Sähkö­au­tot muut­ta­vat liiken­nettä sekä harras­teau­to­jen lait­ta­mista. Muutos on hidas eikä ollen­kaan pelottava.

14.7.2021

ATTE KAARTOSALMI (vasem­malla)

Tampere
Kesä­työn­te­kijä, SSAB, Hämeenlinna
Tieto­tek­nii­kan insi­nöö­rio­pis­ke­lija, Tamk

JANNE CEDERLUND

Tampere
Asen­taja, Patria Land, Hämeenlinna
Kone­tek­nii­kan insi­nöö­rio­pis­ke­lija, Tamk

Olipa kerran, reilut sata vuotta sitten, auto­mo­biili. Sen käyt­tö­voi­maksi pohdit­tiin niin kaasua, sähköä kuin bensaa­kin. Moderni ihmi­nen näki tule­vai­suu­den öljyssä – loppu onkin autoi­lun historiaa.

– Sähkö oli mukana alku­met­reiltä alkaen, ja sähkö­au­toja on tutkittu koko ajan. Hypet tule­vat kymme­nen vuoden sykleissä, sanoo tekno­lo­gia­pääl­likkö Panu Sainio Aalto-yliopistosta.

Sainio on tehnyt diplo­mi­työn aurin­ko­säh­kö­kilpa-autoista, ja liiken­teen sähköis­ty­mi­nen on kiin­nos­ta­nut häntä aina. Hän uskoo, että nyt auto­jen sähköis­ty­mi­nen menee maaliin asti.

Millai­nen maali on? Sitä on vielä vaikea sanoa, mutta polt­to­moot­to­rin kuolema on liioittelua.

– Polt­to­moot­to­rin mekaa­ni­nen yhteys renkaa­seen katkeaa, mutta polt­to­moot­tori ei katoa vielä vuosi­kym­me­niin. Tulemme näke­mään erilai­sia sähkö- ja polt­to­moot­to­rien yhdis­tel­miä ja jotain biopolt­toai­ne­se­koi­tuk­sia. Näiden suhde ja akku­jen koko sitten vaih­te­lee paikal­lis­ten mark­ki­noi­den mukaan.

Tähän saakka käsis­tään kätevä intoi­lija on voinut raken­taa auton hake­malla sen vaikka osa kerral­laan pellon­lai­dan puuha­maasta. Vuosi­kym­me­niä torin laidoilla on kurkittu kone­pel­lin alle ja kuun­neltu miten moot­tori kehrää ja basso jyskää.

Miten sähkö­au­tot muut­ta­vat asetel­maa? Jos veeka­sit katoa­vat, millä taaja­mien ääni­maa­ilma täyte­tään perjan­tai-iltai­sin? Muut­tuuko viimei­sillä euroilla tank­kaa­mi­nen sen miet­ti­mi­seen, miten sähkö­au­ton lataus­pis­teellä saisi tiris­tet­tyä sähköä jollain vippas­kons­tilla? Sähkö­au­ton moot­tori on aivan eri peli kuin polt­to­moot­tori – onko sen ropailu edes mahdollista?

Tätä täytyy pohtia alaa tunte­vien kanssa.

RAHA UPPOAA AUTOON

Ahve­nis­ton moot­to­ri­ra­dalla kireäksi viri­tetty Nissan Micra kiusaa rata-Bema­ria parin kier­rok­sen ajan. Sitten BMW näyt­tää voimansa ja menee menojaan.

Park­ki­pai­kalla menoa katsoo kaksi teol­li­suus­liit­to­laista auto­har­ras­ta­jaa. Atte Kaar­to­sal­men vuoden 2003 Golf GTI ja Janne Ceder­lun­din auto­maat­ti­vaih­tei­nen BMW 330 vuodelta 2004 kiil­te­le­vät kesän auringossa.

– On sitä mylly­tet­ty­kin 19 tuntia, nauraa Kaar­to­salmi kiil­tä­vän­mus­tan Golfin vierellä. Mylly­tys on auton maali­pin­nan kiil­lot­ta­mista koneel­li­sesti, jolloin pinnasta saadaan äärim­mäi­sen kova, kiil­tävä ja likaa hylkivä.

Kaar­to­salmi opis­ke­lee tieto­tek­nii­kan insi­nöö­riksi ja on kesä­töissä Hämeen­lin­nan SSAB:llä. Ceder­lund opis­ke­lee kone­tek­nii­kan insi­nöö­riksi ja käy töissä raken­ta­massa pans­sa­ria­jo­neu­voja Patrialla.

– Valtaosa käteen jäävästä rahasta menee auton lait­toon ja varao­siin, Ceder­lund nauraa.

– Haen netistä paljon tietoa, miten autosta saadaan parempi alkaen moot­to­rista aina sisus­taan saakka. Auton pitää näyt­tää hyvältä myös ulospäin.

Kaar­to­salmi on panos­ta­nut Golfin sisustaan.

– Ensi kesänä keski­tyn ulko­puo­leen. Myös koneen raken­ta­mi­nen kiin­nos­taisi, mutta siihen palaa sen verran rahaa, ettei siihen opis­ke­li­jan budje­tilla pysty, hän hymyilee.

VIRITTÄMISEN UUDET TUULET

Ceder­lund ja Kaar­to­salmi pohti­vat, miten sähkö­au­toja voi virit­tää mieleisekseen.

– Konetta ei samalla lailla voi ottaa auki, mutta alus­taa voi virit­tää, vanteita vaih­taa, ja kun tulee uusia malleja ja suku­pol­via, ehkä myös sisus­tusta voi muut­taa mielei­sek­seen, Kaar­to­salmi sanoo.

– Mutta kyllä tuo koneen virit­tä­mi­nen on auton laitossa oleellista.

Ceder­lun­dia mieti­tyt­tää yksilöllisyys.

– Jokai­nen raken­taa nyky­au­toissa esimer­kiksi pako­put­kis­ton omalla taval­laan. Mutta jos sähkö­au­toon voi hank­kia teho­pa­ke­tin netistä ja madal­taa auton samoilla osilla muiden kanssa, onko niissä mitään poik­kea­vaa, joka kiin­nos­taisi muita­kin harrastajia?

Konetta ei samalla lailla voi ottaa auki, mutta alus­taa voi virit­tää ja vanteita vaihtaa.

Aalto-yliopis­ton Sainio muis­tut­taa, että näitä asioita on pohdittu myös aiemmin.

– Kun autoi­hin tuli sähköi­set ruis­kut, sanot­tiin että niitä ei voi virit­tää. Sitten alkoi lastut­ta­mi­nen. Virit­tä­mi­sestä tuli jopa helpom­paa ja toisaalta siitä tuli palve­lua, jota jokai­sen ei tarvin­nut osata itse. Eivät kaikki osan­neet säätää Webe­rin kaasuttimiakaan.

Sainio uskoo, että into­himo auto­jen lait­ta­mi­seen jatkuu kuten ennen­kin – tosin se muut­taa muoto­aan. Laitet­ta­vaa riit­tää edel­leen sisus­tassa, alus­tassa, väri­tyk­sessä. Moot­to­ri­puo­lella tarvi­taan toki enem­män osaa­mista sähköstä, ohjel­mis­toista ja käyttöliittymistä.

– Mutta harras­tus on globaa­lia. Harras­ta­jia, jotka halua­vat ostaa toisil­taan palve­luja, löytyy kyllä, ja uusille jutuille on netissä valtava markkinointikanava.

HURJIEN TEHOJEN AUTOT

Myös Ceder­lun­din ja Kaar­to­sal­men puheissa vili­se­vät YouTube-kana­vat ja muu auto­si­sältö, mitä netistä haetaan ja hyödyn­ne­tään. Siellä on tutkittu myös spek­sit autosta, jota ollaan nyt lähdössä koea­ja­maan: täys­säh­köi­nen Audi e‑tron. Se tarjoaa sutjak­kaa suori­tus­ky­kyä: 300 kilowat­tia eli reilu neljä­sa­taa hevos­voi­maa ja 600 newto­nin vääntö liikaut­ta­vat Audin nollasta sataan alle kuudessa sekunnissa.

Sähkö­au­tot tarjoa­vat­kin parhaim­mil­laan hurjaa suori­tus­ky­kyä, ja oleel­lista on myös viivee­tön vaste ajopol­ki­men painamiseen.

Sähkö­moot­to­reissa on Sainion mukaan poten­ti­aa­lia enem­män kuin niistä otetaan vielä irti.

– V8-moot­to­rien viehä­tys on aina ollut muhkea vääntö, ja sähkö­au­toissa on samaa ilmiötä. Ne tarjoa­vat jännem­män ajet­ta­vuu­den – tulemme näke­mään erään­lai­sen vään­nön inkarnaation.

Autoi­lun viehä­tys tuskin siis katoaa sähkö­au­to­jen myötä.

– Sähkö­au­tosta saa tehot irti heti. Sitä ei koti­pi­halta lähtiessä tarvitse lämmi­tellä kuten polt­to­moot­to­ria, ennen kuin sille antaa tossua, Sainio hymyilee.

HELPPOA JA HURJAA

Ceder­lund ja Kaar­to­salmi palaa­vat koea­jo­len­kiltä. Takana on niin kaupun­kia­joa, hitaam­paa krui­sai­lua lähiöissä kuin polkai­sut moot­to­ri­tiellä. Miehillä on muikeat ilmeet.

– Olen posi­tii­vi­sen yllät­ty­nyt, erit­täin hyvä valinta. Autossa on paljon tekniik­kaa, ajomu­ka­vuutta ja se on vaiva­ton ajaa, sanoo Cederlund.

– Iso plussa myös ohjauk­sesta. Se on sähköi­sesti tehos­tettu, mutta siinä on hyvä tuntuma ja se toimii hyvin mata­lan pain­opis­teen kanssa. Ja kyllä­hän kiih­ty­vyys hymyi­lyt­tää, ei voi mitään, hän virnistää.

Molem­pien mies­ten arvioissa tois­tu­vat sanat pehmeys, ajami­sen help­pous, ajotuntuma.

– Mukava ajaa, mukava olla kyydissä, ja varsin­kin kaupun­gissa sähkö­au­ton help­pous tulee hyvin esille. Voisi­han tuol­laista miet­tiä, jos ei olisi opis­ke­lija, Kaar­to­salmi nauraa lähes 90 000 euron Audin penkissä.

POLTTOMOOTTORI EI KUOLE

Auto­jen sähköis­ty­mi­sessä ei sinänsä ole mitään uutta.

– Auto­han on ollut jo pitkään täynnä sähköä ja tieto­ko­neita, nyt myös voima­linja sähköis­tyy. Akku­tek­no­lo­gia, akku­jen kier­rä­tys tai latausin­fra ovat muutok­sen nopeutta rajoit­tava tekijä, mutta eivät enää este, Sainio sanoo.

Polt­to­moot­to­rilla tulee olemaan vielä iso rooli apuvoi­man­läh­teinä tai erilai­sissa hybridiratkaisuissa.

Sähkö­au­to­jen yleis­ty­mi­nen on vääjää­mä­töntä, mutta perin­teis­ten auto­jen katoa­mi­nen katu­ku­vasta on vielä kaukana. Monet auto­val­mis­ta­jat ovat ilmoit­ta­neet, että ne luopu­vat polt­to­moot­to­rien kehit­tä­mi­sestä tai valmis­tuk­sesta lähi­vuo­sina, mutta Sainio ei tätä niele.

– Polt­to­moot­to­rilla tulee olemaan vielä iso rooli apuvoi­man­läh­teinä tai erilai­sissa hybri­di­rat­kai­suissa. Polt­to­moot­to­rien hyöty­suhde, tehok­kuus ja muka­vuus ovat sitä paitsi kehit­ty­neet jatkuvasti.

ÄLY MUUTTAA LIIKENTEEN

Alalla kuin alalla kehi­tys menee eteen­päin. Sähkö­au­tot­kin ovat luon­nol­li­nen jatkumo liik­ku­mi­sen kehit­ty­mistä, Sainio muistuttaa.

Kauan sitten kaikki matkat kävel­tiin. Sitten kesy­tet­tiin hevo­nen, joka oli liik­ku­mi­sen ja työn­teon perus­yk­sikkö. Pellolla hevo­sen korva­si­vat trak­to­rit, muun liik­ku­mi­sen polku­pyörä, juna ja lopulta auto. Nyt hevo­set ovat muut­tu­neet kalliiksi harras­tuk­seksi, ja samoin voi käydä autoille.

Kehi­tys tuo myös turval­li­suutta. Autot sähköis­ty­vät ja niihin tulee yhä lisää älyä.

– Lapsen­lap­seni ihmet­te­le­vät aika­naan, että kun isoisä oli nuori, ajet­tiin autolla satasta, ihan itse. Sehän tarkoitti hurjaa kuole­man­vaa­raa, kun kahden auton kohtaa­mis­no­peus oli 200 kilo­met­riä tunnissa! Sainio pohtii.

Ennen pitkää autot ajavat­kin itse paikasta toiseen – laajem­man, koko liiken­nettä ohjaa­van järjes­tel­män kaitsemana.

– Sata vuotta sitten pihat olivat täynnä hevo­sia. Kun mennään sata vuotta eteen­päin, pihoissa on jotain, joka näyt­tää autolle, mutta jolla ei ole mitään teke­mistä nyky­au­ton kanssa. Se, että itse ajai­sin Espoosta Jyväs­ky­lään, on yhtä epäto­den­nä­köistä kuin että purjeh­ti­sin Skotlantiin.

LYHYT SANASTO

• SÄHKÖAUTO Autoa liikut­taa sähkö­moot­tori (tai useampi), joka saa virtansa akuista. Kun sähkö loppuu, päät­tyy matkan­teko, joten pidem­mät matkat vaati­vat suun­nit­te­lua lataus­pai­koista. Auton toimin­ta­säde riip­puu akun kapa­si­tee­tista – tällä hetkellä keski­ver­to­säh­kö­au­tolla pääsee kerta­la­tauk­sella 300–400 kilo­met­riä. Pakka­sella toimin­ta­säde voi laskea merkittävästi.
• LATAUSHYBRIDI /​ PISTOKEHYBRIDI Autossa on sekä polt­to­moot­tori (bensa/​diesel) että sähkö­moot­tori akkui­neen. Lada­tut akut mahdol­lis­ta­vat autosta riip­puen noin 30–60 kilo­met­rin ajon sähköllä. Kun sähkö loppuu, matka jatkuu polt­to­moot­to­rin voimin. Kiih­dy­tyk­sissä sähkö- ja polt­to­moot­tori voivat myös toimia yhdessä.
• ITSELATAAVA HYBRIDI Autossa on polt­to­moot­to­rin apuna sähkö­moot­tori, mutta akkuja ei voi ladata. Auto sen sijaan varas­toi ja hyödyn­tää jarrutusenergiaa.

Auto­koulu kaipaa uudis­tusta – sähkö­auto mullis­taa opetuksen

Sähkö­au­ton ajami­nen poik­keaa jonkin verran polt­to­moot­to­ri­au­tolla ajami­sesta. Vaikka syytä olisi, auto­kou­luissa ei vielä ajeta sähköllä – se vaatii lakimuutoksia.

Sähkö­au­tot aiheut­ta­vat mietit­tä­vää kuljet­ta­ja­kou­lu­tuk­seen ja nuor­ten liikenneturvallisuuteen.

– Nykyi­sillä opetus­mää­rillä sähkö­au­to­jen teho ja kiih­ty­vyys voi olla vaaral­li­nen yhdis­telmä, sanoo liiken­ne­asian­tun­tija Jiri Katte­lus.

– Missä tahansa sähköi­sessä perheau­tossa saat­taa olla 250 hevos­voi­maa. Vaikka tekniikka auttaa­kin paljon, teho­kas sähkö­auto on melkoi­nen väline taita­mat­to­mien käsissä. Siksi kuljet­ta­ja­kou­lu­tus koros­tuu entisestään.

Auto­tek­nii­kan kehi­tys aset­taa haas­teita kuljettajakoulutukselle.

– Voisiko tule­vai­suu­dessa kuskeille antaa lentä­jien tavoin tyyp­pi­kou­lu­tusta, jos alle on tulossa ennes­tään tunte­ma­ton kone? Toki autot kohta ajavat ja jarrut­ta­vat­kin itse, mutta jos alla on sadan tonnin auto, kannat­tai­siko koulu­tus silti?

Katte­lus on opet­ta­nut suoma­lai­sia ajamaan kolme vuosi­kym­mentä niin oman auto­kou­lun kuin erilais­ten ajokou­lu­tuk­sien kautta. Hän on myös opet­ta­nut liiken­ne­kou­lut­ta­jia. Tällä hetkellä hän koulut­taa varus­mie­hiä yhdis­tel­mä­ajo­neu­vo­jen ajami­seen Parolannummella.

PIELEEN MENNYT UUDISTUS

Liikenne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riö on juuri aloit­ta­massa ajokort­ti­lain ja ajo-opetuk­sen uudis­ta­mi­sen. Lakia viilat­tiin viimeksi vuonna 2018, ja monen mielestä uudis­tus heikensi liiken­ne­tur­val­li­suutta, eten­kin vähen­ty­neen ajo- ja teoriao­pe­tuk­sen takia.

– Uudis­tus oli susi, sanoo Kattelus.

Tilanne on hullu. Toisaalta liiken­tee­seen halu­taan hitec­hiä, mutta koulu­tus laahaa perässä.

Hänen mukaansa tule­vassa laissa olisi hyvä huomioida myös sähkö­au­tot, koska nykyi­nen laki ei niitä ymmärrä. Sähkö­au­tot ovat vaih­teet­to­mia, eli lain silmissä auto­maat­teja – ajokou­lu­tuk­sen perus­o­let­ta­mus kuiten­kin on, että auto­koulu ajetaan manu­aa­li­vaih­tei­silla autoilla.

– Tilanne on hullu. Toisaalta liiken­tee­seen halu­taan hitec­hiä, mutta koulu­tus laahaa perässä.

TAITOA ON, ASENNE KUNTOON

Nuoret ja heidän suhteensa autoi­hin ja liik­ku­mi­seen ovat olleet puhee­naihe jo vuosia. Tilas­tot kerto­vat, että varsin­kaan pääkau­pun­ki­seu­dulla ei enää ajeta kort­tia enti­seen malliin. Toinen tilasto näyt­tää, että nuor­ten kuljet­ta­jien osuus koros­tuu onnettomuuksissa.

Katte­luk­sen mukaan nuoret ovat pääasiassa kuiten­kin vastuul­li­sia ja järke­viä kuljettajia.

– Mutta he voisi­vat osata parem­min­kin. Eten­kin asen­ne­puoli vaatii aikaa ja arvo­kes­kus­te­lua, ja sitä ei nykyi­nen opetus­määrä salli. Edel­li­sessä uudis­tuk­sessa toimiva opetuk­sen rakenne puret­tiin, koska se muka maksoi liikaa.

Liuk­kaalla ja pimeässä ajami­sen harjoit­telu antoi­vat ennen tukea ajamiseen.

– Nyt on enem­män meininki, että rattiin vaan ja kylille, kärjis­tää Katte­lus, joka on myös Liiken­ne­tur­van halli­tuk­sen jäsen.

Katte­lus kertoo myös semi­naa­rista, jossa etsit­tiin keinoja, miten liikenne saadaan turvallisemmaksi.

– Siellä esitel­tiin valta­via inves­toin­teja infraan, mutta kukaan ei puhu­nut kuljet­ta­jista. Verta­sin sitä siihen, että jos meille Paro­laan raken­net­tai­siin 10 miljoo­nan euron jäähalli, voit­tai­sim­meko heti jääkie­kon Suomen mestaruuden?

Auto­kauppa myy sähkö- ja bensa-autoja rinta rinnan

Jo lähes kaikilla auto­mer­keillä sähkö on mukana mallis­toissa enem­män tai vähem­män – joko täys­säh­kö­au­toina tai hybri­deinä. Yksi ensim­mäi­siä täys­säh­kä­reitä oli Hyun­dai Ionic.

– Sen menes­tys ylitti kaikki odotuk­set ja alussa oli jopa saata­vuuson­gel­mia. Ionicia seuran­nut Kona-mallisto räjäytti pankin, sanoo tuote­pääl­likkö Aki Kaukola.

Sähkö­au­to­jen osuus Hyun­dain koko­nais­myyn­nistä on jo yli 15 prosent­tia, ja osuus kasvaa. Silti Kauko­la­kaan ei usko polt­to­moot­to­rin katoavan.

– Meil­le­kin tuli juuri uuden suku­pol­ven bensa­moot­to­rit, joita käyte­tään myös ladat­ta­vissa hybri­deissä. Diese­lin osuus piene­nee, mutta muuten vaih­toeh­toja tulee olemaan rinta rinnan vielä pitkään.

Kaukola uskoo, että sähkö­au­to­jen tekno­lo­gia ottaa isoja harp­pauk­sia lähivuosina.

– Varsin­kin lataus­no­peus kasvaa radi­kaa­listi, kun korkea­jän­nit­tei­sem­mät akut yleis­ty­vät. Meil­le­kin on tulossa 800 voltin järjes­telmä, joka mahdol­lis­taa yli 400 kilo­met­rin toimin­ta­mat­kan latauk­sen jopa 18 minuutissa.

Diese­lin osuus piene­nee, mutta muuten vaih­toeh­toja tulee olemaan rinta rinnan vielä pitkään.

Kauko­lalla on myös ilouu­ti­sia auto­har­ras­ta­jille: sähkö­auto ei tapa tuunaa­mi­sen mahdollisuuksia.

– Erilai­sia pajoja on paljon, ja määrä kasvaa, kun tekno­lo­gia halpe­nee. Juuri tutus­tuin YouTu­bessa VW Kuplaan, johon oli asen­nettu huip­pu­te­hok­kaan sähkö­au­ton voima­linja. Huikean lait­teen suurin ongelma oli, repey­tyykö moot­tori irti Kuplan raken­teista, Kaukola nauraa.

Hän nostaa esille myös epäto­den­nä­köi­sim­män esimer­kin: masku­lii­ni­sesta polt­toai­ne­syö­pöstä Humme­rista on jo esitelty sähköversio.

– Polt­to­moot­to­ri­tek­no­lo­gialla ei voisi yhdis­tää tuol­lai­sen 1 000-hevos­voi­mai­sen supe­rau­ton suori­tus­ky­kyä sekä aitoa maas­toau­ton etenemiskykyä.

BENSA-AUTON ARVO EI ROMAHDA

K‑Caaran auto­va­li­koi­maan kuulu­vat Volkswa­gen, Audi ja Porsche, jotka kaikki ovat aktii­vi­sia sähkö­au­to­mark­ki­nassa. Volk­ka­rilla on ID.3- ja ID.4‑mallit, Audilla e‑tron-sarjansa, Porschella kors­keat Tayca­nit – näitä kaik­kia liikut­taa sähkö.

– Erityi­sesti täys­säh­kö­au­to­jen, miksei ladat­ta­vien hybri­dien­kin, matala auto­vero lisää sähkö­au­to­jen hinta­kil­pai­lu­ky­kyä ja kiin­nos­ta­vuutta, sanoo K‑ryhmän auto­toi­mia­lan kehi­tyk­sestä ja mark­ki­noin­nista vastaava johtaja Mikko Mykrä.

Pelkoa siitä, että käytet­ty­jen polt­to­moot­to­ri­au­to­jen arvo laskisi dramaat­ti­sesti lähi­vuo­sina, ei ole.

– Kysyn­nän ohjau­tu­mi­nen sähköi­siin vaih­toeh­toi­hin muok­kaa auto­kan­taa ja jälleen­myyn­tiar­voja hiljal­leen, mutta romah­duk­sesta ei voida puhua. Nyky­ai­kai­nen diesel‑, kaasu- tai bensa-auto on edel­leen paras vaih­toehto moneen käyt­tö­tar­koi­tuk­seen – uutena tai käytettynä.

KLASSIKKOON SÄHKÖÄ PELLIN ALLE

Ford aloitti mallis­tonsa sähköis­tä­mi­sen rohkeasti: auto­maa­il­man ikoni, Ford Mustang, esitel­tiin sähköi­senä versiona vuoden 2020 puolella.

– Kysyntä on ollut hyvää, ja autoa on myyty kymme­niä, sanoo Fordia myyvän Neli­pyö­rän myyn­ti­joh­taja Thomas Ljunggren.

Mustang on tunnettu voimasta, äänestä ja miehek­kyy­destä. Onko sähköllä hissun­kis­sun matkaan vinkai­seva Mustang Mach‑E yhtä paljon urhei­luauto kuin polt­to­moot­to­ri­ver­sio, josta perästä törröt­tää parvi pakoputkia?

– Onhan se! On siitä toki ollut keskus­te­lua, mutta vannou­tu­neil­ta­kin Mustan­gin omis­ta­jilta on saatu hyväk­syntä. Ja tulossa on vielä sport­ti­sem­pi­kin GT-malli, Ljunggren sanoo.

Ljunggren kertoo omakoh­tai­sen erimer­kin siitä, miten sähkö­au­tot puske­vat mark­ki­noille montaa kautta.

– Kun raken­simme pari vuotta sitten omako­ti­ta­loa, urakoit­sija kysyi, laite­taanko taloon myös lataus­a­sema. Ensin epäröin, mutta parin kuukau­den harkin­nan jälkeen soitin, että laite­taan vaan.

Ford on ilmoit­ta­nut, että kaikki sen Euroo­passa myytä­vät autot ovat sähkö­au­toja vuonna 2030.

SÄHKÖAUTOJEN HANKINTAA TUETAAN

• Liiken­teen pääs­töt ovat viiden­nes Suomen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töistä. Suomi on sitou­tu­nut puolit­ta­maan liiken­teen pääs­töt vuoteen 2030 mennessä (vrt. 2005).
• Sähkö­auto on ajet­taessa pääs­tö­tön – mutta jos akut lada­taan hiilestä paah­de­tulla sähköllä, osa ekolo­gi­suu­desta katoaa taivaan tuuliin. Myös akku­me­tal­lien louhinta vaatii ener­giaa, ja akku­teol­li­suutta varjos­taa lapsi­työ­voi­man käyttö osassa kaivoksia.
• Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 45 000 ladat­ta­vaa hybri­diä sekä 10 000 täys­säh­kö­au­toa. Julki­sia lataus­paik­koja oli noin 1 300, niissä 4 800 latauspistettä.
• Sähkö­au­ton auto­vero sekä vuotui­nen ajoneu­vo­vero ovat pääs­töt­tö­myy­den takia polt­to­moot­to­ri­au­toja huomat­ta­vasti pienemmät.
• Uuden sähkö­au­ton ostaja voi saada 2 000 euroa hankin­ta­tu­kea vuoden 2021 loppuun saakka.
• Vuoden 2021 alusta uusien, työsuh­de­käyt­töön otet­ta­vien täys­säh­kö­au­to­jen vero­tusar­voa lasket­tiin 170 eurolla kuukau­dessa. Työsuh­deau­toi­lija pääsee samalla vero­tusar­volla kiinni merkit­tä­västi arvok­kaam­paan täys­säh­kö­au­toon kuin mihin vero­tusarvo riit­täisi polttomoottoriautossa.
• Halvin sähkö­auto Suomessa on Seat Mii, hinta noin 15 000 euroa. Vuoden 2021 aikana mark­ki­noille on tulossa myös Dacia Spring, sen hinnaksi on kaavailtu noin 10 000 euroa.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT LAURI ROTKO