Sosiaaliturvan uudistus tulee tarpeeseen – “Kokonaisuus on muuttunut viidakoksi”

Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä ongel­mako­htia ovat mon­imutkaisu­us, ansio­työn ja sosi­aal­i­tur­van yhteenso­vit­tamisen vaikeus, toimeen­tu­lotuen liian suuri rooli sekä rahal­lis­ten etuuk­sien eriy­tymi­nen tar­jo­tu­ista palveluista.

Näin on määritel­lyt kansane­dus­ta­jista koos­t­u­va sosi­aal­i­tur­vakomitea, joka lin­jaa sosi­aal­i­tur­van uud­is­tus­ta. Komitea on par­la­men­taari­nen, eli kaikil­la eduskun­ta­puolueil­la on siinä edus­ta­jansa.

Sosi­aal­i­tur­vakomitea aloit­ti toim­intansa maalisku­us­sa 2020. Työ jatkuu seu­raavalle vaa­likaudelle aina vuo­teen 2027. Komitean työtä tukee viisi asioi­ta valmis­tel­e­vaa jaos­toa.

Jouluku­us­sa 2021 sosi­aal­i­tur­vakomitea julka­isi 18-kohtaisen kan­nan­oton liit­tyen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän ongel­mako­hti­in. Kan­nan­otois­sa lin­jat­ti­in tavoit­tei­ta, joi­hin haetaan seu­raavak­si käytän­nön ratkaisu­ja.

Sosi­aal­i­tur­va (sotu) on palvelui­ta ja rahana mak­set­tavia etuuk­sia. Sotu-jär­jestelmän tarkoituk­se­na on taa­ta toimeen­tu­lo muun muas­sa sairaille, van­hoille, lap­siper­heille ja opiske­li­joille. Suomes­sa sosi­aal­i­tur­vaa toimeen­panevat Kela, kun­nat, työt­tömyyskas­sa sekä eläke- ja muut vaku­u­tus­laitok­set.

Uud­is­tusten kohteena ole­vat työikäis­ten ja lap­siper­hei­den etu­udet ja tuet mak­soi­vat vuon­na 2019 noin 17 mil­jar­dia euroa. Eläke­jär­jestelmän kokon­aisu­ut­ta ei uud­is­te­ta tässä yhtey­dessä.

PIRSTALEISUUS ONGELMANA

Suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän lähtöko­htana on ollut tar­jo­ta tur­vaa kaikille sitä tarvit­seville. Nyky­isin ongel­mana on jär­jestelmän pirstaleisu­us, arvioi SAK:n sosi­aalia­sioiden pääl­likkö Pir­jo Väänä­nen.

– Kun ihmi­nen hakee sosi­aal­i­tur­vaa, hän ei aina tiedä, miten pitää hakea ja mihin on oikeus, Väänä­nen sanoo.

Sotu-jär­jestelmä on perusteil­taan hyvä, joten ole­mas­sa ole­van jär­jestelmän kor­jaami­nen ja paran­t­a­mi­nen on hyvä läh­estymistapa.

– Sosi­aal­i­tur­van on tule­vaisu­udessakin olta­va sel­l­ainen, että se tur­vaa toimeen­tu­lon, kun ei syys­tä tai tois­es­ta pysty tekemään töitä, Väänä­nen sanoo.

SAK on lin­jan­nut, että sosi­aal­i­tur­van pitäisi jatkos­sakin olla syy- ja ansiope­rusteista.

Syype­r­usteisu­udel­la tarkoite­taan, että sosi­aal­i­tur­vae­tuuk­sia ja ‑palvelu­ja tar­jo­taan esimerkik­si sairau­den, per­heen­lisäyk­sen tai korkean iän estäessä toimeen­tu­lon han­kkimista.

Ansiope­rusteisel­la sosi­aal­i­tur­val­la tarkoite­taan mallia, jos­sa aiem­mat ansiot vaikut­ta­vat sosi­aal­i­tur­van tasoon.

– Tarkoi­tus on antaa puskuria, ettei ihmisen koko elämä mene sekaisin, kun jää työt­tömäk­si, Väänä­nen ker­too.

Työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmä on raken­net­tu aikana, jol­loin pitkät yhtä­jak­soiset työ­suh­teet oli­vat lähtöko­h­ta. Nykyisessä maail­mas­sa työ­suh­teet ovat mon­en pitu­isia ja muo­toisia. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä voi olla kankea esimerkik­si pätkätöitä tekevälle.

– Voi olla vaikea hah­mot­taa, miten työn vas­taan­ot­ta­mi­nen vaikut­taa etu­u­teen, Väänä­nen ker­too.

ETUUDET JA PALVELUT ERILLÄÄN

Nykyisessä sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmässä ei vält­tämät­tä men­nä ongelmien juurisy­ille, vaan hoide­taan oire­i­ta.

– Jär­jestelmän ongel­mako­h­ta on, että etu­udet ovat eriy­tyneet palveluista, Väänä­nen sanoo.

Sähköisen palvelun kaut­ta sosi­aal­i­tur­vae­tu­u­den voi hakea ilman henkilöko­htaista palvelua. Raha tulee tilille, mut­ta selvit­telemät­tä voi jäädä, mis­tä syys­tä sosi­aal­i­tur­vaa tarvi­taan.

– Sen sijaan, että halu­taan ratkoa työelämään liit­tyviä ongelmia sosi­aal­i­tur­van kaut­ta, pitäisi tukea enem­män yksilöä, Väänä­nen sanoo.

Jär­jestelmän ongel­mako­h­ta on, että etu­udet ovat eriy­tyneet palveluista.

Yksilön tukem­i­nen voi olla esimerkik­si henkilöko­htaista ohjaus­ta, ter­veyspalvelu­ja ja koulu­tus­ta.

Sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tus­ta vetävä seit­sen­vuoti­nen par­la­men­taari­nen sosi­aal­i­tur­vakomitea on Väänäsen mukaan perustel­tu toim­inta­malli, sil­lä kokon­aisu­ud­is­tus­ta ei voi rykäistä ker­ral­la.

– On hyvä, että sosi­aal­i­tur­va nähdään kokon­aisuute­na, ja pitkäjän­teis­es­ti pohdi­taan, mitkä ovat sosi­aal­i­tur­van ongelmia ja mil­lainen tule­vaisu­u­den pitäisi olla.

Väänä­nen on sosi­aal­i­tur­vakomitean asiantun­ti­ja­jäsen sekä työl­lisyy­den ja osaamisen jaos­ton jäsen.

YHDEN LUUKUN PERIAATTEELLA

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Han­na Sarkki­nen allekir­joit­taa ajatuk­sen sosi­aal­i­tur­van mon­imutkaisu­ud­es­ta.

– Sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­us on muut­tunut jonkin­laisek­si viidakok­si, Sarkki­nen toteaa.

Esimerkik­si osa-aikaises­ti työsken­televä ja samal­la opin­to­ja suorit­ta­va ihmi­nen ei vält­tämät­tä löy­dä paikkaansa tuk­i­jär­jestelmästä. Myös yrit­täjän ja työn­tek­i­jän raja on hämär­tymään päin.

– Sosi­aal­i­tur­vaa pitäisi pystyä selkeyt­tämään siten, että se vas­taa eri elämän­ti­lanteisi­in, Sarkki­nen sanoo.

Yhden luukun peri­aate on min­is­terin mukaan hyvä tavoite. Täl­lä het­kel­lä luukku­ja voi olla mon­ta, kun ihmi­nen on samaan aikaan Kelan, TE-palvelu­iden ja soten asi­akas.

Sarkki­nen kat­soo, että eri jär­jestelmät voivat toimia taustal­la, mut­ta asi­akas­ta pitäisi pystyä palvele­maan yhdel­lä luukul­la. Oikeut­ta eri etuuk­si­in ei tarvit­sisi selvitel­lä monista lähteistä.

– Ihmi­nen elää elämään­sä kokon­aisuute­na, ei hallinnol­li­sis­sa siilois­sa, Sarkki­nen sanoo.

SOSIAALITURVAN UUDISTUS ASKEL KERRALLAAN

Sarkki­nen pohtii, että sosi­aal­i­tur­van uud­is­tus on laa­ja kokon­aisu­us, joten yli­vaa­likau­ti­nen ja par­la­men­taari­nen valmis­telu on perustel­tua.

– Toive on, että saataisi­in ongel­mako­hti­in yhteisym­mär­rystä, joka kan­taisi vaalien yli, Sarkki­nen ker­too.

Tarkoituk­se­na on, että uud­is­tus ete­nee osauud­is­tus ker­ral­laan. Van­hempi­en kesken vapai­ta tasaa­va per­he­vap­aau­ud­is­tus astuu voimaan syksyl­lä 2022. Myös työkyvyt­tömyy­seläk­keeltä töi­hin palu­u­ta helpot­ta­va lakimuu­tos on valmis­telus­sa.

Aske­lista voi löy­tyä yhteisym­mär­rystä, vaik­ka isos­ta kuvas­ta ei olisi yhteistä näke­mys­tä.

Sosi­aal­i­tur­vakomitea on myös siirtänyt jatko­valmis­telu­un osauud­is­tuk­sia, joiden kanssa ede­tään mui­ta osia nopeam­min. Näi­hin kuu­luu muun muas­sa mah­dol­lisu­us hakea usei­ta etuuk­sia samal­la ker­taa.

– On real­is­tista ajatel­la, että sosi­aal­i­tur­van uud­is­tus on jatku­va pros­es­si, Sarkki­nen toteaa ja muis­tut­taa, etteivät kaik­ki uud­is­tuk­set vaa­di lakimuu­tok­sia.

Puolueil­la on eri­laisia kan­to­ja, mihin suun­taan sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ut­ta pitäisi kehit­tää. Sik­sikin yhden suuren uud­is­tus­paketin sor­vaami­nen olisi par­la­men­taaris­es­ti vaikeaa.

– Aske­lista voi löy­tyä yhteisym­mär­rystä, vaik­ka isos­ta kuvas­ta ei olisi yhteistä näke­mys­tä, Sarkki­nen uskoo.

ENNALTAEHKÄISYÄ JA VIIVEET POIS

Toimeen­tu­lo­tu­ki on lähtöko­htais­es­ti tarkoitet­tu väli­aikaisek­si tuek­si, joka aut­taa, kun muu sosi­aal­i­tur­va ei riitä. Käytän­nössä toimeen­tu­lo­tu­ki on kuitenkin muo­dos­tunut isolle ryh­mälle pääasial­lisek­si ja pitkäaikaisek­si tuek­si.

Sarkki­nen arvioi, että muiden tukien tason tark­ist­a­mi­nen sekä etuuk­sien ja palvelu­jen parem­pi yhteenso­vit­ta­mi­nen voisi­vat nos­taa ihmisiä pois toimeen­tu­lotuen varas­ta.

Sosi­aal­i­tur­van heiken­nyk­siä pide­tään ajoit­tain ratkaisuna kan­nustin­loukku­jen purkamiseen. Nykyisen hal­li­tuk­sen ohjel­maan on kuitenkin kir­jat­tu, ettei perus­tur­vaa leika­ta.

– En usko, että tason leikkaus on vaarana. Sel­l­aiseen ei ole par­la­men­taarista yhteisym­mär­rystä, Sarkki­nen toteaa.

Ansio­työn ja sosi­aal­i­tur­van yhteenso­vit­tamiseen Sarkki­nen tar­joaa yhdek­si lääk­keek­si automaa­tio­ta, jol­la voitaisi­in nopeut­taa tukien mak­sa­t­us­ta.

– Viiveet aiheut­ta­vat ongelmia, vaik­ka työkeikko­ja kan­nat­taisi tehdä, Sarkki­nen antaa esimerkin.

Kaikki­aan sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän ennal­taehkäi­se­viä ele­ment­te­jä pitäisi vahvis­taa. Palvelu­iden pitäisi tukea työssä­jak­samista, jot­ta muulle sosi­aal­i­tur­valle ei olisi tarvet­ta.

– Eri­tyis­es­ti psykososi­aaliset kuor­mi­tustek­i­jät ovat iso asia, jos­ta pitää olla huolis­saan,  ja kuor­mi­tuk­sen syi­hin pitää paneu­tua, Sarkki­nen sanoo.

Sosi­aal­i­tur­van ansiosi­don­naisia osia Sarkki­nen ei näe sosi­aal­i­tur­van uud­is­tuk­sen keskeis­inä osi­na.

– En usko, että ansiosi­don­naisi­in etuuk­si­in tulee huimaa muu­tos­ta, sil­lä ne toimi­vat oma­l­la logi­ikallaan, Sarkki­nen sanoo.