Surevat ihmiset laskivat kukkia ja sytyttivät kynttilöitä Listvjažnajan hiilikaivoksen onnettomuudessa kuolleiden kaivostyöntekijöiden muistoksi Kemerovossa Keski-Siperiassa 3. joulukuuta.

Erikoi­set työta­pa­tur­ma­ti­las­tot Venäjällä

11.2.2022

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA AP/LEHTIKUVA

Työta­pa­tur­mat voivat olla Venä­jällä 44 kertaa ylei­sem­piä kuin viral­li­nen tilas­tointi kertoo, analy­soi venä­läi­nen verk­ko­lehti Isto­ries keväällä laajassa artikkelissaan.

Aihe on vali­tet­ta­van ajan­koh­tai­nen. Marras­kuun lopussa Listv­jažn­ajan hiili­kai­vok­sen kaasu­rä­jäh­dyk­sessä kuoli 52 ihmistä. Työtur­val­li­suus­mää­räyk­siä rikot­tiin karkeasti ja pitkään.

Vuonna 2019 Venä­jällä kirja­tut 1 613 kuole­maan johta­nutta työta­pa­tur­maa on yksi maail­man korkeim­pia lukuja suhteessa väes­tö­mää­rään, Isto­ries toteaa. Edelle mene­vät vain Egypti, Uzbe­kis­tan, Turkki, Meksiko, Hong­kong ja Guadalupe.

Venä­jällä kirjat­tiin 100 000 asukasta kohti työpai­koilla 6,4 kuole­maa. Saksassa luku oli 1,1 ja Rans­kassa 2,5.

Muissa työta­pa­tur­missa viral­li­set tilas­tot ovat­kin päin­vas­tai­set. Rans­kassa tapah­tui 3 327 työta­pa­tur­maa 100 000 asukasta kohti ja Saksassa 1 855,7. Venä­jällä luku oli 140.

Isto­ries arvioi, että kuole­man­ta­pauk­sia on vaikea salata, mutta muut työta­pa­tur­mat jäte­tään usein huomioi­matta tai kirja­taan kotona sattuneiksi.

Alira­por­tointi näkyy muis­sa­kin tilas­toissa. Venä­jällä joka 21:s työta­pa­turma johti kuole­maan, Saksassa yksi 1 686 tapa­tur­maa kohti.

Työpai­koilla, joissa ammat­ti­liitto ei seuraa tilan­netta, on paljon helpompi piilot­taa tapaturmat.

Lehti haas­tat­te­lee ammat­ti­liit­to­jen keskus­jär­jestö KTR:n lakia­siain pääl­likkö Oleg Babitšia. Hän sanoo, että työnan­ta­jalla on vastuu työta­pa­tur­mista ja korvauk­sista työn­te­ki­jöille. Ei onnet­to­muuk­sia, ei vastuuta. Vakuu­tus­mak­suis­ta­kin voi tällöin saada alennusta.

”Työpai­koilla, joissa ammat­ti­liitto ei seuraa tilan­netta, on paljon helpompi piilot­taa tapa­tur­mat”, Babitš sanoo. Riip­pu­mat­to­mien liit­to­jen toimin­ta­mah­dol­li­suu­det ovat maassa vähäiset.

Kansain­vä­li­nen työjär­jestö ILO laskee, että yhtä kuole­man­ta­pausta kohden työpai­koilla sattuu 500–1 000 tapa­tur­maa. Isto­ries arvioi­kin, että Venä­jällä on 22–44 kertaa enem­män työta­pa­tur­mia kuin viral­li­sissa tilastoissa.

Oliko Isto­ries-lehden rapor­tilla seurauk­sia? Kyllä, viran­omai­set määrit­te­li­vät lehden ja kuusi sen toimit­ta­jaa ulko­mai­siksi agen­teiksi. Lehdellä on toki synti­lis­tal­laan muuta­kin maan eliit­tiä häirin­nyttä tutki­vaa journalismia.

Agen­tin leima tekee lehden ja jour­na­lis­tien työn käytän­nössä mahdot­to­maksi. Heille määrä­tään niin laaja ja yksi­tyis­koh­tai­nen rapor­toin­ti­vel­vol­li­suus kaikesta toimin­nas­taan, että sitä ei voi noudattaa.

Seurauk­sena on jatkuva sakko­jen ja jopa vankeus­ran­gais­tus­ten kierre. Tuomiois­tui­met jaka­vat pitkälti valtion johdon tahdon mukai­sia poliit­ti­sia tuomioita.