BussiProlla työskentelevällä Kari Annaniemellä on kokemusta lähes kaikista autoalan töistä.

Viidakon uudet lait – työllistämisen palvelut muutoksessa

21.3.2022

TEKSTI SAMI TURUNEN JA PI MÄKILÄ
KUVAT LAURI ROTKO

Suomessa on kaksijakoinen tilanne: toisaalta maata riivaa työttömyys, toisaalta osaavan ja juuri oikeanlaisen työvoiman saanti on ongelma monilla aloilla. Samaan aikaan työllistämisen palvelut ovat muutoksessa ja tuntuvat joskus viidakolta, jossa työttömän on vaikea toimia. Miten murroksesta luovitaan läpi?

BussiPro palkkasi pätevää porukkaa

BussiPro tarvitsi juuri omiin tarpeisiinsa soveltuvia työntekijöitä, eikä heitä ole pilvin pimein vapailla markkinoilla. Yritys sai tukea rekrytointiin TE-toimistolta.

Jokimaa Lahden laitamilla tunnetaan raviradastaan, mutta siellä kulkee muitakin kulkupelejä kuin hevosia. Yksi vilkkaan teollisuusalueen yrityksistä on linja-autoliikennöitsijöitä ja raskasta liikennettä palveleva BussiPro Oy. Siellä työskentelee myös Ari Wahlberg.

– Kumpi on viisaampaa, kouluttautua alalle, jossa työllistyminen on epävarmaa, vai ottaa vastaan työpaikka, jota tarjotaan, hän kysyy.

Ari Wahlberg pääsee uudessa työssään tuttujen laitteiden, linja-autojen, pariin.
Ari Wahlberg pääsee uudessa työssään tuttujen laitteiden, linja-autojen, pariin.

Wahlberg on entinen kuorma-autonkuljettaja, joka oli työttömänä kahdeksan vuotta. Pääsyynä oli terveys: työterveyslääkäri ja vakuutusyhtiö olivat sitä mieltä, että mies ei sovellu raskaaseen ammattiin reumaoireiden takia.

– Jäin, tai minut jätettiin, työelämän ulkopuolelle. Miten sen nyt ottaa, 43-vuotias Wahlberg hymähtää.

Työttömyysaikana Wahlberg opiskeli liikenneopettajaksi, mutta tie alkoi nousta pystyyn. Työharjoittelupaikkaa oli korona-aikaan vaikea saada, opinnot eivät sen takia edenneet, ja Kelakin uhkasi opintotukien takaisinperinnällä.

Mutta sitten aukeni uusi mahdollisuus.

UUSI TAPA HUOLTAA KALUSTOA

BussiPro tarjoaa linja-autojen ja muun raskaan kaluston teknisen ylläpidon palvelua.

– Hoidamme kumppaniemme kaluston ennakoivaa huoltoa, että kalusto pysyy tien päällä. Olemme myös varaosatukkuri, meiltä asiakkaat saavat laadukkaat alkuperäisvaraosat. Pieni organisaatio voi tarjota kaiken kilpailukykyiseen hintaan, kertoo toimitusjohtaja ja toinen omistaja Jussi Raunisto.

BusCare- ja TruckCare-pakettien lisäksi keskeinen osa liiketoimintaa on FireCare, autokaluston automaattisten palosammutuslaitteistojen asennus, huolto ja korjaus. Omaa korjaamotoimintaa ei ole, mutta Lahden hallissa asennetaan bussien tuulilaseja.

– Emme ole keksineet pyörää uudestaan, mutta olemme laittaneet vanhan pyörän pyörimään paremmin.

Jussi Rauniston mukaan TE-keskuksesta on ollut valtavasti apua rekrytoinneissa.
Jussi Rauniston mukaan TE-keskuksesta on ollut valtavasti apua rekrytoinneissa.

Koska konsepti on oma ja uniikki, BussiPron ongelmana on ollut saada juuri oikeanlaista työvoimaa. Suoraan työhön valmistavaa koulutusta ei ole, eikä kokemusta vastaavasta työstä voi kerryttää muualla.

– Meidän on pakko kouluttaa omat työntekijät, tulivat he mihin rooliin tahansa. Teknistä osaamista ja kiinnostusta alaan pitää olla, muuten hoidamme perehdytyksen ja koulutuksen. Ja jotta voi oppia uutta, motivaation on oltava kunnossa.

OIKEAA OSAAMISTA HAUSSA

Saadakseen osaavia ihmisiä BussiPro käytti Hämeen TE-toimiston palvelua sekä palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Tähän saumaan Ari Wahlberg pääsi iskemään. Hän on nyt työskennellyt BussiProlla puolisen vuotta varaosamyyjänä.

– Autot ovat aina olleet elämässä mukana, ja minulla oli kokemusta myös varaosapuolesta. Toisaalta en haluaisi sotkea työtä ja harrastusta, mutta onhan siitä ollut hyötyäkin, nauraa Wahlberg, joka vapaa-aikanaan rakentaa busseista matkailuautoja.

Jussi Rauniston mukaan TE-toimisto on ollut heille hyvä kumppani.

– Siellä on hyviä ihmisiä töissä ja he ovat kuunnelleet meitä herkällä korvalla, jotta heidän verkostoistaan on löydetty meille sopivia ihmisiä. Me olemme tottuneet tekemään nopeita päätöksiä, ja kun löytyi sopiva kandidaatti, alettiin järjestellä asioita vauhdilla.

Kari Annaniemi (vas.) ja Ari Wahlberg tuntevat BussiPron varaosat kuin omat taskunsa.
Kari Annaniemi (vas.) ja Ari Wahlberg tuntevat BussiPron varaosat kuin omat taskunsa.

Vauhtia tuli myös Wahlbergin elämään. Kelan kanssa oli haettu erilaisia vaihtoehtoja, mutta toisaalta hän mietti, mitä voi ylipäätään tehdä, koska lääkäri oli todennut hänet tiettyihin töihin kyvyttömäksi. Mutta kun BussiPron tilaisuus aukeni, ei tarvinnut miettiä kauan.

– Jussi hoiti viralliset paperit. Kaikki tapahtui äkkiä, ja lopulta piti tehdä päivässä päätös, että jätänkö koulun kesken ja teen työsopimuksen. Se oli helppo päätös, kertoo Kärkölässä, 30 kilometrin päässä työpaikastaan asuva Wahlberg.

– Tänne tullessa oli heti tunne, että olen tervetullut. Voihan joku pitää ihmistä mielenvikaisena, jos tykkää työstään, mutta olen viihtynyt todella hyvin, Wahlberg nauraa.

KAIKKI OLIVAT VOITTAJIA

Wahlbergin tapaus oli aito win-win-tilanne: yritys sai oikeanlaista työvoimaa ja työtön työnhakija työpaikan. Palkkatuki helpotti palkkaamista, sillä se on noin kolmannes palkkakuluista ja sitä maksetaan yleensä 6–12 kuukautta.

Yksin se ei kuitenkaan asioita ratkaissut.

– Yritystoimintaa ei voi perustaa tukien varaan, kyllä kassan pitää kestää tällaiset investoinnit. Mutta palkkatuki helpottaa päätöstä, jos on työttömyyttä alla ja työntekijää joudutaan kouluttamaan. Tosin tällaiset tyypit, joilla on asenne kohdallaan, olisi työllistetty ilmankin tukea, Raunisto sanoo.

Yritystoimintaa ei voi perustaa tukien varaan, kyllä kassan pitää kestää tällaiset investoinnit.

Uudet työtekijät opettelevat ensimmäiset kuukaudet työtään vanhemman työntekijän opastuksella.

– Alussa tehdään töitä työparina, ja uusi kaveri saa hiljakseen enemmän vastuuta. Ja onhan työssä oppiminen meille kaikille elinikäinen prosessi.

TE-TOIMISTON VAHVALLA TUELLA

Varaosamyynnissä työskentelee myös Kari Annaniemi. Hän on autoteknikko, jolla on työkokemusta niin asentajana, työnjohtajana, korjaamopäällikkönä kuin opettajana. Työttömyysjakso ennen BussiProta kesti viisi vuotta – lähinnä omasta tahdosta.

– Olin tehnyt yli 30 vuotta töitä putkeen. Ei minulla ollut mitään kiirettä, mutta vähitellen alkoi tuntua, että työt voisivat maistua.

Annaniemellä oli kontakteja BussiPron toiseen omistajaan, Tuomas Kivistöön. He soittelivat, tapasivat ja juttelivat, ja molemmin puolin syntyi tunne, että työsuhde voisi toimia.

– TE-toimisto saatiin nopeasti mukaan, ja asiat lähtivät rullaamaan saman tien. Kohdallani kaikki palkkatuen ehdotkin täyttyivät, Annaniemi kertoo.

Annaniemi on ollut BussiProlla kolme vuotta. Varaosamyyjänä hän tuntee tuotteet, vaikkei kaikkia ulkoa muistakaan.

– Varastossa on yli 10 000 varaosaa, en edes yritä, hän nauraa.

Kari Annaniemi on työskennellyt BussiProlla kolme vuotta.
Kari Annaniemi on työskennellyt BussiProlla kolme vuotta.

TE-toimisto saatiin nopeasti mukaan, ja asiat lähtivät rullaamaan saman tien.

Annaniemi on viihtynyt kymmenhenkisessä työyhteisössä mainiosti.

– Työ on monipuolista, koko ajan on uusia asiakkuuksia ja erilaisia tilauksia. Osat ja autot vaihtuvat, eikä tarvitse tehdä töitä vain yhden merkin kanssa. Muutkin ovat alkaneet ymmärtää, mitä minulla ei kannata yrittää teettää, hän virnistää.

Wahlberg ja Annaniemi ovat täyttäneet tonttinsa, ja toimitusjohtaja Raunisto on tyytyväinen miesten osaamiseen. Hän on tyytyväinen myös TE-toimiston palveluihin.

– He ovat olleet kanssamme samassa veneessä, soutamassa samaan suuntaan ja samaan tahtiinkin. Rekrytointiprosessit haastatteluineen vievät aikaa ja energiaa. Erityisen tärkeitä TE-palvelut ovatkin pk-yritykselle, jolla ei ole erillistä henkilöstöosastoa.

BUSSIPRO OY

KOTIPAIKKA Lahti
PERUSTETTU 2008
TOIMIALA Bussien ja raskaan kaluston huoltopalvelu
ASIAKKAAT mm. Koiviston auto, Pohjolan liikenne, Nobina, Pohjolan turistiauto, Neste, Kuusakoski ja Kuljetusliike Helokivi sekä joukko erikokoisia kuljetusyrityksiä

 

Työllisyyspalveluiden paletti uudistuu

Uusi työnhaun malli teettää jopa 14 miljoonaa työhakemusta vuodessa. Toinen iso muutos on työllisyyden kuntakokeilu, joka on oikeastaan jo vakiintunut käytäntö.

Hallituksen valmistelema UUSI TYÖNHAUN MALLI tulee voimaan toukokuun alussa. Niin sanotussa pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa säännöllisiä tapaamisia lisätään: työnhaun alussa työtön tapaa työ- ja elinkeinotoimiston tai kunnan virkailijan kahden viikon välein.

Uusi malli velvoittaa jokaisen työttömän hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa. Haettavien paikkojen määrässä voidaan kuitenkin joustaa, jos työtön ei ole täysin työkykyinen tai jos alueella ei ole sopivia paikkoja tarjolla.

Hakemispakko tuottaa arviolta 14 miljoonaa työhakemusta vuodessa.

– Määrä on valtava, ja tämä voi olla haaste. Joustamista ja resursseja pitäisi pystyä kohdentamaan, arvioi SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen.

Mikko Laakkonen
Mikko Laakkonen

– Digitaalisista työnhaun alustoista voi olla iso apu, mutta huoli, etteivät esimerkiksi TE-toimistojen resurssit tule riittämään, on suuri. Hakemusten määrän paine tunnetaan myös työpaikoilla, jotka vastaanottavat hakemuksia.

Työttömille on luvassa myös helpotuksia. Esimerkiksi työttömyyspäivärahan maksaminen ei katkea yhtä herkästi kuin nykyisin, vaan seuraamukset kiristyvät vasta, jos työtön toistuvasti laiminlyö sen, mistä on sovittu. Myös työttömyysturvan karensseja lievennetään. Esimerkiksi enimmäiskarenssi putoaa 90 päivästä 45 päivään.

Parhaillaan käynnissä olevassa TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUSSA noin kolmannes TE-toimistojen asiakkaista siirtyi kuntien asiakkaiksi. Kokeilussa on mukana 118 kokeilukuntaa, jotka muodostavat 25 kokeilualuetta.

Kuntakokeilun tarkoituksena on selvittää, voidaanko palveluja parantaa järjestämällä ne kuntien kautta. Tällä tavoitellaan entistä nopeampaa työllistymistä. Kokeilun piti alun perin kestää kesään 2023, mutta hallitus on ehdottanut sen jatkamista vuoden 2024 loppuun saakka – toisaalta on myös jo alustava päätös, että TE-palvelut siirtyisivät pysyvästi kuntien vastuulle samana vuonna. Hallituksen esitys on menossa eduskunnan käsittelyyn 2022 syksyllä. Muutoksen myötä TE-hallinnon työntekijöitä siirtynee töihin kuntiin, kuntayhtymiin ja työllisyysalueille.

Kyseessä on iso uudistus, jolle pitää antaa aikaa.

Kokeilun aikana kunta vastaa suuresta osasta TE-toimiston tehtävistä. Työnhakijan palveluiden lisäksi kunnat antavat lausuntoja työttömyysturvan maksajille oikeudesta ansiopäivärahaan tai Kelan työttömyysturvaan.

Kuntakokeilu on poikinut ristiriitaisia tuloksia. Esimerkiksi Vantaalla palvelut ovat ruuhkautuneet ajoittain pahoin, mikä johtuu resurssipulasta. Toisaalta Pirkanmaan alueella kokeilusta on saatu hyvää palautetta.

– Kyseessä on iso uudistus, jolle pitää antaa aikaa. Pirkanmaalla on nyt kolmanneksi alhaisin työttömyysaste koko Suomessa, joten tilanne on parantunut valtavasti erityisesti pienemmissä kokeilukunnissa, sanoo Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari.

Regina Saari
Regina Saari

– Suurin syy tilanteeseen on kova työvoiman tarve, mutta me pystymme myös parantamaan henkilökohtaista palvelua ja rakentamaan yksilöllisiä polkuja.

Työllisyyspalveluiden varaan päätyy monenlaisia ihmisiä, monenlaisista syistä. TUETTU TYÖLLISTYMINEN on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät työllisty omin voimin. Heillä voi olla jokin erityinen syy, kuten vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa pääsyä työmarkkinoille. Keskeinen väline tuetussa työllistämisessä on palkkatuki – se voi olla ratkaiseva sysäys, jonka avulla työnhakija saadaan työllistettyä yksityiselle sektorille.

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA taas on tarkoitettu niille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Tavoitteena onkin ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia ja vahvistaa elämän ja arjen hallintaa.

3 FAKTAA TYÖLLISYYSPALVELUIDEN MURROKSESTA

  1. Uusi työnhaun malli tulee voimaan toukokuun alussa. Uusi malli muun muassa velvoittaa työttömän hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa.
  2. Työllisyyden kuntakokeilussa kolmannes TE-toimistojen asiakkaista siirtyi kuntien asiakkaiksi. Kokeilun tarkoitus on selvittää, voidaanko palveluja parantaa järjestämällä työnhakijoiden palvelut kuntien kautta.
  3. TE-palvelut ovat siirtymässä pysyvästi kuntien vastuulle vuonna 2024.

 

Uudet palvelut tuovat helpotusta – ainakin teoriassa

Toimivatko työllisyyspalvelut ja saavatko työttömät apua? Asiantuntijat suhtautuvat muutoksiin ristiriitaisin ajatuksin.

Työttömyyden hoidossa olennainen kysymys on, miten työttömyys katkaistaan ennen sen pitkittymistä. SAK:n Mikko Laakkosen mukaan uuden työvoimapalvelumallin tavoitteena on tarttua juuri tähän. Uuden mallin toimimiseen käytännössä hän suhtautuu varauksella.

– Uuden mallin tavoitteena on panostaa työttömyyden hoitamiseen heti sen ensimmäisinä kuukausina. Se on järkevää, sillä mitä kauemmin työttömyys kestää, sen hankalampaa ja kalliimpaa työllistyminen on. Haasteena onkin tavoittaa työttömyyden kova ydin, noin 110 000 ihmistä, joka pysyy työttömänä suhdanteista riippumatta.

Nykyisin puhutaan jatkuvasta oppimisesta, ja siihen kannattaisi panostaa työvoimapalveluitakin kehittäessä.

Laakkonen näkee pohjoismaisessa työvoimakokeilussa paljon hyvää, mutta pelkää, ettei sen avulla pystytä katsomaan tarpeeksi hyvin yksilön tilannetta.

– Nykyisin puhutaan jatkuvasta oppimisesta, ja siihen kannattaisi panostaa työvoimapalveluitakin kehittäessä. Jos perusosaamisesta ja jatkuvasta oppimisesta pidetään kiinni jo työuran aikana, työllistyminen on helpompaa.

JATKUVAA OPPIMISTA KAIVATAAN

Varsinaista yhden luukun mallia työllisyyspalveluihin ei vieläkään ole tulossa.

– TE-toimistot kyllä auttavat työllistymisessä, mutta ihmisillä on monenlaisia haasteita ja tuen tarvetta voi olla monella elämän osa-alueella. Käyttäjän näkökulmasta olisi tärkeää, että palvelut olisivat helposti saatavilla ilman hallinnon viidakkoa, Laakkonen sanoo.

Myös Teollisuusliitossa odotetaan mielenkiinnolla, miten uudet mallit vaikuttavat.

Marjut Lumijärvi
Marjut Lumijärvi

– Meillä on kovat odotukset, että jokainen työtön saisi oikeasti nopeasti haastatteluajan. Asiat ovat mutkistuneet valtavasti, ja työttömän on välillä ollut hyvinkin vaikea löytää tietoa siitä, mihin hän on oikeutettu. Siksi on hyvä asia, jos jo alusta saakka jokaiselle tehdään henkilökohtainen, yksilöllinen suunnitelma, kertoo sosiaali- ja työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi.

Hän toivoo, että myös yritykset kantaisivat enemmän vastuuta työllistämisestä.

– Yritykset puhuvat työvoimapulasta, mutta eivät kuitenkaan palkkaa työttömiä. Jos jatkuvasta oppimisesta pidettäisiin huolta työurien aikana, työllistyminen voisi olla helpompaa ja työvoimapula vähäisempää.

KUNTAKOKEILU TUO LISÄARVOA – VIIVEELLÄ

Työllisyyden kuntakokeilusta on toivottu helpotusta TE-toimistojen ruuhkiin ja työttömyyden kitkemiseen. Kunnille tulee porkkana tehdä työ hyvin: ne säästävät sanktiomaksuista, joita määrätään, jos pitkäaikaistyöttömien määrä ei vähene. Kyse on kirjaimellisesti tuhannen taalan paikasta.

Tampereen työllisyysjohtaja Regina Saari tietää, ettei kokeilu tarjoa pikavoittoja. Kymmenen pirkanmaalaista kuntaa oli mukana kuntakokeilussa jo 2017–2018. Nyt mukana ovat kaikki alueen kunnat.

– Meille tämä on tuonut valtavasti lisäarvoa, mutta se ei ole syntynyt hetkessä, vaan takana on vuosien työ. Kunnilla on ollut jo aiemmin intressi järjestää työnhakijoiden palvelut ja huolehtia, että alueella on tarjolla osaavaa työvoimaa, mutta aiemmin se ei ollut mahdollista. Kun olemme voineet yhdistää sekä kuntien että valtion resurssit, tulokset ovat olleet varsin positiivisia.

Kun olemme voineet yhdistää sekä kuntien että valtion resurssit, tulokset ovat olleet varsin positiivisia.

Saaren mukaan kuntakokeilu on mahdollistanut sen, että jokaisella työttömällä on oma nimetty henkilökohtainen valmentaja, jonka kanssa yksilölliset suunnitelmat tehdään.

– Pystymme tutustumaan paremmin asiakkaaseen sekä rakentamaan yhdessä polun työllistymistä tai muita ratkaisuja varten. Tämä on toiminut hyvin, sillä meillä on myös paljon heikossa työmarkkinatilanteessa olevia asukkaita. Oman kunnan lähipalvelumallin etuna on se, että kunnissa tunnetaan hyvin työnantajat ja heidän toiveensa.

Juttukokonaisuuteen on haastateltu myös Hämeen TE-toimiston palvelupäällikköä Sami-Pekka Kalliokoskea sekä SAK:n sosiaaliasioiden päällikköä Pirjo Väänästä.

 

Järjestelmät ihmisiä varten

Työvoimapalvelut ja työllistämisen keinot ovat olleet vuosia käymistilassa: aktiivimalleja, kuntakokeiluja sekä palvelujen tehostamista ja siirtelyä. Osa uudistuksista tulee ja menee hallitusten vaihtuessa, osa elää omaa elämäänsä, joskus kaukana työttömän arjesta.

Normikansalaisen käsityskyky on koetuksella: kuka tekee ja mitä, kelle vastuu kuuluu missäkin asiassa? Kaikkein eniten kuutamolla saattaa olla työtön työnhakija: miltä luukulta palvelut tänä vuonna löytyvät?

Uudistaminen ei ole pahaksi, jos lopputulos on hyvä. Kuka palvelun järjestää, ei ole käyttäjälle oleellinen asia, kunhan hän tietää, mille luukulle mennä ja että hän saa tarvitsemansa palvelun nopeasti. Täydellisintä toki olisi, jos hän kaiken kukkuraksi saisi töitä. Tärkeintä ei saa olla järjestelmä itsessään, vaan sen toimivuus.

Lohdullista on, että suuri osa työttömäksi jäävistä ihmisistä työllistyy varsin nopeasti – esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa saavista 70 prosenttia saa töitä puolen vuoden sisällä. Se pysyvä pitkäaikaistyöttömyyden kova ydin sisältää sitten ihmisiä, joita työttömyyden lisäksi painavat esimerkiksi pitkäaikaissairaudet tai elämänhallinnan ongelmat. He tarvitsevat työvoimapalvelujen lisäksi muutakin apua.

Keino työllistymiseen tämän joukon kohdalla eivät ole työttömyysturvan leikkaukset, joita tarjoillaan poppakonstiksi. Eräs juttuun taustaksi haastateltu asiantuntija sanoikin: ”Näiden monenlaisten vaikeuksien kanssa painivien ihmisten työttömyyden syy ei ole todellakaan väitetty korkea työttömyysetuus.”

SAMI TURUNEN