Miksi meillä on kesäloma?

”Neljäsosa suomalaista kärsii merkittävästä työstressistä. Loman tarve ei ole vähentynyt, vaikka fyysisesti raskaat työt ovat vähentyneet”, toteaa vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta.

23.6.2021

Stressiä aiheuttavat nyt digitalisoituminen ja automaatio.

– Työ vaatii jatkuvaa oppimista ja sitoutumista. Työ ja koko meidän elämämme on intensiivisempää, eikä työn kuormittavuus ole hirveästi muuttunut, mikä on aika yllättävääkin, Puttonen toteaa.

LYHYTKIN LOMA VOI ELVYTTÄÄ

– Lyhytkin loma, kun se on hyvin suunniteltu, voi antaa kokemuksen palautumisesta. Pidemmällä lomalla fysiikka toipuu kuitenkin paremmin. Saadaan uni–valverytmi terveemmäksi, elimistön kuormitus kevenee ja voimavarat uudistuvat.

Pätkätyöläisillä ei ole useinkaan mahdollisuutta pitää lomaa lainkaan.

– Töitä tehdään aina, kun saadaan. Pelätään ongelmia omaan talouteen, jos ei oteta seuraavaa työtä vastaan.

Sampsa Puttonen
Sampsa Puttonen

Pätkätyöläisten epävarmuus toimeentulosta ja mahdottomuus suunnitella elämäänsä eteenpäin muodostuvat yhdessä lomattomuuden kanssa koko elämänhallinnan ongelmaksi, johon yksilö ei terveellisten elämäntapojen vahtimisella useinkaan jaksa vaikuttaa. Nämä ovat julkisesta keskustelusta ”katveeseen” jääviä aiheita.

– Sellaiset asiat, joista puhutaan, niillä on taipumus tulla korjatuiksi, Puttonen alleviivaa.

Tutkijana hän tunnistaa, että perinteisissä työsuhteissa olevien toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden ongelmia, joista saadaan julkiselta sektorilta tilastotietoja, on helpompi tutkia kuin vaikka nollatuntisopparilaisten ongelmia.

– Heikommassa työmarkkina-asemassa olevien, eikä vain jo valmiiksi varsin hyvinvoivien, ihmisten tutkiminen ja ongelmien korjausesitykset toisivat laajemmat vaikutukset työuriin, Puttonen kritisoi itseään ja suomalaista tiedeyhteisöä.

Kun kesähelteellä ollaankin töissä

– Toimimme hellestrategiassa ennakoiden, kuvaa autotehtaan työsuojeluvaltuutettu Jouni Wallin.

Normaali työskentelylämpötila Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla on 20–22 astetta, Pahimman hellekauden aikaan sisälämpötila voi olla 28, joissain tiloissa jopa yli 33 astetta.

Kun säätiedotus ennustaa helteitä, aloitetaan kiinteistöstä.

– Ilmanvaihto laitetaan maksimiin, millä on huomattava vaikutus pieniin, suljettuihin tiloihin.

Viime kesänä koko tehtaalle hankittiin digitaaliset lämpö- ja kosteusmittarit. Wallin iloitsee, että nyt ei tarvitse enää arvailla tietoja analogisista mittareista. Toimenpiteiden vaikutusta voi vielä seurata rekisteröidystä datasta.

– Osastoilla on viilennettyjä koppeja, ja viime kesänä pihalle hankittiin lisäksi isompia kylmäkontteja taukojen pitämistä varten. Hellepäivien iltoina ja öinä avataan isoimmat ovet. Osastoille on ostettu ja vuokrattu läjäpäin tuulettimia ja siirrettäviä ilmastointilaitteita, joita työntekijät kohdentavat parhaiksi katsomiinsa paikkoihin, Wallin kertoo.

Täällä mennään turvallisuus edellä, ja koko ajan pyrimme olemaan kehityksen kärjessä.

Urheilujuomatablettien tarjoaminen veteen sekoitettaviksi on tehnyt nesteytyksestä mieluisampaa.

– Nuoret eivät aina tiedosta helteen riskejä. He haluavat näyttää. Mutta ei se niin mene, että käydään ensin McDonald’sin kautta ja sitten tullaan tänne pärjäämään 12 tuntia, Wallin viittaa terveellisten elämäntapojen painoarvoon.

Kukin pääsee vuorollaan helletauolle, ja esimiehillä on Wallinista suuri vastuu. On tunnettava alaisensa ja heidän yksilölliset tarpeensa. Valtuutettu on kuitenkin tyytyväinen tehtaan nykyisiin käytäntöihin.

– Täällä mennään turvallisuus edellä, ja koko ajan pyrimme olemaan kehityksen kärjessä, Wallin toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ISTOCK