Viidakon uudet lait – työllistämisen palvelut muutoksessa

BussiPro palkkasi pätevää porukkaa

Bus­siPro tarvit­si juuri omi­in tarpeisi­in­sa sovel­tuvia työn­tek­i­jöitä, eikä heitä ole pil­vin pimein vapail­la markki­noil­la. Yri­tys sai tukea rekry­toin­ti­in TE-toimis­tol­ta.

Joki­maa Lah­den laita­mil­la tun­netaan ravi­radas­taan, mut­ta siel­lä kul­kee muitakin kulku­pele­jä kuin hevosia. Yksi vilkkaan teol­lisu­usalueen yri­tyk­sistä on lin­ja-autoli­iken­nöit­si­jöitä ja raskas­ta liiken­net­tä palvel­e­va Bus­siPro Oy. Siel­lä työsken­telee myös Ari Wahlberg.

– Kumpi on viisaam­paa, koulut­tau­tua alalle, jos­sa työl­listymi­nen on epä­var­maa, vai ottaa vas­taan työ­paik­ka, jota tar­jo­taan, hän kysyy.

Wahlberg on enti­nen kuor­ma-autonkul­jet­ta­ja, joka oli työt­tömänä kahdek­san vuot­ta. Pääsyynä oli ter­veys: työter­veyslääkäri ja vaku­u­tusy­htiö oli­vat sitä mieltä, että mies ei sovel­lu raskaaseen ammat­ti­in reumaoirei­den takia.

– Jäin, tai min­ut jätet­ti­in, työelämän ulkop­uolelle. Miten sen nyt ottaa, 43-vuo­tias Wahlberg hymähtää.

Työt­tömyy­saikana Wahlberg opiske­li liiken­neopet­ta­jak­si, mut­ta tie alkoi nous­ta pystyyn. Työhar­joit­telu­paikkaa oli korona-aikaan vaikea saa­da, opin­not eivät sen takia eden­neet, ja Kelakin uhkasi opin­to­tukien takaisin­perin­näl­lä.

Mut­ta sit­ten aukeni uusi mah­dol­lisu­us.

UUSI TAPA HUOLTAA KALUSTOA

Bus­siPro tar­joaa lin­ja-auto­jen ja muun raskaan kalus­ton teknisen ylläpi­don palvelua.

– Hoidamme kump­paniemme kalus­ton ennakoivaa huoltoa, että kalus­to pysyy tien pääl­lä. Olemme myös varaosatukkuri, meiltä asi­akkaat saa­vat laadukkaat alku­peräis­varaosat. Pieni organ­isaa­tio voi tar­jo­ta kaiken kil­pailukykyiseen hin­taan, ker­too toim­i­tusjo­hta­ja ja toinen omis­ta­ja Jus­si Rau­nis­to.

Bus­Care- ja Truck­Care-paket­tien lisäk­si keskeinen osa liike­toim­intaa on Fire­Care, autokalus­ton automaat­tis­ten palosam­mu­tus­lait­teis­to­jen asen­nus, huolto ja kor­jaus. Omaa kor­jaamo­toim­intaa ei ole, mut­ta Lah­den hal­lis­sa asen­netaan bussien tuulilase­ja.

– Emme ole keksi­neet pyörää uud­estaan, mut­ta olemme lait­ta­neet van­han pyörän pyörimään parem­min.

Kos­ka kon­sep­ti on oma ja uni­ik­ki, Bus­siPron ongel­mana on ollut saa­da juuri oikean­laista työvoimaa. Suo­raan työhön valmis­tavaa koulu­tus­ta ei ole, eikä koke­mus­ta vas­taavas­ta työstä voi ker­ryt­tää muual­la.

– Mei­dän on pakko koulut­taa omat työn­tek­i­jät, tuli­vat he mihin rooli­in tahansa. Teknistä osaamista ja kiin­nos­tus­ta alaan pitää olla, muuten hoidamme pere­hdy­tyk­sen ja koulu­tuk­sen. Ja jot­ta voi oppia uut­ta, moti­vaa­tion on olta­va kun­nos­sa.

OIKEAA OSAAMISTA HAUSSA

Saadak­seen osaavia ihmisiä Bus­siPro käyt­ti Hämeen TE-toimis­ton palvelua sekä palkkatukea työt­tömän työn­hak­i­jan palkkaamiseen. Tähän saumaan Ari Wahlberg pääsi iskemään. Hän on nyt työsken­nel­lyt Bus­siPro­l­la puolisen vuot­ta varaosamyyjänä.

– Autot ovat aina olleet elämässä mukana, ja min­ul­la oli koke­mus­ta myös varaos­a­puoles­ta. Toisaal­ta en halu­aisi sotkea työtä ja har­ras­tus­ta, mut­ta onhan siitä ollut hyö­tyäkin, nau­raa Wahlberg, joka vapaa-aikanaan rak­en­taa bus­seista matkailu­au­to­ja.

Jus­si Rau­nis­ton mukaan TE-toimis­to on ollut heille hyvä kump­pani.

– Siel­lä on hyviä ihmisiä töis­sä ja he ovat kuun­nelleet meitä herkäl­lä kor­val­la, jot­ta hei­dän verkos­tois­taan on löy­det­ty meille sopivia ihmisiä. Me olemme tot­tuneet tekemään nopei­ta päätök­siä, ja kun löy­tyi sopi­va kan­di­daat­ti, alet­ti­in jär­jestel­lä asioi­ta vauhdil­la.

Vauh­tia tuli myös Wahlber­gin elämään. Kelan kanssa oli haet­tu eri­laisia vai­h­toe­hto­ja, mut­ta toisaal­ta hän miet­ti, mitä voi ylipäätään tehdä, kos­ka lääkäri oli toden­nut hänet tiet­ty­i­hin töi­hin kyvyt­tömäk­si. Mut­ta kun Bus­siPron tilaisu­us aukeni, ei tarvin­nut miet­tiä kauan.

– Jus­si hoiti viral­liset paper­it. Kaik­ki tapah­tui äkkiä, ja lop­ul­ta piti tehdä päivässä päätös, että jätänkö koulun kesken ja teen työ­sopimuk­sen. Se oli help­po päätös, ker­too Kärkölässä, 30 kilo­metrin päässä työ­paikas­taan asu­va Wahlberg.

– Tänne tul­lessa oli heti tunne, että olen ter­ve­tul­lut. Voihan joku pitää ihmistä mie­len­vikaise­na, jos tykkää työstään, mut­ta olen viihtynyt todel­la hyvin, Wahlberg nau­raa.

KAIKKI OLIVAT VOITTAJIA

Wahlber­gin tapaus oli aito win-win-tilanne: yri­tys sai oikean­laista työvoimaa ja työtön työn­hak­i­ja työ­paikan. Palkkatu­ki helpot­ti palkkaamista, sil­lä se on noin kol­mannes palkkaku­luista ja sitä mak­se­taan yleen­sä 6–12 kuukaut­ta.

Yksin se ei kuitenkaan asioi­ta ratkaissut.

– Yri­tys­toim­intaa ei voi perus­taa tukien varaan, kyl­lä kas­san pitää kestää täl­laiset investoin­nit. Mut­ta palkkatu­ki helpot­taa päätöstä, jos on työt­tömyyt­tä alla ja työn­tek­i­jää joudu­taan koulut­ta­maan. Tosin täl­laiset tyyp­it, joil­la on asenne kohdal­laan, olisi työl­lis­tet­ty ilmankin tukea, Rau­nis­to sanoo.

Yri­tys­toim­intaa ei voi perus­taa tukien varaan, kyl­lä kas­san pitää kestää täl­laiset investoin­nit.

Uudet työtek­i­jät opet­tel­e­vat ensim­mäiset kuukaudet työtään van­hem­man työn­tek­i­jän opas­tuk­sel­la.

– Alus­sa tehdään töitä työ­pa­ri­na, ja uusi kaveri saa hil­jak­seen enem­män vas­tu­u­ta. Ja onhan työssä oppimi­nen meille kaikille elinikäi­nen pros­es­si.

TE-TOIMISTON VAHVALLA TUELLA

Varaosamyyn­nis­sä työsken­telee myös Kari Annanie­mi. Hän on autoteknikko, jol­la on työkoke­mus­ta niin asen­ta­jana, työn­jo­hta­jana, kor­jaamopääl­likkönä kuin opet­ta­jana. Työt­tömyys­jak­so ennen Bus­siPro­ta kesti viisi vuot­ta – lähin­nä omas­ta tah­dos­ta.

– Olin tehnyt yli 30 vuot­ta töitä put­keen. Ei min­ul­la ollut mitään kiiret­tä, mut­ta vähitellen alkoi tun­tua, että työt voisi­vat mais­tua.

Annaniemel­lä oli kon­tak­te­ja Bus­siPron toiseen omis­ta­jaan, Tuo­mas Kivistöön. He soit­te­liv­at, tapa­si­vat ja jut­te­liv­at, ja molem­min puolin syn­tyi tunne, että työ­suhde voisi toimia.

– TE-toimis­to saati­in nopeasti mukaan, ja asi­at läh­tivät rul­laa­maan saman tien. Kohdal­lani kaik­ki palkkat­uen ehdotkin täyt­tyivät, Annanie­mi ker­too.

Annanie­mi on ollut Bus­siPro­l­la kolme vuot­ta. Varaosamyyjänä hän tun­tee tuot­teet, vaikkei kaikkia ulkoa muis­takaan.

– Varas­tossa on yli 10 000 varaosaa, en edes yritä, hän nau­raa.

TE-toimis­to saati­in nopeasti mukaan, ja asi­at läh­tivät rul­laa­maan saman tien.

Annanie­mi on viihtynyt kym­men­henkisessä työy­hteisössä main­iosti.

– Työ on monipuolista, koko ajan on uusia asi­akkuuk­sia ja eri­laisia tilauk­sia. Osat ja autot vai­h­tu­vat, eikä tarvitse tehdä töitä vain yhden merkin kanssa. Muutkin ovat alka­neet ymmärtää, mitä min­ul­la ei kan­na­ta yrit­tää teet­tää, hän vir­nistää.

Wahlberg ja Annanie­mi ovat täyt­täneet tont­tin­sa, ja toim­i­tusjo­hta­ja Rau­nis­to on tyy­tyväi­nen miesten osaamiseen. Hän on tyy­tyväi­nen myös TE-toimis­ton palvelui­hin.

– He ovat olleet kanssamme samas­sa veneessä, souta­mas­sa samaan suun­taan ja samaan tahti­inkin. Rekry­toin­tipros­es­sit haas­tat­teluineen vievät aikaa ja ener­giaa. Eri­tyisen tärkeitä TE-palve­lut ovatkin pk-yri­tyk­selle, jol­la ei ole eril­listä henkilöstöosas­toa.

BUSSIPRO OY

KOTIPAIKKA Lahti
PERUSTETTU 2008
TOIMIALA Bussien ja raskaan kalus­ton huoltopalvelu
ASIAKKAAT mm. Koivis­ton auto, Pohjolan liikenne, Nobi­na, Pohjolan tur­is­ti­au­to, Neste, Kuusakos­ki ja Kul­je­tus­li­ike Helokivi sekä joukko erikokoisia kul­je­tusyri­tyk­siä

Työllisyyspalveluiden paletti uudistuu

Uusi työn­haun malli teet­tää jopa 14 miljoon­aa työhake­mus­ta vuodessa. Toinen iso muu­tos on työl­lisyy­den kun­takokeilu, joka on oikeas­t­aan jo vaki­in­tunut käytän­tö.

Hal­li­tuk­sen valmis­tele­ma UUSI TYÖNHAUN MALLI tulee voimaan toukoku­un alus­sa. Niin san­otus­sa pohjo­is­maises­sa työvoima­palvelumallis­sa sään­nöl­lisiä tapaamisia lisätään: työn­haun alus­sa työtön tapaa työ- ja elinkeino­toimis­ton tai kun­nan virkail­i­jan kah­den viikon välein.

Uusi malli velvoit­taa jokaisen työt­tömän hake­maan neljää työ­paikkaa kuukaudessa. Haet­tavien paikko­jen määrässä voidaan kuitenkin jous­taa, jos työtön ei ole täysin työkykyi­nen tai jos alueel­la ei ole sopivia paikko­ja tar­jol­la.

Hakemis­pakko tuot­taa arvi­ol­ta 14 miljoon­aa työhake­mus­ta vuodessa.

– Määrä on val­ta­va, ja tämä voi olla haaste. Jous­tamista ja resursse­ja pitäisi pystyä kohden­ta­maan, arvioi SAK:n koulu­tus- ja työvoimapoli­it­ti­nen asiantun­ti­ja Mikko Laakko­nen.

– Dig­i­taal­i­sista työn­haun alus­toista voi olla iso apu, mut­ta huoli, etteivät esimerkik­si TE-toimis­to­jen resurssit tule riit­tämään, on suuri. Hake­musten määrän paine tun­netaan myös työ­paikoil­la, jot­ka vas­taan­ot­ta­vat hake­muk­sia.

Työt­tömille on luvas­sa myös helpo­tuk­sia. Esimerkik­si työt­tömyyspäivära­han mak­sami­nen ei katkea yhtä herkästi kuin nyky­isin, vaan seu­raa­muk­set kiristyvät vas­ta, jos työtön tois­tu­vasti laimin­lyö sen, mis­tä on sovit­tu. Myös työt­tömyys­tur­van karensse­ja lieven­netään. Esimerkik­si enim­mäiskarenssi putoaa 90 päivästä 45 päivään.

Parhail­laan käyn­nis­sä olevas­sa TYÖLLISYYDEN KUNTAKOKEILUSSA noin kol­mannes TE-toimis­to­jen asi­akkaista siir­tyi kun­tien asi­akkaik­si. Kokeilus­sa on mukana 118 kokeilukun­taa, jot­ka muo­dosta­vat 25 kokeilu­aluet­ta.

Kun­takokeilun tarkoituk­se­na on selvit­tää, voidaanko palvelu­ja paran­taa jär­jestämäl­lä ne kun­tien kaut­ta. Täl­lä tavoitel­laan entistä nopeam­paa työl­listymistä. Kokeilun piti alun perin kestää kesään 2023, mut­ta hal­li­tus on ehdot­tanut sen jatkamista vuo­den 2024 lop­pu­un saak­ka – toisaal­ta on myös jo alus­ta­va päätös, että TE-palve­lut siir­ty­i­sivät pysyvästi kun­tien vas­tu­ulle samana vuon­na. Hal­li­tuk­sen esi­tys on menos­sa eduskun­nan käsit­te­lyyn 2022 syksyl­lä. Muu­tok­sen myötä TE-hallinnon työn­tek­i­jöitä siir­tynee töi­hin kun­ti­in, kun­tay­htymi­in ja työl­lisyysalueille.

Kyseessä on iso uud­is­tus, jolle pitää antaa aikaa.

Kokeilun aikana kun­ta vas­taa suures­ta osas­ta TE-toimis­ton tehtävistä. Työn­hak­i­jan palvelu­iden lisäk­si kun­nat anta­vat lausun­to­ja työt­tömyys­tur­van mak­sajille oikeud­es­ta ansiopäivära­haan tai Kelan työt­tömyys­tur­vaan.

Kun­takokeilu on poik­in­ut ris­tiri­itaisia tulok­sia. Esimerkik­si Van­taal­la palve­lut ovat ruuhkau­tuneet ajoit­tain pahoin, mikä johtuu resurssip­u­las­ta. Toisaal­ta Pirkan­maan alueel­la kokeilus­ta on saatu hyvää palautet­ta.

– Kyseessä on iso uud­is­tus, jolle pitää antaa aikaa. Pirkan­maal­la on nyt kol­man­nek­si alhaisin työt­tömyysaste koko Suomes­sa, joten tilanne on paran­tunut val­tavasti eri­tyis­es­ti pienem­mis­sä kokeilukun­nis­sa, sanoo Tam­pereen kaupun­gin työl­lisyysjo­hta­ja Regi­na Saari.

– Suurin syy tilanteeseen on kova työvoiman tarve, mut­ta me pystymme myös paran­ta­maan henkilöko­htaista palvelua ja rak­en­ta­maan yksilöl­lisiä polku­ja.

Työl­lisyys­palvelu­iden varaan pää­tyy mon­en­laisia ihmisiä, mon­en­lai­sista syistä. TUETTU TYÖLLISTYMINEN on tarkoitet­tu henkilöille, jot­ka eivät työl­listy omin voimin. Heil­lä voi olla jokin eri­tyi­nen syy, kuten vam­ma tai sairaus, joka vaikeut­taa pääsyä työ­markki­noille. Keskeinen väline tue­tus­sa työl­listämisessä on palkkatu­ki – se voi olla ratkai­se­va sysäys, jon­ka avul­la työn­hak­i­ja saadaan työl­lis­tet­tyä yksi­tyiselle sek­to­rille.

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA taas on tarkoitet­tu niille, jot­ka eivät työ- ja toim­intakykyn­sä rajoi­tusten vuok­si voi osal­lis­tua julk­isi­in työvoima­palvelui­hin tai työhön. Tavoit­teena onkin ehkäistä työt­tömyy­den aiheut­tamia kiel­teisiä vaiku­tuk­sia ja vahvis­taa elämän ja arjen hallintaa.

3 FAKTAA TYÖLLISYYSPALVELUIDEN MURROKSESTA

1. Uusi työn­haun malli tulee voimaan toukoku­un alus­sa. Uusi malli muun muas­sa velvoit­taa työt­tömän hake­maan neljää työ­paikkaa kuukaudessa.
2. Työl­lisyy­den kun­takokeilus­sa kol­mannes TE-toimis­to­jen asi­akkaista siir­tyi kun­tien asi­akkaik­si. Kokeilun tarkoi­tus on selvit­tää, voidaanko palvelu­ja paran­taa jär­jestämäl­lä työn­hak­i­joiden palve­lut kun­tien kaut­ta.
3. TE-palve­lut ovat siir­tymässä pysyvästi kun­tien vas­tu­ulle vuon­na 2024.

Uudet palvelut tuovat helpotusta – ainakin teoriassa

Toimi­vatko työl­lisyys­palve­lut ja saa­vatko työt­tömät apua? Asiantun­ti­jat suh­tau­tu­vat muu­tok­si­in ris­tiri­itaisin ajatuksin.

Työt­tömyy­den hoi­dos­sa olen­nainen kysymys on, miten työt­tömyys katkaistaan ennen sen pitkit­tymistä. SAK:n Mikko Laakkosen mukaan uuden työvoima­palvelumallin tavoit­teena on tart­tua juuri tähän. Uuden mallin toim­imiseen käytän­nössä hän suh­tau­tuu varauk­sel­la.

– Uuden mallin tavoit­teena on panos­taa työt­tömyy­den hoita­miseen heti sen ensim­mäis­inä kuukausi­na. Se on järkevää, sil­lä mitä kauem­min työt­tömyys kestää, sen han­kalam­paa ja kalli­im­paa työl­listymi­nen on. Haas­teena onkin tavoit­taa työt­tömyy­den kova ydin, noin 110 000 ihmistä, joka pysyy työt­tömänä suh­dan­teista riip­pumat­ta.

Nyky­isin puhutaan jatku­vas­ta oppimis­es­ta, ja siihen kan­nat­taisi panos­taa työvoima­palveluitakin kehit­täessä.

Laakko­nen näkee pohjo­is­maises­sa työvoimakokeilus­sa paljon hyvää, mut­ta pelkää, ettei sen avul­la pystytä kat­so­maan tarpeek­si hyvin yksilön tilan­net­ta.

– Nyky­isin puhutaan jatku­vas­ta oppimis­es­ta, ja siihen kan­nat­taisi panos­taa työvoima­palveluitakin kehit­täessä. Jos peru­sosaamis­es­ta ja jatku­vas­ta oppimis­es­ta pide­tään kiin­ni jo työu­ran aikana, työl­listymi­nen on helpom­paa.

JATKUVAA OPPIMISTA KAIVATAAN

Varsi­naista yhden luukun mallia työl­lisyys­palvelui­hin ei vieläkään ole tulos­sa.

– TE-toimis­tot kyl­lä aut­ta­vat työl­listymisessä, mut­ta ihmisil­lä on mon­en­laisia haastei­ta ja tuen tarvet­ta voi olla monel­la elämän osa-alueel­la. Käyt­täjän näkökul­mas­ta olisi tärkeää, että palve­lut oli­si­vat hel­posti saatavil­la ilman hallinnon viidakkoa, Laakko­nen sanoo.

Myös Teol­lisu­us­li­itossa odote­taan mie­lenki­in­nol­la, miten uudet mallit vaikut­ta­vat.

– Meil­lä on kovat odotuk­set, että jokainen työtön saisi oikeasti nopeasti haas­tat­telu­a­jan. Asi­at ovat mutk­istuneet val­tavasti, ja työt­tömän on välil­lä ollut hyvinkin vaikea löytää tietoa siitä, mihin hän on oikeutet­tu. Sik­si on hyvä asia, jos jo alus­ta saak­ka jokaiselle tehdään henkilöko­htainen, yksilölli­nen suun­nitel­ma, ker­too sosi­aali- ja työym­päristöasiantun­ti­ja Mar­jut Lumi­järvi.

Hän toivoo, että myös yri­tyk­set kan­taisi­vat enem­män vas­tu­u­ta työl­listämis­es­tä.

– Yri­tyk­set puhu­vat työvoima­pu­las­ta, mut­ta eivät kuitenkaan palkkaa työt­tömiä. Jos jatku­vas­ta oppimis­es­ta pidet­täisi­in huol­ta työurien aikana, työl­listymi­nen voisi olla helpom­paa ja työvoima­pu­la vähäisem­pää.

KUNTAKOKEILU TUO LISÄARVOA – VIIVEELLÄ

Työl­lisyy­den kun­takokeilus­ta on toiv­ot­tu helpo­tus­ta TE-toimis­to­jen ruuhki­in ja työt­tömyy­den kitkemiseen. Kun­nille tulee porkkana tehdä työ hyvin: ne säästävät sank­tiomak­su­ista, joi­ta määrätään, jos pitkäaikaistyöt­tömien määrä ei vähene. Kyse on kir­jaimel­lis­es­ti tuhan­nen taalan paikas­ta.

Tam­pereen työl­lisyysjo­hta­ja Regi­na Saari tietää, ettei kokeilu tar­joa pikavoit­to­ja. Kymme­nen pirkan­maalaista kun­taa oli mukana kun­takokeilus­sa jo 2017–2018. Nyt mukana ovat kaik­ki alueen kun­nat.

– Meille tämä on tuonut val­tavasti lisäar­voa, mut­ta se ei ole syn­tynyt het­kessä, vaan takana on vuosien työ. Kun­nil­la on ollut jo aiem­min intres­si jär­jestää työn­hak­i­joiden palve­lut ja huole­htia, että alueel­la on tar­jol­la osaavaa työvoimaa, mut­ta aiem­min se ei ollut mah­dol­lista. Kun olemme voineet yhdis­tää sekä kun­tien että val­tion resurssit, tulok­set ovat olleet varsin posi­ti­ivisia.

Kun olemme voineet yhdis­tää sekä kun­tien että val­tion resurssit, tulok­set ovat olleet varsin posi­ti­ivisia.

Saaren mukaan kun­takokeilu on mah­dol­lis­tanut sen, että jokaisel­la työt­tömäl­lä on oma nimet­ty henkilöko­htainen val­men­ta­ja, jon­ka kanssa yksilöl­liset suun­nitel­mat tehdään.

– Pystymme tutus­tu­maan parem­min asi­akkaaseen sekä rak­en­ta­maan yhdessä pol­un työl­listymistä tai mui­ta ratkaisu­ja varten. Tämä on toimin­ut hyvin, sil­lä meil­lä on myös paljon heikos­sa työ­markki­nati­lanteessa ole­via asukkai­ta. Oman kun­nan lähipalvelumallin etu­na on se, että kun­nis­sa tun­netaan hyvin työ­nan­ta­jat ja hei­dän toiveen­sa.

Jut­tukokon­aisu­u­teen on haas­tatel­tu myös Hämeen TE-toimis­ton palvelupääl­likköä Sami-Pekka Kalliokoskea sekä SAK:n sosi­aalia­sioiden pääl­likköä Pir­jo Väänästä.

Järjestelmät ihmisiä varten

Työvoima­palve­lut ja työl­listämisen keinot ovat olleet vuosia käymisti­las­sa: akti­ivi­malle­ja, kun­takokeilu­ja sekä palvelu­jen tehostamista ja siirte­lyä. Osa uud­is­tuk­sista tulee ja menee hal­li­tusten vai­htues­sa, osa elää omaa elämään­sä, joskus kaukana työt­tömän arjes­ta.

Normikansalaisen käsi­tyskyky on koe­tuk­sel­la: kuka tekee ja mitä, kelle vas­tuu kuu­luu mis­säkin asi­as­sa? Kaikkein eniten kuu­ta­mol­la saat­taa olla työtön työn­hak­i­ja: miltä luukul­ta palve­lut tänä vuon­na löy­tyvät?

Uud­is­t­a­mi­nen ei ole pahak­si, jos lop­putu­los on hyvä. Kuka palvelun jär­jestää, ei ole käyt­täjälle oleelli­nen asia, kun­han hän tietää, mille luukulle men­nä ja että hän saa tarvit­se­mansa palvelun nopeasti. Täy­del­lis­in­tä toki olisi, jos hän kaiken kukku­rak­si saisi töitä. Tärkein­tä ei saa olla jär­jestelmä itsessään, vaan sen toimivu­us.

Lohdullista on, että suuri osa työt­tömäk­si jäävistä ihmi­sistä työl­listyy varsin nopeasti – esimerkik­si ansiosi­don­naista päivära­haa saav­ista 70 pros­ent­tia saa töitä puolen vuo­den sisäl­lä. Se pysyvä pitkäaikaistyöt­tömyy­den kova ydin sisältää sit­ten ihmisiä, joi­ta työt­tömyy­den lisäk­si paina­vat esimerkik­si pitkäaikais­sairaudet tai elämän­hallinnan ongel­mat. He tarvit­se­vat työvoima­palvelu­jen lisäk­si muu­takin apua.

Keino työl­listymiseen tämän joukon kohdal­la eivät ole työt­tömyys­tur­van leikkauk­set, joi­ta tar­joil­laan pop­pakon­stik­si. Eräs jut­tuun taus­tak­si haas­tatel­tu asiantun­ti­ja sanoikin: ”Näi­den mon­en­lais­ten vaikeuk­sien kanssa painivien ihmis­ten työt­tömyy­den syy ei ole todel­lakaan väitet­ty korkea työt­tömyy­se­tu­us.”

SAMI TURUNEN