Sähkö­autot muuttavat liiken­nettä sekä harras­teau­tojen laitta­mista. Muutos on hidas eikä ollen­kaan pelottava.

14.7.2021

ATTE KAARTOSALMI (vasem­malla)

Tampere
Kesätyön­te­kijä, SSAB, Hämeenlinna
Tieto­tek­niikan insinöö­rio­pis­ke­lija, Tamk

JANNE CEDERLUND

Tampere
Asentaja, Patria Land, Hämeenlinna
Konetek­niikan insinöö­rio­pis­ke­lija, Tamk

Olipa kerran, reilut sata vuotta sitten, automo­biili. Sen käyttö­voi­maksi pohdit­tiin niin kaasua, sähköä kuin bensaakin. Moderni ihminen näki tulevai­suuden öljyssä – loppu onkin autoilun historiaa.

– Sähkö oli mukana alkumet­reiltä alkaen, ja sähkö­au­toja on tutkittu koko ajan. Hypet tulevat kymmenen vuoden sykleissä, sanoo tekno­lo­gia­pääl­likkö Panu Sainio Aalto-yliopistosta.

Sainio on tehnyt diplo­mi­työn aurin­ko­säh­kö­kilpa-autoista, ja liiken­teen sähköis­ty­minen on kiinnos­tanut häntä aina. Hän uskoo, että nyt autojen sähköis­ty­minen menee maaliin asti.

Millainen maali on? Sitä on vielä vaikea sanoa, mutta poltto­moot­torin kuolema on liioittelua.

– Poltto­moot­torin mekaa­ninen yhteys renkaa­seen katkeaa, mutta poltto­moot­tori ei katoa vielä vuosi­kym­me­niin. Tulemme näkemään erilaisia sähkö- ja poltto­moot­to­rien yhdis­telmiä ja jotain biopolt­toai­ne­se­koi­tuksia. Näiden suhde ja akkujen koko sitten vaihtelee paikal­listen markki­noiden mukaan.

Tähän saakka käsis­tään kätevä intoi­lija on voinut rakentaa auton hakemalla sen vaikka osa kerral­laan pellon­laidan puuha­maasta. Vuosi­kym­meniä torin laidoilla on kurkittu konepellin alle ja kuunneltu miten moottori kehrää ja basso jyskää.

Miten sähkö­autot muuttavat asetelmaa? Jos veekasit katoavat, millä taaja­mien äänimaa­ilma täyte­tään perjantai-iltaisin? Muuttuuko viimei­sillä euroilla tankkaa­minen sen mietti­mi­seen, miten sähkö­auton lataus­pis­teellä saisi tiris­tettyä sähköä jollain vippas­kons­tilla? Sähkö­auton moottori on aivan eri peli kuin poltto­moot­tori – onko sen ropailu edes mahdollista?

Tätä täytyy pohtia alaa tunte­vien kanssa.

RAHA UPPOAA AUTOON

Ahveniston mootto­ri­ra­dalla kireäksi viritetty Nissan Micra kiusaa rata-Bemaria parin kierroksen ajan. Sitten BMW näyttää voimansa ja menee menojaan.

Parkki­pai­kalla menoa katsoo kaksi teolli­suus­liit­to­laista autohar­ras­tajaa. Atte Kaarto­salmen vuoden 2003 Golf GTI ja Janne Ceder­lundin automaat­ti­vaih­teinen BMW 330 vuodelta 2004 kiilte­levät kesän auringossa.

– On sitä mylly­tet­tykin 19 tuntia, nauraa Kaarto­salmi kiiltä­vän­mustan Golfin vierellä. Myllytys on auton maali­pinnan kiillot­ta­mista koneel­li­sesti, jolloin pinnasta saadaan äärim­mäisen kova, kiiltävä ja likaa hylkivä.

Kaarto­salmi opiskelee tieto­tek­niikan insinöö­riksi ja on kesätöissä Hämeen­linnan SSAB:llä. Ceder­lund opiskelee konetek­niikan insinöö­riksi ja käy töissä raken­ta­massa panssa­ria­jo­neu­voja Patrialla.

– Valtaosa käteen jäävästä rahasta menee auton laittoon ja varao­siin, Ceder­lund nauraa.

– Haen netistä paljon tietoa, miten autosta saadaan parempi alkaen mootto­rista aina sisus­taan saakka. Auton pitää näyttää hyvältä myös ulospäin.

Kaarto­salmi on panos­tanut Golfin sisustaan.

– Ensi kesänä keskityn ulkopuo­leen. Myös koneen raken­ta­minen kiinnos­taisi, mutta siihen palaa sen verran rahaa, ettei siihen opiske­lijan budje­tilla pysty, hän hymyilee.

VIRITTÄMISEN UUDET TUULET

Ceder­lund ja Kaarto­salmi pohtivat, miten sähkö­au­toja voi virittää mieleisekseen.

– Konetta ei samalla lailla voi ottaa auki, mutta alustaa voi virittää, vanteita vaihtaa, ja kun tulee uusia malleja ja sukupolvia, ehkä myös sisus­tusta voi muuttaa mielei­sek­seen, Kaarto­salmi sanoo.

– Mutta kyllä tuo koneen virit­tä­minen on auton laitossa oleellista.

Ceder­lundia mieti­tyttää yksilöllisyys.

– Jokainen rakentaa nykyau­toissa esimer­kiksi pakoput­kiston omalla taval­laan. Mutta jos sähkö­au­toon voi hankkia tehopa­ketin netistä ja madaltaa auton samoilla osilla muiden kanssa, onko niissä mitään poikkeavaa, joka kiinnos­taisi muitakin harrastajia?

Konetta ei samalla lailla voi ottaa auki, mutta alustaa voi virittää ja vanteita vaihtaa.

Aalto-yliopiston Sainio muistuttaa, että näitä asioita on pohdittu myös aiemmin.

– Kun autoihin tuli sähköiset ruiskut, sanot­tiin että niitä ei voi virittää. Sitten alkoi lastut­ta­minen. Virit­tä­mi­sestä tuli jopa helpompaa ja toisaalta siitä tuli palvelua, jota jokaisen ei tarvinnut osata itse. Eivät kaikki osanneet säätää Weberin kaasuttimiakaan.

Sainio uskoo, että intohimo autojen laitta­mi­seen jatkuu kuten ennenkin – tosin se muuttaa muotoaan. Laitet­tavaa riittää edelleen sisus­tassa, alustassa, värityk­sessä. Mootto­ri­puo­lella tarvi­taan toki enemmän osaamista sähköstä, ohjel­mis­toista ja käyttöliittymistä.

– Mutta harrastus on globaalia. Harras­tajia, jotka haluavat ostaa toisil­taan palve­luja, löytyy kyllä, ja uusille jutuille on netissä valtava markkinointikanava.

HURJIEN TEHOJEN AUTOT

Myös Ceder­lundin ja Kaarto­salmen puheissa vilisevät YouTube-kanavat ja muu autosi­sältö, mitä netistä haetaan ja hyödyn­ne­tään. Siellä on tutkittu myös speksit autosta, jota ollaan nyt lähdössä koeaja­maan: täyssäh­köinen Audi e‑tron. Se tarjoaa sutjakkaa suori­tus­kykyä: 300 kilowattia eli reilu neljä­sataa hevos­voimaa ja 600 newtonin vääntö liikaut­tavat Audin nollasta sataan alle kuudessa sekunnissa.

Sähkö­autot tarjoa­vatkin parhaim­mil­laan hurjaa suori­tus­kykyä, ja oleel­lista on myös viiveetön vaste ajopol­kimen painamiseen.

Sähkö­moot­to­reissa on Sainion mukaan poten­ti­aalia enemmän kuin niistä otetaan vielä irti.

– V8-mootto­rien viehätys on aina ollut muhkea vääntö, ja sähkö­au­toissa on samaa ilmiötä. Ne tarjoavat jännemmän ajetta­vuuden – tulemme näkemään erään­laisen väännön inkarnaation.

Autoilun viehätys tuskin siis katoaa sähkö­au­tojen myötä.

– Sähkö­au­tosta saa tehot irti heti. Sitä ei kotipi­halta lähtiessä tarvitse lämmi­tellä kuten poltto­moot­toria, ennen kuin sille antaa tossua, Sainio hymyilee.

HELPPOA JA HURJAA

Ceder­lund ja Kaarto­salmi palaavat koeajo­len­kiltä. Takana on niin kaupun­kiajoa, hitaampaa kruisailua lähiöissä kuin polkaisut mootto­ri­tiellä. Miehillä on muikeat ilmeet.

– Olen positii­visen yllät­tynyt, erittäin hyvä valinta. Autossa on paljon tekniikkaa, ajomu­ka­vuutta ja se on vaivaton ajaa, sanoo Cederlund.

– Iso plussa myös ohjauk­sesta. Se on sähköi­sesti tehos­tettu, mutta siinä on hyvä tuntuma ja se toimii hyvin matalan painopis­teen kanssa. Ja kyllähän kiihty­vyys hymyi­lyttää, ei voi mitään, hän virnistää.

Molem­pien miesten arvioissa toistuvat sanat pehmeys, ajamisen helppous, ajotuntuma.

– Mukava ajaa, mukava olla kyydissä, ja varsinkin kaupun­gissa sähkö­auton helppous tulee hyvin esille. Voisihan tuollaista miettiä, jos ei olisi opiske­lija, Kaarto­salmi nauraa lähes 90 000 euron Audin penkissä.

POLTTOMOOTTORI EI KUOLE

Autojen sähköis­ty­mi­sessä ei sinänsä ole mitään uutta.

– Autohan on ollut jo pitkään täynnä sähköä ja tieto­ko­neita, nyt myös voima­linja sähköistyy. Akkutek­no­logia, akkujen kierrätys tai latausinfra ovat muutoksen nopeutta rajoit­tava tekijä, mutta eivät enää este, Sainio sanoo.

Poltto­moot­to­rilla tulee olemaan vielä iso rooli apuvoi­man­läh­teinä tai erilai­sissa hybridiratkaisuissa.

Sähkö­au­tojen yleis­ty­minen on vääjää­mä­töntä, mutta perin­teisten autojen katoa­minen katuku­vasta on vielä kaukana. Monet autoval­mis­tajat ovat ilmoit­ta­neet, että ne luopuvat poltto­moot­to­rien kehit­tä­mi­sestä tai valmis­tuk­sesta lähivuo­sina, mutta Sainio ei tätä niele.

– Poltto­moot­to­rilla tulee olemaan vielä iso rooli apuvoi­man­läh­teinä tai erilai­sissa hybri­di­rat­kai­suissa. Poltto­moot­to­rien hyöty­suhde, tehok­kuus ja mukavuus ovat sitä paitsi kehit­ty­neet jatkuvasti.

ÄLY MUUTTAA LIIKENTEEN

Alalla kuin alalla kehitys menee eteen­päin. Sähkö­au­totkin ovat luonnol­linen jatkumo liikku­misen kehit­ty­mistä, Sainio muistuttaa.

Kauan sitten kaikki matkat kävel­tiin. Sitten kesytet­tiin hevonen, joka oli liikku­misen ja työnteon perus­yk­sikkö. Pellolla hevosen korva­sivat traktorit, muun liikku­misen polku­pyörä, juna ja lopulta auto. Nyt hevoset ovat muuttu­neet kalliiksi harras­tuk­seksi, ja samoin voi käydä autoille.

Kehitys tuo myös turval­li­suutta. Autot sähköis­tyvät ja niihin tulee yhä lisää älyä.

– Lapsen­lap­seni ihmet­te­levät aikanaan, että kun isoisä oli nuori, ajettiin autolla satasta, ihan itse. Sehän tarkoitti hurjaa kuole­man­vaaraa, kun kahden auton kohtaa­mis­no­peus oli 200 kilometriä tunnissa! Sainio pohtii.

Ennen pitkää autot ajavatkin itse paikasta toiseen – laajemman, koko liiken­nettä ohjaavan järjes­telmän kaitsemana.

– Sata vuotta sitten pihat olivat täynnä hevosia. Kun mennään sata vuotta eteen­päin, pihoissa on jotain, joka näyttää autolle, mutta jolla ei ole mitään tekemistä nykyauton kanssa. Se, että itse ajaisin Espoosta Jyväs­ky­lään, on yhtä epäto­den­nä­köistä kuin että purjeh­tisin Skotlantiin.

LYHYT SANASTO

• SÄHKÖAUTO Autoa liikuttaa sähkö­moot­tori (tai useampi), joka saa virtansa akuista. Kun sähkö loppuu, päättyy matkan­teko, joten pidemmät matkat vaativat suunnit­telua lataus­pai­koista. Auton toimin­ta­säde riippuu akun kapasi­tee­tista – tällä hetkellä keski­ver­to­säh­kö­au­tolla pääsee kerta­la­tauk­sella 300–400 kilometriä. Pakka­sella toimin­ta­säde voi laskea merkittävästi.
• LATAUSHYBRIDI /​ PISTOKEHYBRIDI Autossa on sekä poltto­moot­tori (bensa/​diesel) että sähkö­moot­tori akkui­neen. Ladatut akut mahdol­lis­tavat autosta riippuen noin 30–60 kilometrin ajon sähköllä. Kun sähkö loppuu, matka jatkuu poltto­moot­torin voimin. Kiihdy­tyk­sissä sähkö- ja poltto­moot­tori voivat myös toimia yhdessä.
• ITSELATAAVA HYBRIDI Autossa on poltto­moot­torin apuna sähkö­moot­tori, mutta akkuja ei voi ladata. Auto sen sijaan varastoi ja hyödyntää jarrutusenergiaa.

Autokoulu kaipaa uudis­tusta – sähkö­auto mullistaa opetuksen

Sähkö­auton ajaminen poikkeaa jonkin verran poltto­moot­to­ri­au­tolla ajami­sesta. Vaikka syytä olisi, autokou­luissa ei vielä ajeta sähköllä – se vaatii lakimuutoksia.

Sähkö­autot aiheut­tavat mietit­tävää kuljet­ta­ja­kou­lu­tuk­seen ja nuorten liikenneturvallisuuteen.

– Nykyi­sillä opetus­mää­rillä sähkö­au­tojen teho ja kiihty­vyys voi olla vaaral­linen yhdis­telmä, sanoo liiken­ne­asian­tun­tija Jiri Kattelus.

– Missä tahansa sähköi­sessä perheau­tossa saattaa olla 250 hevos­voimaa. Vaikka tekniikka auttaakin paljon, tehokas sähkö­auto on melkoinen väline taita­mat­to­mien käsissä. Siksi kuljet­ta­ja­kou­lutus korostuu entisestään.

Autotek­niikan kehitys asettaa haasteita kuljettajakoulutukselle.

– Voisiko tulevai­suu­dessa kuskeille antaa lentä­jien tavoin tyyppi­kou­lu­tusta, jos alle on tulossa ennes­tään tunte­maton kone? Toki autot kohta ajavat ja jarrut­ta­vatkin itse, mutta jos alla on sadan tonnin auto, kannat­tai­siko koulutus silti?

Kattelus on opettanut suoma­laisia ajamaan kolme vuosi­kym­mentä niin oman autokoulun kuin erilaisten ajokou­lu­tuk­sien kautta. Hän on myös opettanut liiken­ne­kou­lut­tajia. Tällä hetkellä hän kouluttaa varus­miehiä yhdis­tel­mä­ajo­neu­vojen ajami­seen Parolannummella.

PIELEEN MENNYT UUDISTUS

Liikenne- ja viestin­tä­mi­nis­teriö on juuri aloit­ta­massa ajokort­ti­lain ja ajo-opetuksen uudis­ta­misen. Lakia viilat­tiin viimeksi vuonna 2018, ja monen mielestä uudistus heikensi liiken­ne­tur­val­li­suutta, etenkin vähen­ty­neen ajo- ja teoriao­pe­tuksen takia.

– Uudistus oli susi, sanoo Kattelus.

Tilanne on hullu. Toisaalta liiken­tee­seen halutaan hitechiä, mutta koulutus laahaa perässä.

Hänen mukaansa tulevassa laissa olisi hyvä huomioida myös sähkö­autot, koska nykyinen laki ei niitä ymmärrä. Sähkö­autot ovat vaihteet­tomia, eli lain silmissä automaat­teja – ajokou­lu­tuksen perus­o­let­tamus kuitenkin on, että autokoulu ajetaan manuaa­li­vaih­tei­silla autoilla.

– Tilanne on hullu. Toisaalta liiken­tee­seen halutaan hitechiä, mutta koulutus laahaa perässä.

TAITOA ON, ASENNE KUNTOON

Nuoret ja heidän suhteensa autoihin ja liikku­mi­seen ovat olleet puhee­naihe jo vuosia. Tilastot kertovat, että varsin­kaan pääkau­pun­ki­seu­dulla ei enää ajeta korttia entiseen malliin. Toinen tilasto näyttää, että nuorten kuljet­ta­jien osuus korostuu onnettomuuksissa.

Katte­luksen mukaan nuoret ovat pääasiassa kuitenkin vastuul­lisia ja järkeviä kuljettajia.

– Mutta he voisivat osata parem­minkin. Etenkin asenne­puoli vaatii aikaa ja arvokes­kus­telua, ja sitä ei nykyinen opetus­määrä salli. Edelli­sessä uudis­tuk­sessa toimiva opetuksen rakenne puret­tiin, koska se muka maksoi liikaa.

Liukkaalla ja pimeässä ajamisen harjoit­telu antoivat ennen tukea ajamiseen.

– Nyt on enemmän meininki, että rattiin vaan ja kylille, kärjistää Kattelus, joka on myös Liiken­ne­turvan halli­tuksen jäsen.

Kattelus kertoo myös seminaa­rista, jossa etsit­tiin keinoja, miten liikenne saadaan turvallisemmaksi.

– Siellä esitel­tiin valtavia inves­toin­teja infraan, mutta kukaan ei puhunut kuljet­ta­jista. Vertasin sitä siihen, että jos meille Parolaan raken­net­tai­siin 10 miljoonan euron jäähalli, voittai­sim­meko heti jääkiekon Suomen mestaruuden?

Autokauppa myy sähkö- ja bensa-autoja rinta rinnan

Jo lähes kaikilla automer­keillä sähkö on mukana mallis­toissa enemmän tai vähemmän – joko täyssäh­kö­au­toina tai hybri­deinä. Yksi ensim­mäisiä täyssäh­kä­reitä oli Hyundai Ionic.

– Sen menestys ylitti kaikki odotukset ja alussa oli jopa saata­vuuson­gelmia. Ionicia seurannut Kona-mallisto räjäytti pankin, sanoo tuote­pääl­likkö Aki Kaukola.

Sähkö­au­tojen osuus Hyundain kokonais­myyn­nistä on jo yli 15 prosenttia, ja osuus kasvaa. Silti Kauko­la­kaan ei usko poltto­moot­torin katoavan.

– Meillekin tuli juuri uuden sukupolven bensa­moot­torit, joita käyte­tään myös ladat­ta­vissa hybri­deissä. Dieselin osuus pienenee, mutta muuten vaihtoeh­toja tulee olemaan rinta rinnan vielä pitkään.

Kaukola uskoo, että sähkö­au­tojen tekno­logia ottaa isoja harppauksia lähivuosina.

– Varsinkin lataus­no­peus kasvaa radikaa­listi, kun korkea­jän­nit­tei­semmät akut yleis­tyvät. Meillekin on tulossa 800 voltin järjes­telmä, joka mahdol­listaa yli 400 kilometrin toimin­ta­matkan latauksen jopa 18 minuutissa.

Dieselin osuus pienenee, mutta muuten vaihtoeh­toja tulee olemaan rinta rinnan vielä pitkään.

Kauko­lalla on myös ilouu­tisia autohar­ras­ta­jille: sähkö­auto ei tapa tuunaa­misen mahdollisuuksia.

– Erilaisia pajoja on paljon, ja määrä kasvaa, kun tekno­logia halpenee. Juuri tutus­tuin YouTu­bessa VW Kuplaan, johon oli asennettu huippu­te­hok­kaan sähkö­auton voima­linja. Huikean laitteen suurin ongelma oli, repey­tyykö moottori irti Kuplan raken­teista, Kaukola nauraa.

Hän nostaa esille myös epäto­den­nä­köi­simmän esimerkin: masku­lii­ni­sesta polttoai­ne­syö­pöstä Humme­rista on jo esitelty sähköversio.

– Poltto­moot­to­ri­tek­no­lo­gialla ei voisi yhdistää tuollaisen 1 000-hevos­voi­maisen superauton suori­tus­kykyä sekä aitoa maastoauton etenemiskykyä.

BENSA-AUTON ARVO EI ROMAHDA

K‑Caaran autova­li­koi­maan kuuluvat Volkswagen, Audi ja Porsche, jotka kaikki ovat aktii­visia sähkö­au­to­mark­ki­nassa. Volkka­rilla on ID.3- ja ID.4‑mallit, Audilla e‑tron-sarjansa, Porschella korskeat Taycanit – näitä kaikkia liikuttaa sähkö.

– Erityi­sesti täyssäh­kö­au­tojen, miksei ladat­ta­vien hybri­dienkin, matala autovero lisää sähkö­au­tojen hinta­kil­pai­lu­kykyä ja kiinnos­ta­vuutta, sanoo K‑ryhmän autotoi­mialan kehityk­sestä ja markki­noin­nista vastaava johtaja Mikko Mykrä.

Pelkoa siitä, että käytet­tyjen poltto­moot­to­ri­au­tojen arvo laskisi dramaat­ti­sesti lähivuo­sina, ei ole.

– Kysynnän ohjau­tu­minen sähköi­siin vaihtoeh­toihin muokkaa autokantaa ja jälleen­myyn­tiar­voja hiljal­leen, mutta romah­duk­sesta ei voida puhua. Nykyai­kainen diesel‑, kaasu- tai bensa-auto on edelleen paras vaihtoehto moneen käyttö­tar­koi­tuk­seen – uutena tai käytettynä.

KLASSIKKOON SÄHKÖÄ PELLIN ALLE

Ford aloitti mallis­tonsa sähköis­tä­misen rohkeasti: automaa­ilman ikoni, Ford Mustang, esitel­tiin sähköi­senä versiona vuoden 2020 puolella.

– Kysyntä on ollut hyvää, ja autoa on myyty kymmeniä, sanoo Fordia myyvän Nelipyörän myynti­joh­taja Thomas Ljunggren.

Mustang on tunnettu voimasta, äänestä ja miehek­kyy­destä. Onko sähköllä hissun­kissun matkaan vinkai­seva Mustang Mach‑E yhtä paljon urhei­luauto kuin poltto­moot­to­ri­versio, josta perästä törröttää parvi pakoputkia?

– Onhan se! On siitä toki ollut keskus­telua, mutta vannou­tu­neil­takin Mustangin omista­jilta on saatu hyväk­syntä. Ja tulossa on vielä sport­ti­sem­pikin GT-malli, Ljunggren sanoo.

Ljunggren kertoo omakoh­taisen erimerkin siitä, miten sähkö­autot puskevat markki­noille montaa kautta.

– Kun raken­simme pari vuotta sitten omako­ti­taloa, urakoit­sija kysyi, laite­taanko taloon myös lataus­a­sema. Ensin epäröin, mutta parin kuukauden harkinnan jälkeen soitin, että laite­taan vaan.

Ford on ilmoit­tanut, että kaikki sen Euroo­passa myytävät autot ovat sähkö­au­toja vuonna 2030.

SÄHKÖAUTOJEN HANKINTAA TUETAAN

• Liiken­teen päästöt ovat viidennes Suomen kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töistä. Suomi on sitou­tunut puolit­ta­maan liiken­teen päästöt vuoteen 2030 mennessä (vrt. 2005).
• Sähkö­auto on ajettaessa päästötön – mutta jos akut ladataan hiilestä paahde­tulla sähköllä, osa ekolo­gi­suu­desta katoaa taivaan tuuliin. Myös akkume­tal­lien louhinta vaatii energiaa, ja akkuteol­li­suutta varjostaa lapsi­työ­voiman käyttö osassa kaivoksia.
• Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 45 000 ladat­tavaa hybridiä sekä 10 000 täyssäh­kö­autoa. Julkisia lataus­paik­koja oli noin 1 300, niissä 4 800 latauspistettä.
• Sähkö­auton autovero sekä vuotuinen ajoneu­vo­vero ovat päästöt­tö­myyden takia poltto­moot­to­ri­au­toja huomat­ta­vasti pienemmät.
• Uuden sähkö­auton ostaja voi saada 2 000 euroa hankin­ta­tukea vuoden 2021 loppuun saakka.
• Vuoden 2021 alusta uusien, työsuh­de­käyt­töön otetta­vien täyssäh­kö­au­tojen verotusarvoa lasket­tiin 170 eurolla kuukau­dessa. Työsuh­deau­toi­lija pääsee samalla verotusar­volla kiinni merkit­tä­västi arvok­kaam­paan täyssäh­kö­au­toon kuin mihin verotusarvo riittäisi polttomoottoriautossa.
• Halvin sähkö­auto Suomessa on Seat Mii, hinta noin 15 000 euroa. Vuoden 2021 aikana markki­noille on tulossa myös Dacia Spring, sen hinnaksi on kaavailtu noin 10 000 euroa.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT LAURI ROTKO