Pääkirjoitus
Aluevaaleissa äänestetään hyvinvoinnista
Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestetään ensi tammikuussa. Vaaleissa äänestetään siitä, ketkä saavat päättää hyvinvoinnista kotimaamme 21 hyvinvointialueella. Vain Helsingissä vaaleja ei järjestetä.
Aluevaaleissa valitaan aluevaltuustot, joissa toimivat aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueensa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Toisin sanoen aluevaltuustoissa tehdään linjaukset ja annetaan vastaukset siihen, miten julkiset hyvinvointipalvelut järjestetään, missä ja miten ne ovat saatavilla.
Hyvinvointipalveluilla ja niiden saatavuudella, kuten terveyskeskuksilla, neuvolalla, vanhusten hoivapalveluilla tai hammashoidolla, on suuri merkitys ihmisten arjessa juuri silloin, kun niille on tarve. Silloin olennaista on, pääseekö vastaanotolle nopeasti vai pitääkö jonottaa, sijaitsevatko palvelut lähellä vai matkan päässä.Aluevaltuustojen tehtäviin sisältyy jo pitkään valmistellun sote-uudistuksen eteenpäin kuljettaminen.
Sote-uudistus puolestaan on kautta aikain suurin liikkeenluovutus Suomessa. Näin ollen aluevaalit ovat myös resurssien kohdentamisen näkökulmasta ja euroissa punnittuna merkittävä vaikutusväylä. Sote-palveluiden ja pelastustoimen valtakunnallinen budjetti oli viime vuonna noin 20 miljardia euroa, siis 20 tuhatta miljoonaa euroa ja 3 600 euroa jokaista suomalaista kohden. Samalla muutoksessa lähes 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen työntekijää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen.
Aluevaltuustojen tulevat linjaukset ja päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen konkreettisesti.
Aluevaaleissa äänestetään hyvinvoinnista. Aluevaltuustojen tulevat linjaukset ja päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen konkreettisesti. Kun aluevaltuustot tekevät näitä linjauksia nyt ensimmäistä kertaa, on niiden painoarvo poikkeuksellisen suuri.
Kysymys on palvelutuotannon ja palvelujen järjestämisen pohjan valamisesta ja kokonaisuuden rakentamisesta hyvinvointialueilla. Se on perusta tulevaisuuden päätöksenteolle, jossa alkuperäisiin päätöksiin, eli hyvinvointipalvelujen tuottamisen perusteisiin, ei enää välttämättä kovin herkästi kajota.
Äänioikeuden käyttäminen on aluevaaleissa tuiki tarpeellista. Äänestäminen on paras tapa vaikuttaa asioihin. Samalla on hyvä muistaa, että myös äänestämättä jättäminen vaikuttaa lopputulokseen.
Mitä vähemmän vaaleissa äänestetään, sitä pienemmän joukon käsiin päätösvalta hyvinvointialueilla siirtyy. Mitä korkeammaksi äänestysprosentti nousee, sitä suurempi joukko on ollut hyvinvoinnin tulevia linjauksia rakentamassa, ja sitä demokraattisempi on vaalien lopputulos.
Kannattaa siis olla silmä tarkkana ja kuunnella valppaasti, mitä puolueet ja ehdokkaat asioista linjaavat. Eroja varmasti löytyy omaa valintaa helpottamaan. Ennakkoäänestys alkaa tammikuun 12. päivä. Varsinainen äänestyspäivä on 23. tammikuuta.
Kirjoittaja on Tekijä-lehden päätoimittaja.
