Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen toivoo, että sotu-uudistukseen saadaan yhteisymmärrys, joka kantaa vaalien yli.

Sosi­aa­li­tur­van uudis­tus tulee tarpee­seen – ”Koko­nai­suus on muut­tu­nut viidakoksi”

25.2.2022

TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN

Suomen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­telmä on lähtö­koh­dil­taan hyvä, mutta toteu­tus ei enää palvele kunnolla tuen tarvit­si­jaa. Etuuk­sien ja palve­lu­jen pirs­ta­loi­tu­mi­nen on keskei­nen ongelma, johon sosi­aa­li­tur­van uudis­tus pyrkii vastaamaan.

Suomen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­telmä ongel­ma­koh­tia ovat moni­mut­kai­suus, ansio­työn ja sosi­aa­li­tur­van yhteen­so­vit­ta­mi­sen vaikeus, toimeen­tu­lo­tuen liian suuri rooli sekä rahal­lis­ten etuuk­sien eriy­ty­mi­nen tarjo­tuista palveluista.

Näin on määri­tel­lyt kansan­edus­ta­jista koos­tuva sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tea, joka linjaa sosi­aa­li­tur­van uudis­tusta. Komi­tea on parla­men­taa­ri­nen, eli kaikilla edus­kun­ta­puo­lueilla on siinä edustajansa.

Sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tea aloitti toimin­tansa maalis­kuussa 2020. Työ jatkuu seuraa­valle vaali­kau­delle aina vuoteen 2027. Komi­tean työtä tukee viisi asioita valmis­te­le­vaa jaostoa.

Joulu­kuussa 2021 sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tea julkaisi 18-kohtai­sen kannan­o­ton liit­tyen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män ongel­ma­koh­tiin. Kanna­no­toissa linjat­tiin tavoit­teita, joihin haetaan seuraa­vaksi käytän­nön ratkaisuja.

Sosi­aa­li­turva (sotu) on palve­luita ja rahana makset­ta­via etuuk­sia. Sotu-järjes­tel­män tarkoi­tuk­sena on taata toimeen­tulo muun muassa sairaille, vanhoille, lapsi­per­heille ja opis­ke­li­joille. Suomessa sosi­aa­li­tur­vaa toimeen­pa­ne­vat Kela, kunnat, työt­tö­myys­kassa sekä eläke- ja muut vakuutuslaitokset.

Uudis­tus­ten kohteena olevat työi­käis­ten ja lapsi­per­hei­den etuu­det ja tuet maksoi­vat vuonna 2019 noin 17 miljar­dia euroa. Eläke­jär­jes­tel­män koko­nai­suutta ei uudis­teta tässä yhteydessä.

PIRSTALEISUUS ONGELMANA

Suoma­lai­sen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män lähtö­koh­tana on ollut tarjota turvaa kaikille sitä tarvit­se­ville. Nykyi­sin ongel­mana on järjes­tel­män pirs­ta­lei­suus, arvioi SAK:n sosi­aa­li­asioi­den pääl­likkö Pirjo Väänä­nen.

– Kun ihmi­nen hakee sosi­aa­li­tur­vaa, hän ei aina tiedä, miten pitää hakea ja mihin on oikeus, Väänä­nen sanoo.

Pirjo Väänänen
Pirjo Väänä­nen

Sotu-järjes­telmä on perus­teil­taan hyvä, joten olemassa olevan järjes­tel­män korjaa­mi­nen ja paran­ta­mi­nen on hyvä lähestymistapa.

– Sosi­aa­li­tur­van on tule­vai­suu­des­sa­kin oltava sellai­nen, että se turvaa toimeen­tu­lon, kun ei syystä tai toisesta pysty teke­mään töitä, Väänä­nen sanoo.

SAK on linjan­nut, että sosi­aa­li­tur­van pitäisi jatkos­sa­kin olla syy- ja ansioperusteista.

Syype­rus­tei­suu­della tarkoi­te­taan, että sosi­aa­li­tur­vae­tuuk­sia ja ‑palve­luja tarjo­taan esimer­kiksi sairau­den, perheen­li­säyk­sen tai korkean iän estäessä toimeen­tu­lon hankkimista.

Ansio­pe­rus­tei­sella sosi­aa­li­tur­valla tarkoi­te­taan mallia, jossa aiem­mat ansiot vaikut­ta­vat sosi­aa­li­tur­van tasoon.

– Tarkoi­tus on antaa pusku­ria, ettei ihmi­sen koko elämä mene sekai­sin, kun jää työt­tö­mäksi, Väänä­nen kertoo.

Työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­telmä on raken­nettu aikana, jolloin pitkät yhtä­jak­soi­set työsuh­teet olivat lähtö­kohta. Nykyi­sessä maail­massa työsuh­teet ovat monen pitui­sia ja muotoi­sia. Sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­telmä voi olla kankea esimer­kiksi pätkä­töitä tekevälle.

– Voi olla vaikea hahmot­taa, miten työn vastaa­not­ta­mi­nen vaikut­taa etuu­teen, Väänä­nen kertoo.

ETUUDET JA PALVELUT ERILLÄÄN

Nykyi­sessä sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mässä ei vält­tä­mättä mennä ongel­mien juuri­syille, vaan hoide­taan oireita.

– Järjes­tel­män ongel­ma­kohta on, että etuu­det ovat eriy­ty­neet palve­luista, Väänä­nen sanoo.

Sähköi­sen palve­lun kautta sosi­aa­li­tur­vae­tuu­den voi hakea ilman henki­lö­koh­taista palve­lua. Raha tulee tilille, mutta selvit­te­le­mättä voi jäädä, mistä syystä sosi­aa­li­tur­vaa tarvitaan.

– Sen sijaan, että halu­taan ratkoa työelä­mään liit­ty­viä ongel­mia sosi­aa­li­tur­van kautta, pitäisi tukea enem­män yksi­löä, Väänä­nen sanoo.

Järjes­tel­män ongel­ma­kohta on, että etuu­det ovat eriy­ty­neet palveluista.

Yksi­lön tuke­mi­nen voi olla esimer­kiksi henki­lö­koh­taista ohjausta, terveys­pal­ve­luja ja koulutusta.

Sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tusta vetävä seit­sen­vuo­ti­nen parla­men­taa­ri­nen sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tea on Väänä­sen mukaan perus­teltu toimin­ta­malli, sillä koko­nai­suu­dis­tusta ei voi rykäistä kerralla.

– On hyvä, että sosi­aa­li­turva nähdään koko­nai­suu­tena, ja pitkä­jän­tei­sesti pohdi­taan, mitkä ovat sosi­aa­li­tur­van ongel­mia ja millai­nen tule­vai­suu­den pitäisi olla.

Väänä­nen on sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tean asian­tun­ti­ja­jä­sen sekä työl­li­syy­den ja osaa­mi­sen jaos­ton jäsen.

YHDEN LUUKUN PERIAATTEELLA

Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­teri Hanna Sark­ki­nen alle­kir­joit­taa ajatuk­sen sosi­aa­li­tur­van monimutkaisuudesta.

– Sosi­aa­li­tur­van koko­nai­suus on muut­tu­nut jonkin­lai­seksi viida­koksi, Sark­ki­nen toteaa.

Hanna Sark­ki­nen

Esimer­kiksi osa-aikai­sesti työs­ken­te­levä ja samalla opin­toja suorit­tava ihmi­nen ei vält­tä­mättä löydä paik­kaansa tuki­jär­jes­tel­mästä. Myös yrit­tä­jän ja työn­tekijän raja on hämär­ty­mään päin.

– Sosi­aa­li­tur­vaa pitäisi pystyä selkeyt­tä­mään siten, että se vastaa eri elämän­ti­lan­tei­siin, Sark­ki­nen sanoo.

Yhden luukun peri­aate on minis­te­rin mukaan hyvä tavoite. Tällä hetkellä luuk­kuja voi olla monta, kun ihmi­nen on samaan aikaan Kelan, TE-palve­lui­den ja soten asiakas.

Sark­ki­nen katsoo, että eri järjes­tel­mät voivat toimia taus­talla, mutta asia­kasta pitäisi pystyä palve­le­maan yhdellä luukulla. Oikeutta eri etuuk­siin ei tarvit­sisi selvi­tellä monista lähteistä.

– Ihmi­nen elää elämäänsä koko­nai­suu­tena, ei hallin­nol­li­sissa siiloissa, Sark­ki­nen sanoo.

SOSIAALITURVAN UUDISTUS ASKEL KERRALLAAN

Sark­ki­nen pohtii, että sosi­aa­li­tur­van uudis­tus on laaja koko­nai­suus, joten ylivaa­li­kau­ti­nen ja parla­men­taa­ri­nen valmis­telu on perusteltua.

– Toive on, että saatai­siin ongel­ma­koh­tiin yhtei­sym­mär­rystä, joka kantaisi vaalien yli, Sark­ki­nen kertoo.

Tarkoi­tuk­sena on, että uudis­tus etenee osauu­dis­tus kerral­laan. Vanhem­pien kesken vapaita tasaava perhe­va­paa­uu­dis­tus astuu voimaan syksyllä 2022. Myös työky­vyt­tö­myy­se­läk­keeltä töihin paluuta helpot­tava laki­muu­tos on valmistelussa.

Aske­lista voi löytyä yhtei­sym­mär­rystä, vaikka isosta kuvasta ei olisi yhteistä näkemystä.

Sosi­aa­li­tur­va­ko­mi­tea on myös siir­tä­nyt jatko­val­mis­te­luun osauu­dis­tuk­sia, joiden kanssa edetään muita osia nopeam­min. Näihin kuuluu muun muassa mahdol­li­suus hakea useita etuuk­sia samalla kertaa.

– On realis­tista ajatella, että sosi­aa­li­tur­van uudis­tus on jatkuva prosessi, Sark­ki­nen toteaa ja muis­tut­taa, ettei­vät kaikki uudis­tuk­set vaadi lakimuutoksia.

Puolueilla on erilai­sia kantoja, mihin suun­taan sosi­aa­li­tur­van koko­nai­suutta pitäisi kehit­tää. Siksi­kin yhden suuren uudis­tus­pa­ke­tin sorvaa­mi­nen olisi parla­men­taa­ri­sesti vaikeaa.

– Aske­lista voi löytyä yhtei­sym­mär­rystä, vaikka isosta kuvasta ei olisi yhteistä näke­mystä, Sark­ki­nen uskoo.

ENNALTAEHKÄISYÄ JA VIIVEET POIS

Toimeen­tu­lo­tuki on lähtö­koh­tai­sesti tarkoi­tettu väliai­kai­seksi tueksi, joka auttaa, kun muu sosi­aa­li­turva ei riitä. Käytän­nössä toimeen­tu­lo­tuki on kuiten­kin muodos­tu­nut isolle ryhmälle pääasial­li­seksi ja pitkä­ai­kai­seksi tueksi.

Sark­ki­nen arvioi, että muiden tukien tason tarkis­ta­mi­nen sekä etuuk­sien ja palve­lu­jen parempi yhteen­so­vit­ta­mi­nen voisi­vat nostaa ihmi­siä pois toimeen­tu­lo­tuen varasta.

Sosi­aa­li­tur­van heiken­nyk­siä pide­tään ajoit­tain ratkai­suna kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­seen. Nykyi­sen halli­tuk­sen ohjel­maan on kuiten­kin kirjattu, ettei perus­tur­vaa leikata.

– En usko, että tason leik­kaus on vaarana. Sellai­seen ei ole parla­men­taa­rista yhtei­sym­mär­rystä, Sark­ki­nen toteaa.

Ansio­työn ja sosi­aa­li­tur­van yhteen­so­vit­ta­mi­seen Sark­ki­nen tarjoaa yhdeksi lääk­keeksi auto­maa­tiota, jolla voitai­siin nopeut­taa tukien maksatusta.

– Viiveet aiheut­ta­vat ongel­mia, vaikka työkeik­koja kannat­taisi tehdä, Sark­ki­nen antaa esimerkin.

Kaik­ki­aan sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män ennal­taeh­käi­se­viä element­tejä pitäisi vahvis­taa. Palve­lui­den pitäisi tukea työs­sä­jak­sa­mista, jotta muulle sosi­aa­li­tur­valle ei olisi tarvetta.

– Erityi­sesti psyko­so­si­aa­li­set kuor­mi­tus­te­ki­jät ovat iso asia, josta pitää olla huolis­saan,  ja kuor­mi­tuk­sen syihin pitää paneu­tua, Sark­ki­nen sanoo.

Sosi­aa­li­tur­van ansio­si­don­nai­sia osia Sark­ki­nen ei näe sosi­aa­li­tur­van uudis­tuk­sen keskei­sinä osina.

– En usko, että ansio­si­don­nai­siin etuuk­siin tulee huimaa muutosta, sillä ne toimi­vat omalla logii­kal­laan, Sark­ki­nen sanoo.