Erikoiset työta­pa­tur­ma­ti­lastot Venäjällä

Aihe on valitet­tavan ajankoh­tainen. Marras­kuun lopussa Listv­jažn­ajan hiili­kai­voksen kaasu­rä­jäh­dyk­sessä kuoli 52 ihmistä. Työtur­val­li­suus­mää­räyksiä rikot­tiin karkeasti ja pitkään.

Vuonna 2019 Venäjällä kirjatut 1 613 kuole­maan johta­nutta työta­pa­turmaa on yksi maailman korkeimpia lukuja suhteessa väestö­mää­rään, Istories toteaa. Edelle menevät vain Egypti, Uzbekistan, Turkki, Meksiko, Hongkong ja Guadalupe.

Venäjällä kirjat­tiin 100 000 asukasta kohti työpai­koilla 6,4 kuolemaa. Saksassa luku oli 1,1 ja Ranskassa 2,5.

Muissa työta­pa­tur­missa viral­liset tilastot ovatkin päinvas­taiset. Ranskassa tapahtui 3 327 työta­pa­turmaa 100 000 asukasta kohti ja Saksassa 1 855,7. Venäjällä luku oli 140.

Istories arvioi, että kuole­man­ta­pauksia on vaikea salata, mutta muut työta­pa­turmat jätetään usein huomioi­matta tai kirja­taan kotona sattuneiksi.

Alira­por­tointi näkyy muissakin tilas­toissa. Venäjällä joka 21:s työta­pa­turma johti kuole­maan, Saksassa yksi 1 686 tapaturmaa kohti.

Työpai­koilla, joissa ammat­ti­liitto ei seuraa tilan­netta, on paljon helpompi piilottaa tapaturmat.

Lehti haastat­telee ammat­ti­liit­tojen keskus­jär­jestö KTR:n lakia­siain päällikkö Oleg Babitšia. Hän sanoo, että työnan­ta­jalla on vastuu työta­pa­tur­mista ja korvauk­sista työnte­ki­jöille. Ei onnet­to­muuksia, ei vastuuta. Vakuu­tus­mak­suis­takin voi tällöin saada alennusta.

”Työpai­koilla, joissa ammat­ti­liitto ei seuraa tilan­netta, on paljon helpompi piilottaa tapaturmat”, Babitš sanoo. Riippu­mat­to­mien liittojen toimin­ta­mah­dol­li­suudet ovat maassa vähäiset.

Kansain­vä­linen työjär­jestö ILO laskee, että yhtä kuole­man­ta­pausta kohden työpai­koilla sattuu 500–1 000 tapaturmaa. Istories arvioikin, että Venäjällä on 22–44 kertaa enemmän työta­pa­turmia kuin viral­li­sissa tilastoissa.

Oliko Istories-lehden rapor­tilla seurauksia? Kyllä, viran­omaiset määrit­te­livät lehden ja kuusi sen toimit­tajaa ulkomai­siksi agenteiksi. Lehdellä on toki synti­lis­tal­laan muutakin maan eliittiä häirin­nyttä tutkivaa journalismia.

Agentin leima tekee lehden ja journa­lis­tien työn käytän­nössä mahdot­to­maksi. Heille määrä­tään niin laaja ja yksityis­koh­tainen rapor­toin­ti­vel­vol­li­suus kaikesta toimin­nas­taan, että sitä ei voi noudattaa.

Seurauk­sena on jatkuva sakkojen ja jopa vankeus­ran­gais­tusten kierre. Tuomiois­tuimet jakavat pitkälti valtion johdon tahdon mukaisia poliit­tisia tuomioita.