Riku Aalto: Uuden työnan­ta­jayh­dis­tyksen jäsen­määrä näyttää vähäiseltä

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden uusi työnan­ta­jayh­distys kertoi jäsen­mää­räs­tään ensi kertaa. Nykytie­doilla on vaikea arvioida, onko yhdistys todel­linen neuvot­te­lu­kump­pani Teollisuusliitolle.

6.9.2021

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pimus päättyy marras­kuun lopussa, mutta neuvot­te­lu­kier­roksen ympärillä on vielä useita avoimia kysymyksiä.

Tilanne johtuu Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n maalis­kui­sesta ilmoi­tuk­sesta luopua valta­kun­nal­listen työeh­to­so­pi­musten tekemi­sestä ja perustaa uusi työnan­ta­jayh­distys neuvot­te­le­maan valtakunnallisesti.

Uusi Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­tajat ry kertoi 6. syyskuuta järjes­te­tyssä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, että se on hyväk­synyt jäsenik­seen hieman yli 200 yritystä, joissa työsken­telee noin 33 000 työnte­kijää. Näiden lisäksi noin 60 yritystä oli hakenut jäsenyyttä, mutta hakemuksia ei oltu vielä käsitelty.

Uudessa yhdis­tyk­sessä mukana olevia yrityksiä ei nimetty, joten tässä vaiheessa ei ole tietoa, kuinka moni yrityk­sistä ja niiden työnte­ki­jöistä toimii teolli­suus­liit­to­lai­silla sopimusaloilla.

Työeh­doista tulee koko alaa koskevia, eli yleis­si­tovia, jos työeh­to­so­pi­muksen neuvo­tel­leen työnan­ta­jayh­dis­tyksen jäseny­ri­tyk­sissä työsken­telee vähin­tään noin puolet alan työntekijöistä.

Uuden työnan­ta­jayh­dis­tyksen toimi­tus­joh­taja Jarkko Ruoho­niemi kertoi tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, ettei jo liitty­neistä yrityk­sistä kerrota tarkemmin julki­suu­teen, jotta jokainen yritys tekisi liitty­mis­pää­töksen omista lähtö­koh­dis­taan ja näin vältet­täi­siin ”sopuli-ilmiö”. Hän uskoi yleis­si­to­vuuden syntyyn teolli­silla aloilla.

ONKO UUSI YHDISTYS NEUVOTTELUKYPSÄ?

Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto toteaa, että uuden työnan­ta­jayh­dis­tyksen jäsen­määrä näyttää vielä vähäi­seltä. Lisätietoa tarvi­taan muun muassa siitä, miten jäseny­ri­tysten työnte­ki­jä­määrä jakautuu sopimus­aloit­tain ja henkilöstöryhmittäin.

– Ensin tutus­tu­taan yhdis­tyk­seen ja sitten pääte­tään, onko uusi yhdistys neuvot­te­lu­kypsä, Aalto toteaa.

Nykyisin tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa noin kaksi kolmesta yrityk­sestä on sovel­tanut työeh­to­so­pi­musta yleis­si­to­vuuden perusteella.

– Yrityk­sissä, jotka eivät ole liitty­neet uuteen yhdis­tyk­seen, voidaan valmis­tautua tilan­tee­seen, jossa ei ole työeh­to­so­pi­musta joulu­kuun ensim­mäi­senä päivänä, Aalto sanoo.

Aalto viestittää Teolli­suus­liiton jäsenille, että tulipa tekno­lo­gia­teol­li­suu­teen yleis­si­to­vuutta tai ei, liitto neuvot­telee jäsen­tensä työehdot työeh­to­so­pi­muksen tasolle.

– Se voi olla pitkä tie, mutta työnte­ki­jöiden ei tarvitse pelätä ehtojen heikke­ne­mistä, Aalto sanoo.

AIKATAULU ON TIUKKA

Teolli­suus­liiton tekno­lo­gia­sek­torin johtaja Jyrki Virtanen korostaa, että ennen neuvot­te­lujen alkua pitää olla tiedossa, ketä uusi työnan­ta­jayh­distys edustaa.

Aikataulu käy tiukaksi, sillä ilman uutta sopimusta joulu­kuussa ollaan sopimuk­set­to­massa tilassa, jossa työrau­ha­vel­voi­tetta ei enää ole.

– Totta kai meidänkin tavoit­teemme on, että saadaan neuvo­teltua sopimus. Ei ole itsetar­koitus ajaa työmark­ki­na­kenttää sekasor­toi­seen tilaan, Virtanen toteaa.

Jyrki Virtanen
Jyrki Virtanen

Paikal­lisen sopimisen lisää­minen toistuu työnan­ta­ja­puolen tavoit­teissa. Virtanen muistuttaa, että tekno­lo­gia­teol­li­suuden nykyi­sessä työeh­to­so­pi­muk­sessa voidaan 70 kohdasta sopia toisin paikallisesti.

– Työpai­kalla osapuo­lilla pitää olla sopimisen kulttuuri. Asia ei ratkea sillä, että sopimus vaihde­taan, kun paikal­linen sopiminen on mahdol­lista nykyi­sis­säkin sopimuk­sissa, Virtanen sanoo.

ITSENÄINEN TOIMIJA VAI BULVAANI?

Uudessa työnan­ta­jayh­dis­tyk­sessä katso­taan, että suoma­laista vienti­ve­toista palkka­mallia ei ole kuopattu, vaikka työnan­ta­ja­puoli on hajaut­tanut työeh­doista sopimista.

– Onko mitään relevanssia vienti­ve­toi­sella mallilla, kun työnan­tajat eivät tunnu itsekään uskovan malliin, Aalto kysyy.

Virtanen pitää erikoi­sena, että työnan­ta­ja­puoli toisaalta ajaa vienti­ve­toista mallia, jossa kustan­nukset olisivat kaikille samat, mutta toisaalta haluaisi osalle yrityk­sistä eri ehdot, joiden myötä myös työvoi­ma­kus­tan­nukset poikke­ai­sivat yhtei­sesti sovitusta mallista.

– Toistai­seksi mieti­tyttää kovasti, onko uusi yhdistys oikeasti itsenäinen toimija vai erään­lainen bulvaani työmark­ki­noilla, Virtanen sanoo.

Uusi työnan­ta­jayh­distys toimii ainakin tämän vuoden ajan yhtei­sillä resurs­seilla Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:n kanssa. Toimi­tus­joh­taja Ruoho­niemi vakuutti tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa, että uusi työan­ta­jayh­dis­tyksen hallitus tekee päätökset itsenäi­sesti ja yhdistys on ensi vuonna aloit­ta­massa oman jäsen­maksun perimisen.

TYÖEHTOJA OLTAVA VALMIS PUOLUSTAMAAN

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa yritysten tilaus­kannat ovat nyt yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työnan­tajat ry:n tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa maalat­tiin kuitenkin kuvaa, jossa hyvä vaihe on väliai­kainen ja johtuu korona­ti­lan­teen helpot­ta­mi­sesta ja julki­sesta elvytyksestä.

Virtanen toteaa, ettei muista sopimus­neu­vot­te­luja, joiden alla työnan­ta­jien näkymä tulevai­suu­desta olisi ollut positii­vinen. Hän korostaa, että parasta on katsoa suurempaa kuvaa.

– Tilaus­kannat menevät ylös ja alas. Sopimukset pitää neuvo­tella johonkin siihen väliin.

Työnan­ta­ja­puolen toimien takia tilanne on kiris­tynyt työmark­ki­noilla, joten viimeis­tään nyt jokaisen työntekijän kannattaa kiinnostua työeh­tojen tulevaisuudesta.

– Jokaisen täytyy olla valmis puolus­ta­maan omia työeh­to­jaan, Virtanen sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA