehen työ ‑valo­ku­va­näyt­te­lyn pääosassa ovat 1970-luvun alun metsä­työn­te­ki­jät. Kuvat kerto­vat myös teol­lis­tu­van ja kaupun­gis­tu­van Suomen rakennemuutoksesta.

Kuvissa metsä­työ­mie­het raata­vat tukkien kimpussa, tupa­koi­vat metsä­kämp­pien suojissa ja työn tauot­tua viet­tä­vät aikaa kotioloissa.

Nurmi kiin­nit­tää huomiota valo­ku­vaan, jossa tupa­koiva mies katsoo suoraan kame­raan. Tuntuu kuin silmät seurai­si­vat ohi kulke­vaa katsojaa.

– Näyt­te­lyä voi katsella vuoden päivät täällä Muri­kassa. Terve­tu­loa käymään, niin pääsee samalla katso­maan hyvin kosket­ta­van näyt­te­lyn, Nurmi toivottaa.

Näyt­te­lyn avajai­sia viete­tään Murikka-opis­tolla Tampe­reella tors­taina 28.4.2022 kello 16–18. Näyt­tely on lainassa Suomen Metsä­museo Lustosta 10.4.2023 saakka.

Opet­taja Marjo Nurmi kertoo Miehen työ ‑näyt­te­lystä.

LAJINSA VIIMEISET

Näyt­tely kertoo ajasta, jolloin sekä metsä­työ että suoma­lai­nen yhteis­kunta olivat murroksessa.

– Kaupun­gis­tu­mi­nen oli voima­kasta ja alku­tuo­tan­non amma­tit vähe­ni­vät. Metsä­työ oli kasva­vassa määrin koneel­lis­tu­massa. Kuvien metsä­työ­mie­het ovat kuin lajinsa viimei­siä, kertoo Suomen Metsä­museo Luston amanuenssi Marko Rikala.

Metsä­työ­mie­het olivat oman aikansa kausi- ja pätkä­työ­läi­siä, joiden panos oli tärkeä yhteis­kun­nan kehitykselle.

– Metsä oli kansan­ta­lou­den veturi, ja nämä miehet avain­te­ki­jöitä. He olivat ruohon­juu­ri­ta­solla raken­ta­massa hyvin­vointi-Suomea, Rikala sanoo.

Näyt­tely pohjau­tuu Metsän­tut­ki­mus­lai­tok­sen Suoma­lai­nen metsä­työ­mies ‑tutki­mus­ra­port­tiin ja sen yhtey­dessä koot­tuun, doku­men­taa­ri­seen valo­kuva-aineis­toon vuosilta 1970–1971. Tutki­muk­sesta julkais­tiin aika­naan sekä tieteel­li­siä artik­ke­leita että suurem­malle ylei­sölle suun­nattu kirja.

– Kirja­han­ketta varten halut­tiin valo­ku­via, ettei olisi vain taulu­koita ja käppy­röitä, Rikala kertoo.

Valo­ku­vaa­jina ovat olleet Erkki Heikin­heimo ja Aarne Reunala. Kuvia on aineis­tossa kaik­ki­aan noin 1 300. Lustossa kaksi vuotta esillä ollee­seen näyt­te­lyyn valit­tiin sata valo­ku­vaa. Muri­kassa on esillä kolmi­sen­kym­mentä dokumenttikuvaa.

– Valin­noissa ajatel­tiin myös taiteel­lista puolta, Rikala kertoo.

Tutki­mus­hank­keessa kartoi­tet­tiin muun muassa metsä­työ­mies­ten ansioita, työoloja ja tervey­den­ti­laa. Presi­dentti Urho Kekko­nen oli lausu­nut julki­suu­teen, että metsä­työn­te­ki­jöi­den pienet ansiot olivat kansal­li­nen häpeä.

Kuvissa on juure­via tyyp­pejä. Monet näyt­tä­vät vanhem­milta kuin ovat.

Metlan tutki­muk­sessa haas­ta­tel­tiin noin 300 metsä­työn­te­ki­jää, joista lähes kaikille tehtiin terveys­tar­kas­tuk­set. Ammat­ti­tau­dit olivat ylei­siä, eikä suoja­va­rus­teita juuri käytetty. Seit­se­män kymme­nestä työn­te­ki­jästä myös tupa­koi säännöllisesti.

– Kuvissa on juure­via tyyp­pejä. Monet näyt­tä­vät vanhem­milta kuin ovat, Rikala sanoo.

METSÄSUHDE POHDINNASSA

Metsä­alan, taimi­tarha-alan, metsä­ko­nea­lan ja turve­tuo­tan­toa­lan sopi­mus­asian­tun­tija Jari Sirviö Teol­li­suus­lii­ton tekno­lo­gia­sek­to­rilta kertoo, että Miehen työ ‑näyt­te­lyn kuvat puhut­te­le­vat. Hän on työs­ken­nel­lyt metsu­rina 1980-luvulta vuoteen 2007.

– Näyt­te­lystä tuli mieli­ku­via kaatu­van puun äänistä, hien­ha­justa, moot­to­ri­sa­han päri­nästä ja siitä, miltä tuntuu tulla kotiin väsy­neenä, Sirviö kertoo.

1970-luvulla metsä­työ­mie­het olivat usein syrjä­seu­tu­jen pien­vil­je­li­jöitä, jotka teki­vät talvet metsä­töitä elät­tääk­seen perheensä. Keväällä oltiin myös uitto­töissä tai kuori­massa puutavaraa.

– Hyvä hevo­nen ja mies olivat perheen tuki ja turva, Sirviö sanoo.

Suoja­va­rus­teet ja työasut olivat harvi­nai­sia. Kämpissä saatet­tiin viet­tää viik­koja pakkas­ten armoilla. Tukkeja liiku­tel­tiin käsi­pe­lissä sekä hevos­ten avulla.

– Henki­lö­työ­vuo­sia oli paljon per motti, Sirviö toteaa.

Nyky­ään metsä­ko­neen­kul­jet­taja istuu ohjaa­mossa, ja kone tekee fyysi­sesti raskaim­man työn. Tavoite on kuiten­kin sama kuin vuonna 1971. Puu pitää kaataa, pätkiä ja kuljet­taa metsä­teol­li­suu­den raaka-aineeksi.

– Hakkuu­kone on entistä parempi moot­to­ri­saha, jossa istu­taan sisällä. Perus­te­ke­mi­nen ei ole muut­tu­nut, Sirviö pohtii.

Metsä on teol­li­suu­delle raaka-aineen lähde, mutta jokai­sella on oma suhteensa metsään.

– Näyt­te­lyä on hyvä pohtia oman metsä­suh­teen kautta, ja miet­tiä, millai­nen metsä­suhde kuvien ihmi­sillä on ollut.

Hakkuu­kone on entistä parempi moot­to­ri­saha, jossa istu­taan sisällä.

Sirviö pitää symbo­li­ses­ti­kin merkit­tä­vänä, että metsä­työstä kertova näyt­tely on saatu metal­li­taus­tai­sen opis­ton seinille. Alojen keski­näi­nen riip­pu­vuus on selkeä: tekno­lo­gia­teol­li­suus valmis­taa koneet, joilla puut korja­taan ja käsi­tel­lään metsäteollisuudessa.

– Metsä saapuu Murik­kaan, Sirviö toteaa.

Miehen työ ‑teemasta toteu­tettu radio­do­ku­mentti Metsien miehet on kuun­nel­ta­vissa Yle Aree­nasta.