Alue­vaa­leissa äänes­te­tään hyvinvoinnista

Suomen ensim­mäi­set alue­vaa­lit järjes­te­tään ensi tammi­kuussa. Vaaleissa äänes­te­tään siitä, ketkä saavat päät­tää hyvin­voin­nista koti­maamme 21 hyvin­voin­tia­lu­eella. Vain Helsin­gissä vaaleja ei järjestetä.

Alue­vaa­leissa vali­taan alue­val­tuus­tot, joissa toimi­vat alue­val­tuu­te­tut päät­tä­vät hyvin­voin­tia­lu­eensa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luista sekä pelas­tus­toi­mesta. Toisin sanoen alue­val­tuus­toissa tehdään linjauk­set ja anne­taan vastauk­set siihen, miten julki­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lut järjes­te­tään, missä ja miten ne ovat saatavilla.

Hyvin­voin­ti­pal­ve­luilla ja niiden saata­vuu­della, kuten terveys­kes­kuk­silla, neuvo­lalla, vanhus­ten hoiva­pal­ve­luilla tai hammas­hoi­dolla, on suuri merki­tys ihmis­ten arjessa juuri silloin, kun niille on tarve. Silloin olen­naista on, pääseekö vastaa­no­tolle nopeasti vai pitääkö jonot­taa, sijait­se­vatko palve­lut lähellä vai matkan päässä.Aluevaltuustojen tehtä­viin sisäl­tyy jo pitkään valmis­tel­lun sote-uudis­tuk­sen eteen­päin kuljettaminen.

Sote-uudis­tus puoles­taan on kautta aikain suurin liik­keen­luo­vu­tus Suomessa. Näin ollen alue­vaa­lit ovat myös resurs­sien kohden­ta­mi­sen näkö­kul­masta ja euroissa punnit­tuna merkit­tävä vaiku­tus­väylä. Sote-palve­lui­den ja pelas­tus­toi­men valta­kun­nal­li­nen budjetti oli viime vuonna noin 20 miljar­dia euroa, siis 20 tuhatta miljoo­naa euroa ja 3 600 euroa jokaista suoma­laista kohden. Samalla muutok­sessa lähes 200 000 sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men työn­te­ki­jää siir­tyy uuden työnan­ta­jan palvelukseen.

Alue­val­tuus­to­jen tule­vat linjauk­set ja päätök­set vaikut­ta­vat ihmis­ten arkeen konkreettisesti.

Alue­vaa­leissa äänes­te­tään hyvin­voin­nista. Alue­val­tuus­to­jen tule­vat linjauk­set ja päätök­set vaikut­ta­vat ihmis­ten arkeen konkreet­ti­sesti. Kun alue­val­tuus­tot teke­vät näitä linjauk­sia nyt ensim­mäistä kertaa, on niiden painoarvo poik­keuk­sel­li­sen suuri.

Kysy­mys on palve­lu­tuo­tan­non ja palve­lu­jen järjes­tä­mi­sen pohjan vala­mi­sesta ja koko­nai­suu­den raken­ta­mi­sesta hyvin­voin­tia­lueilla. Se on perusta tule­vai­suu­den päätök­sen­teolle, jossa alku­pe­räi­siin päätök­siin, eli hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­sen perus­tei­siin, ei enää vält­tä­mättä kovin herkästi kajota.

Äänioi­keu­den käyt­tä­mi­nen on alue­vaa­leissa tuiki tarpeel­lista. Äänes­tä­mi­nen on paras tapa vaikut­taa asioi­hin. Samalla on hyvä muis­taa, että myös äänes­tä­mättä jättä­mi­nen vaikut­taa lopputulokseen.

Mitä vähem­män vaaleissa äänes­te­tään, sitä pienem­män joukon käsiin päätös­valta hyvin­voin­tia­lueilla siir­tyy. Mitä korkeam­maksi äänes­tys­pro­sentti nousee, sitä suurempi joukko on ollut hyvin­voin­nin tule­via linjauk­sia raken­ta­massa, ja sitä demo­kraat­ti­sempi on vaalien lopputulos.

Kannat­taa siis olla silmä tark­kana ja kuun­nella valp­paasti, mitä puolu­eet ja ehdok­kaat asioista linjaa­vat. Eroja varmasti löytyy omaa valin­taa helpot­ta­maan. Ennak­ko­ää­nes­tys alkaa tammi­kuun 12. päivä. Varsi­nai­nen äänes­tys­päivä on 23. tammikuuta.

Kirjoit­taja on Tekijä-lehden päätoimittaja.