Irene Niskanen: A‑kassa on varau­tunut kriiseihin

Viime vuosina olemme joutu­neet kohtaa­maan poikkeuk­sel­lisen laajoja kriisejä. On yli kaksi vuotta siitä, kun korona­vi­rus­tauti lähti leviä­mään maail­malla ja tuli myös Suomeen. Koronan aiheut­taman äkillisen talous­kriisin seurauk­sena työttö­myys lähti nopeaan nousuun useilla aloilla, niin myös Avoimen työttö­myys­kassan jäsenten työaloilla. Tästä talous­krii­sistä selvi­simme, kun maan hallitus sääti nopeasti väliai­kaisia työttö­myys­kassaa koskevia lakimuu­toksia ja kassoille myönnet­tiin ylimää­räisiä valtion tukia. Työttö­myys­päi­vä­rahan hakemus- ja palve­lu­ruuh­kaan teimme erilaisia järjes­te­lyjä ja saimme liitoilta apua ruuhkan purkamiseen.

Nyt on meneil­lään Ukrainan sodan aiheut­tama laaja­mit­tainen yleinen kriisi­ti­lanne ja talous­kriisi. Vaiku­tukset talou­teen heijas­tuvat väistä­mättä myös työttö­myys­kas­saan, mutta tässäkin kriisissä vaiku­tukset ovat osin työala­koh­taisia. Tiedämme, että energian, kompo­nent­tien ja raaka-aineiden saannin ongelmat ja hintojen nousu sekä kulje­tusten vähene­minen tulevat näkymään useiden yritysten toimin­nassa, jos sotatoimet jatkuvat. Lisäksi talous­pa­kot­teet vaikut­tavat suoraan joihinkin työpaikkoihin.

Tilanne näyttää työttö­myys­kassan näkökul­masta vielä toistai­seksi melko rauhal­li­selta. Työpai­koilta on tullut vasta vähän tietoa sodan välit­tö­mistä tai välil­li­sistä vaiku­tuk­sista johtu­vista yt-neuvot­te­luista. Tietoa tulee päivit­täin lisää.

Ennen sotatoimia tilanne ehti mennä parem­paan suuntaan, sillä koko maan työllisten määrä koheni vielä helmi­kuussa 2022 vuoden takai­seen aikaan verrat­tuna. Tämä näkyy myös Avoimen työttö­myys­kassan luvuissa. Ansio­päi­vä­rahaa saavien jäsen­temme määrä oli helmi­kuussa 20 756, kun vuotta aiemmin luku oli lähes 10 000 korkeampi, 30 401.

Työttö­myys­kassan tehtävä on varautua ja olla askeleen edellä ennusteita.

Miten A‑kassa on nyt varau­tunut laaja­mit­tai­seen ja kassan jäsenistöä kosket­ta­vaan talouskriisiin?

Kriisien hoito edellyttää tehos­tettua tiedon­ke­ruuta. Talouden ja työlli­syyden seurantaa teemme toki muutoinkin jatku­vasti, sillä käänteet saattavat tulla nopeas­tikin. Tärkeässä roolissa ovat kassan tausta­liit­tojen kanssa tehtävä yhteistyö sekä jäseniltä ja työpai­koilta saatavat tiedot työlli­syys­ti­lan­teesta ja ennus­teista. Keräämme tietoa yleisistä ja tausta­liit­tojen talous­en­nus­teista, ja niiden perus­teella teemme omat ennus­teemme työttö­mien ja lomau­tet­tujen määrästä.

Varmis­tamme, että talou­temme, työpro­ses­simme, palve­lumme ja henki­lös­tömme määrä vastaavat ennus­teiden mukaista etuuden saajien ja palve­lu­tar­peen määrää. Kerää­miemme tietojen avulla pystymme kohden­ta­maan resurs­simme kriit­ti­sim­piin toimiin.

Lisäksi varau­dumme samaan aikaan menossa oleviin työttö­myys­kassaa koske­viin lainmuu­tok­siin ja kehitämme tieto­jär­jes­tel­mämme vastaa­maan muuttu­neita vaatimuksia.

Tieto­turva ja jäsen­temme tieto­suoja ovat meille ehdot­toman tärkeitä. Olemmekin tämän vuoden alusta panos­ta­neet entis­täkin enemmän tieto­tur­vaan ja ‑suojaan, ja näin varau­tu­neet mahdol­lisia kyberuhkia vastaan.

Työttö­myys­kassan tehtävä on varautua tulevaan ja olla askeleen edellä ennus­teita, näin voimme turvata jäsen­temme toimeen­tulon myös kriisien aikana.

Kirjoit­taja on Avoimen työttö­myys­kassan johtaja.