Työehtosopimusten jälkivaikutus on ja pysyy

Työehtosopimuksen yleinen jälkivaikutus tarkoittaa sitä, että päättyneen työehtosopimuksen työehtoja noudatetaan myös sopimuksettomassa tilassa.

Jälkivaikutus jatkuu, kunnes uusi työehtosopimus tulee voimaan tai työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen ehdoista toisin. Perinteisesti työehtosopimusten väliin jäävä aika on ollut lyhyt.

– Se on kiistaton asia, että yleisen jälkivaikutuksen aikana jatketaan pääosin vanhan sopimuksen ehdoilla, mutta työrauhavelvoitetta ei ole, sanoo oikeustieteen tohtori ja työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja.

Työnantajapuolen irtiotot työehtosopimustoiminnasta ja uudelleenjärjestäytyminen ovat tuoneet tilanteeseen uusia muuttujia.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 lopettavansa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen ja siirtävänsä sopimisen yritystasolle.

Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 siirtävänsä valtakunnallisista työehdoista sopimisen uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn.

PERUSTELUT PUUTTUVAT

Työnantajapuolelta on heitetty ilmoille ajatus, jonka mukaan jälkivaikutus ei olisi voimassa uudenlaisissa työmarkkinatilanteissa.

– Se keskustelu puuttuu, mihin työnantaja voisi perustaa mahdolliset yksipuoliset työsuhteen ehtojen heikennykset, Paanetoja toteaa.

Työehtosopimuksen jälkivaikutuksesta voidaan sopia myös työehtosopimuksessa. Tällöin sopimukseen kirjataan, miten toimitaan sopimuksettomassa tilassa. Tässä lehtijutussa jälkivaikutuksella tarkoitetaan työehtosopimuksen yleistä jälkivaikutusta, josta ei ole erikseen sovittu työehtosopimuksessa.

Paanetoja kertoo, ettei yleisestä jälkivaikutuksesta ole säädetty laissa, joten tilanteessa toimitaan yleisten työoikeuden oppien mukaisesti. Hän korostaa, että vakiintuneen yleisen jälkivaikutuksen kumoamiselle tai jälkivaikutuksen syntymättä jäämiselle pitäisi löytyä oikeudellinen peruste.

Asiaa tutkinut ja selvitellyt Paanetoja ei ole löytänyt oikeudellisia perusteita, joiden nojalla työnantajapuoli voisi heikentää työehtoja yksipuolisella päätöksellä lukuun ottamatta tilanteita, joissa muutokset toteutetaan irtisanomisen vaihtoehtona irtisanomisperusteella.

VOIMASSA ILMAN TAKARAJAA

Jälkivaikutuksen kyseenalaistajat ovat perustelleet kantaansa sillä, että sopimuksettomasta tilasta tulee pysyvä, jos toinen osapuoli ilmoittaa lopettavansa tes-toiminnan.

– Pysyvää työehtosopimuksetonta tilaa ei voi tietää etukäteen eikä se synny toisen sopijapuolen ilmoituksella tai vetäytymisellä pois työehtosopimusten solmimisesta. Uuden työehtosopimuksen sopija voi olla uusi taho. Voi olla myös eri tasoilla tapahtuvaa sopimista, Paanetoja sanoo.

Työehtosopimuksen yleinen jälkivaikutus näyttäisi siis olevan voimassa toistaiseksi ilman ajallista takarajaa.

Jälkivaikutuksen aikana on periaatteessa mahdollista sopia työnantajan ja työntekijöiden välillä entistä heikommista työehdoista. Edunvalvonnalle ja tiedon jakamiselle on sopimuksettomassa tilassa tarvetta, jottei kukaan tee itselleen epäedullista sopimusta.

– Työntekijän on tärkeää ymmärtää, onko työehtosopimus katkolla ja miten se vaikuttaa omaan tilanteeseen, Paanetoja pohtii.

Sopimuksettomassakin tilassa laki velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti, joten esimerkiksi lomarahattoman työsopimuksen solmiminen uuden työntekijän kanssa ei välttämättä ole lain mukaista.

JÄRJESTÄYTYMINEN TÄRKEÄÄ

Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio kertoo, että työmarkkinatilanne on nyt uudenlainen, eikä jälkivaikutuksen pitävyyttä aivan vastaavassa tilanteessa ole aiemmin testattu ylemmissä oikeusasteissa.

– Oikeuskäytännöstä ei saada selviä askelmerkkejä tilanteen arviointiin, Tapio toteaa.

Jos työpaikalla ilmenee epäilyksiä, että työnantaja yrittää yksipuolisesti heikentää työehtoja jälkivaikutuksen aikana, hälytyskellojen pitäisi soida.

– Kannattaa ottaa viipymättä yhteys liittoon. Käydään tilanne läpi ja katsotaan, miten asiassa kannattaa edetä, Tapio kertoo.

Hänen arvionsa mukaan kysymys on ratkaistava ensisijaisesti neuvottelupöydässä. Ennakkoratkaisun saaminen tuomioistuimesta kestää vuosia, eikä sittenkään ole varmaa, saadaanko yleispätevää ratkaisua. Työehtoja ei siis pidä jättää oikeuskäytännön varaan.

– On kriittisen tärkeää, että ihmiset järjestäytyvät ja varautuvat puolustamaan työehtojaan, Tapio sanoo.

Mitä suurempi osa työntekijöistä kuuluu työehtosopimukset neuvottelevaan Teollisuusliittoon, sitä vähemmän työnantajapuolella on intoa irtiottoihin tai yrityksiin heikentää työehtoja.

Tapio korostaa, että ala- tai yrityskohtaiset työehtosopimukset ovat paras turva tulevaisuudessakin. Yksittäisen yrityksen lupaus säilyttää vanhat työehdot ilman työehtosopimusta ei turvaa tulevaa.

– Sekin on heikennys nykyiseen, jos ehtojen säilyttäminen perustuu työnantajan yksipuolisessa päätösvallassa olevaan käytäntöön, Tapio muistuttaa.