Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen toivoo, että sotu-uudistukseen saadaan yhteisymmärrys, joka kantaa vaalien yli.

Sosiaa­li­turvan uudistus tulee tarpee­seen – ”Kokonai­suus on muuttunut viidakoksi”

25.2.2022

TEKSTI JA KUVA ANTTI HYVÄRINEN

Suomen sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmä on lähtö­koh­dil­taan hyvä, mutta toteutus ei enää palvele kunnolla tuen tarvit­sijaa. Etuuk­sien ja palve­lujen pirsta­loi­tu­minen on keskeinen ongelma, johon sosiaa­li­turvan uudistus pyrkii vastaamaan.

Suomen sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmä ongel­ma­kohtia ovat monimut­kai­suus, ansio­työn ja sosiaa­li­turvan yhteen­so­vit­ta­misen vaikeus, toimeen­tu­lo­tuen liian suuri rooli sekä rahal­listen etuuk­sien eriyty­minen tarjo­tuista palveluista.

Näin on määri­tellyt kansan­edus­ta­jista koostuva sosiaa­li­tur­va­ko­mitea, joka linjaa sosiaa­li­turvan uudis­tusta. Komitea on parla­men­taa­rinen, eli kaikilla eduskun­ta­puo­lueilla on siinä edustajansa.

Sosiaa­li­tur­va­ko­mitea aloitti toimin­tansa maalis­kuussa 2020. Työ jatkuu seuraa­valle vaali­kau­delle aina vuoteen 2027. Komitean työtä tukee viisi asioita valmis­te­levaa jaostoa.

Joulu­kuussa 2021 sosiaa­li­tur­va­ko­mitea julkaisi 18-kohtaisen kannan­oton liittyen sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmän ongel­ma­koh­tiin. Kanna­no­toissa linjat­tiin tavoit­teita, joihin haetaan seuraa­vaksi käytännön ratkaisuja.

Sosiaa­li­turva (sotu) on palve­luita ja rahana makset­tavia etuuksia. Sotu-järjes­telmän tarkoi­tuk­sena on taata toimeen­tulo muun muassa sairaille, vanhoille, lapsi­per­heille ja opiske­li­joille. Suomessa sosiaa­li­turvaa toimeen­pa­nevat Kela, kunnat, työttö­myys­kassa sekä eläke- ja muut vakuutuslaitokset.

Uudis­tusten kohteena olevat työikäisten ja lapsi­per­heiden etuudet ja tuet maksoivat vuonna 2019 noin 17 miljardia euroa. Eläke­jär­jes­telmän kokonai­suutta ei uudis­teta tässä yhteydessä.

PIRSTALEISUUS ONGELMANA

Suoma­laisen sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmän lähtö­koh­tana on ollut tarjota turvaa kaikille sitä tarvit­se­ville. Nykyisin ongel­mana on järjes­telmän pirsta­lei­suus, arvioi SAK:n sosiaa­li­asioiden päällikkö Pirjo Väänänen.

– Kun ihminen hakee sosiaa­li­turvaa, hän ei aina tiedä, miten pitää hakea ja mihin on oikeus, Väänänen sanoo.

Pirjo Väänänen
Pirjo Väänänen

Sotu-järjes­telmä on perus­teil­taan hyvä, joten olemassa olevan järjes­telmän korjaa­minen ja paran­ta­minen on hyvä lähestymistapa.

– Sosiaa­li­turvan on tulevai­suu­des­sakin oltava sellainen, että se turvaa toimeen­tulon, kun ei syystä tai toisesta pysty tekemään töitä, Väänänen sanoo.

SAK on linjannut, että sosiaa­li­turvan pitäisi jatkos­sakin olla syy- ja ansioperusteista.

Syype­rus­tei­suu­della tarkoi­te­taan, että sosiaa­li­tur­vae­tuuksia ja ‑palve­luja tarjo­taan esimer­kiksi sairauden, perheen­li­säyksen tai korkean iän estäessä toimeen­tulon hankkimista.

Ansio­pe­rus­tei­sella sosiaa­li­tur­valla tarkoi­te­taan mallia, jossa aiemmat ansiot vaikut­tavat sosiaa­li­turvan tasoon.

– Tarkoitus on antaa puskuria, ettei ihmisen koko elämä mene sekaisin, kun jää työttö­mäksi, Väänänen kertoo.

Työttö­myys­tur­va­jär­jes­telmä on raken­nettu aikana, jolloin pitkät yhtäjak­soiset työsuh­teet olivat lähtö­kohta. Nykyi­sessä maail­massa työsuh­teet ovat monen pituisia ja muotoisia. Sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmä voi olla kankea esimer­kiksi pätkä­töitä tekevälle.

– Voi olla vaikea hahmottaa, miten työn vastaa­not­ta­minen vaikuttaa etuuteen, Väänänen kertoo.

ETUUDET JA PALVELUT ERILLÄÄN

Nykyi­sessä sosiaa­li­tur­va­jär­jes­tel­mässä ei välttä­mättä mennä ongel­mien juuri­syille, vaan hoide­taan oireita.

– Järjes­telmän ongel­ma­kohta on, että etuudet ovat eriyty­neet palve­luista, Väänänen sanoo.

Sähköisen palvelun kautta sosiaa­li­tur­vae­tuuden voi hakea ilman henki­lö­koh­taista palvelua. Raha tulee tilille, mutta selvit­te­le­mättä voi jäädä, mistä syystä sosiaa­li­turvaa tarvitaan.

– Sen sijaan, että halutaan ratkoa työelä­mään liittyviä ongelmia sosiaa­li­turvan kautta, pitäisi tukea enemmän yksilöä, Väänänen sanoo.

Järjes­telmän ongel­ma­kohta on, että etuudet ovat eriyty­neet palveluista.

Yksilön tukeminen voi olla esimer­kiksi henki­lö­koh­taista ohjausta, terveys­pal­ve­luja ja koulutusta.

Sosiaa­li­tur­va­uu­dis­tusta vetävä seitsen­vuo­tinen parla­men­taa­rinen sosiaa­li­tur­va­ko­mitea on Väänäsen mukaan perus­teltu toimin­ta­malli, sillä kokonai­suu­dis­tusta ei voi rykäistä kerralla.

– On hyvä, että sosiaa­li­turva nähdään kokonai­suu­tena, ja pitkä­jän­tei­sesti pohdi­taan, mitkä ovat sosiaa­li­turvan ongelmia ja millainen tulevai­suuden pitäisi olla.

Väänänen on sosiaa­li­tur­va­ko­mi­tean asian­tun­ti­ja­jäsen sekä työlli­syyden ja osaamisen jaoston jäsen.

YHDEN LUUKUN PERIAATTEELLA

Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teri Hanna Sarkkinen allekir­joittaa ajatuksen sosiaa­li­turvan monimutkaisuudesta.

– Sosiaa­li­turvan kokonai­suus on muuttunut jonkin­lai­seksi viida­koksi, Sarkkinen toteaa.

Hanna Sarkkinen

Esimer­kiksi osa-aikai­sesti työsken­te­levä ja samalla opintoja suorit­tava ihminen ei välttä­mättä löydä paikkaansa tukijär­jes­tel­mästä. Myös yrittäjän ja työntekijän raja on hämär­ty­mään päin.

– Sosiaa­li­turvaa pitäisi pystyä selkeyt­tä­mään siten, että se vastaa eri elämän­ti­lan­tei­siin, Sarkkinen sanoo.

Yhden luukun periaate on minis­terin mukaan hyvä tavoite. Tällä hetkellä luukkuja voi olla monta, kun ihminen on samaan aikaan Kelan, TE-palve­luiden ja soten asiakas.

Sarkkinen katsoo, että eri järjes­telmät voivat toimia taustalla, mutta asiakasta pitäisi pystyä palve­le­maan yhdellä luukulla. Oikeutta eri etuuk­siin ei tarvit­sisi selvi­tellä monista lähteistä.

– Ihminen elää elämäänsä kokonai­suu­tena, ei hallin­nol­li­sissa siiloissa, Sarkkinen sanoo.

SOSIAALITURVAN UUDISTUS ASKEL KERRALLAAN

Sarkkinen pohtii, että sosiaa­li­turvan uudistus on laaja kokonai­suus, joten ylivaa­li­kau­tinen ja parla­men­taa­rinen valmis­telu on perusteltua.

– Toive on, että saatai­siin ongel­ma­koh­tiin yhtei­sym­mär­rystä, joka kantaisi vaalien yli, Sarkkinen kertoo.

Tarkoi­tuk­sena on, että uudistus etenee osauu­distus kerral­laan. Vanhem­pien kesken vapaita tasaava perhe­va­paa­uu­distus astuu voimaan syksyllä 2022. Myös työky­vyt­tö­myy­se­läk­keeltä töihin paluuta helpot­tava lakimuutos on valmistelussa.

Askelista voi löytyä yhtei­sym­mär­rystä, vaikka isosta kuvasta ei olisi yhteistä näkemystä.

Sosiaa­li­tur­va­ko­mitea on myös siirtänyt jatko­val­mis­te­luun osauu­dis­tuksia, joiden kanssa edetään muita osia nopeammin. Näihin kuuluu muun muassa mahdol­li­suus hakea useita etuuksia samalla kertaa.

– On realis­tista ajatella, että sosiaa­li­turvan uudistus on jatkuva prosessi, Sarkkinen toteaa ja muistuttaa, etteivät kaikki uudis­tukset vaadi lakimuutoksia.

Puolueilla on erilaisia kantoja, mihin suuntaan sosiaa­li­turvan kokonai­suutta pitäisi kehittää. Siksikin yhden suuren uudis­tus­pa­ketin sorvaa­minen olisi parla­men­taa­ri­sesti vaikeaa.

– Askelista voi löytyä yhtei­sym­mär­rystä, vaikka isosta kuvasta ei olisi yhteistä näkemystä, Sarkkinen uskoo.

ENNALTAEHKÄISYÄ JA VIIVEET POIS

Toimeen­tu­lo­tuki on lähtö­koh­tai­sesti tarkoi­tettu väliai­kai­seksi tueksi, joka auttaa, kun muu sosiaa­li­turva ei riitä. Käytän­nössä toimeen­tu­lo­tuki on kuitenkin muodos­tunut isolle ryhmälle pääasial­li­seksi ja pitkä­ai­kai­seksi tueksi.

Sarkkinen arvioi, että muiden tukien tason tarkis­ta­minen sekä etuuk­sien ja palve­lujen parempi yhteen­so­vit­ta­minen voisivat nostaa ihmisiä pois toimeen­tu­lo­tuen varasta.

Sosiaa­li­turvan heiken­nyksiä pidetään ajoit­tain ratkai­suna kannus­tin­louk­kujen purka­mi­seen. Nykyisen halli­tuksen ohjel­maan on kuitenkin kirjattu, ettei perus­turvaa leikata.

– En usko, että tason leikkaus on vaarana. Sellai­seen ei ole parla­men­taa­rista yhtei­sym­mär­rystä, Sarkkinen toteaa.

Ansio­työn ja sosiaa­li­turvan yhteen­so­vit­ta­mi­seen Sarkkinen tarjoaa yhdeksi lääkkeeksi automaa­tiota, jolla voitai­siin nopeuttaa tukien maksatusta.

– Viiveet aiheut­tavat ongelmia, vaikka työkeik­koja kannat­taisi tehdä, Sarkkinen antaa esimerkin.

Kaikkiaan sosiaa­li­tur­va­jär­jes­telmän ennal­taeh­käi­seviä element­tejä pitäisi vahvistaa. Palve­luiden pitäisi tukea työssä­jak­sa­mista, jotta muulle sosiaa­li­tur­valle ei olisi tarvetta.

– Erityi­sesti psyko­so­si­aa­liset kuormi­tus­te­kijät ovat iso asia, josta pitää olla huolis­saan,  ja kuormi­tuksen syihin pitää paneutua, Sarkkinen sanoo.

Sosiaa­li­turvan ansio­si­don­naisia osia Sarkkinen ei näe sosiaa­li­turvan uudis­tuksen keskei­sinä osina.

– En usko, että ansio­si­don­nai­siin etuuk­siin tulee huimaa muutosta, sillä ne toimivat omalla logii­kal­laan, Sarkkinen sanoo.