Ainoja ja Reinoja Liek­sassa valmis­ta­nut PK Kappi Oy teki konkurs­sin keväällä 2019. Siitä käyn­nis­tyi suoma­lai­sen jalki­ne­val­mis­tuk­sen vimmai­nen henkiin­jää­mis­kamp­pailu. Nyt Suomi Kenkä hakee uutta nousua kansain­vä­li­siltä markkinoilta.

23.6.2021

Liek­san jalki­ne­teh­taan konkurs­sia seuran­neet tapah­tu­mat ovat kuin jänni­tys­ta­rina. Hermo­pe­liä konkurs­si­pe­sän kohta­losta, piste­liäitä komment­teja suoma­lai­sen jalki­ne­val­mis­tuk­sen mahdot­to­muu­desta, koro­na­pan­de­miaa, mate­ri­aa­li­pu­laa ja pettä­neitä aikatauluja.

Kun ompe­lija Satu Turusen viimei­nen työpäivä jalki­ne­teh­taalla oli konkurs­sin jälkeen päät­ty­nyt, hän pohti muut­toa pois Liek­sasta. Rivi­ta­loa­sun­to­kin oli jo myyn­nissä. Sitten kilahti puhe­lin. PK Kapin toinen yrit­täjä Arto Huhti­nen soitti. Hän kysyi, josko saisi antaa Turusen nume­ron Kare Tikalle.

Tikalla oli hoidet­ta­va­naan jo yksi jalki­neyh­tiö, Feel­max. Feel­max valmis­tutti jalki­neita Aasiassa. Tuot­teissa oli paljon laatuon­gel­mia. Tikka oli vakuut­tu­nut, että tuotanto kannat­taa siir­tää Liek­saan osaa­vam­pien ompe­li­joi­den ja pohjan­pais­ta­jien käsiin. Mielessä muhi myös koko­naan uuden jalki­ne­mal­lis­ton luominen.

– Kare soitti kysyen, josko voisin tulla arvioi­maan, mistä konkurs­si­pe­sän koneista kannat­taa tehdä tarjous. Juhan­nuk­sen kynnyk­sellä Kare soitti, että tarjous oli mennyt läpi, Turu­nen muistelee.

BRÄNDIIN EI VARAA

Konkurs­si­pe­sän tuotan­to­vä­li­neet siir­tyi­vät Tikan perus­ta­malle Suomi Kenkä Oy:lle. Sen sijaan Aino- ja Reino-brän­dien hinta karkasi käsistä. Brändi myytiin Finlay­so­nille. Finlay­so­nin toimi­tus­joh­taja vakuutti medioi­den haas­tat­te­luissa, ettei jalki­nei­den valmis­tus ole Suomessa kannat­ta­vaa. Aino­jen ja Reino­jen valmis­tuk­sen yhtiö siirsi Italiaan.

– Suoma­lai­sen brän­din valmis­tuk­sen siir­ty­mi­nen ulko­maille oli tyrmis­tys. Ei ole sen koomin täällä ihmi­set panneet enää Ainoja ja Reinoja jalkaansa, Turu­nen puuskahtaa.

TYÖSOPIMUS SYYSKUUSSA

Syys­kuussa 2019 Turusesta tuli Suomi Kengän ensim­mäi­nen työn­tekijä. Ompe­lija oli ehti­nyt hank­kia myös pinta­kä­sit­te­li­jän päte­vyy­den. Tosi­toi­miin maala­rina ja lattia-asen­ta­jana hän pääsi tuota pikaa ryhtyes­sään kunnos­ta­maan Suomi Kengälle uusia tiloja Lieksaan.

Samaan aikaan Tikka painis­keli Suomi Kengän tuotan­to­ko­nei­den kanssa. Kävi ilmi, ettei vanhan kalus­ton tekniikka riit­tä­nyt uuden kenkä­mal­lis­ton teke­mi­seen. Oli inves­toi­tava uuteen.

– Loka­kuussa 2019 olimme tilan­neet jalki­nei­den mate­ri­aa­leja Aasiasta. Valmis­tuk­sen oli määrä käyn­nis­tyä tammi–helmikuussa 2020. Ei saatu mate­ri­aa­leja, saatiin koro­na­pan­de­mia, Tikka päivittelee.

Tuotanto kannatti siir­tää Liek­saan osaa­vam­pien ompe­li­joi­den ja pohjan­pais­ta­jien käsiin.

Kun teks­tii­li­tuo­tanto Kiinassa viimein käyn­nis­tyi, ”joka ikinen tilk­ku­teh­das aloitti hengi­tys­mas­ki­ma­te­ri­aa­lin valmis­ta­mi­sen”. Mate­ri­aa­li­tar­peissa kään­nyt­tiin hetkeksi euroop­pa­lais­ten toimit­ta­jien puoleen.

Ensim­mäi­set Suomi Kengät valmis­tui­vat Liek­sassa touko­kuussa 2020. Samaan aikaan koro­nan vuoksi jälleen­myy­jät perui­vat tilauksiaan.

PELASTAVA VERKKOKAUPPA

Mate­ri­aa­li­toi­mi­tuk­set Kiinasta takkui­le­vat edel­leen. Konteissa tuotiin maskeja Kiinasta Euroop­paan. Nyt kontit lepää­vät Euroo­passa, tava­rat liik­ku­vat kanger­rel­len. Meri­kul­je­tus­ten hinnat ovat kallis­tu­neet rajusti.

– Pari vuotta sitten kontti Kiinasta maksoi 800–1 000 taalaa, nyt 6 000–7 000 taalaa, Tikka kauhistelee.

Logis­tii­kan hätä­rat­kai­suna on käytetty Sipe­riaa halko­via juna­rai­teita. Kerran juna­lasti jäi tule­matta, kun muta­vyöry rikkoi radan.

Vastoin­käy­mi­sistä huoli­matta 11 työn­te­ki­jää tekee töitä Suomi Kengässä luot­ta­vai­sin mielin. Koro­nan vuoksi saatu 100 000 euron tuki käytet­tiin verk­ko­kau­pan kehit­tä­mi­seen. Juuri verk­ko­kauppa on pitä­nyt talou­den plus­salla. Verkko on myyn­ti­ka­na­vista tärkein, jälleen­myy­jiä ovat muun muassa Kesko, Halo­nen ja Kärkkäinen.

Panka­kos­kelle enti­seen K‑markettiin kunnos­te­tut tilat kävi­vät pian pieniksi. Jalki­ne­teh­das muutti viime vuoden­vaih­teessa tyhjäksi jääneen Rauha­lan koulun tiloi­hin. Nyt tilaa on reip­paat 1 200 neliötä. Seuraava haaste on tuotan­non pullon­kaula – jalki­neita valmis­tuu nyt 30 000 parin vuosi­vauh­dilla. Kysyn­tää olisi selkeästi isom­malle määrälle. Kasvua Suomi Kenkä aikoo hakea kansain­vä­li­siltä markkinoilta.

Järky­tyk­sen paikka

Suoma­lais­ko­tien aiem­min kylmillä lattioilla ehdit­tiin tepsu­tella Aino- ja Reino-tossuilla lähes 90 vuoden ajan. Alku­jaan tossuja valmisti Suomen Kumi­teh­das Oy, sittem­min Nokian Jalki­neet Oy.

Vuonna 2004 Aino­jen ja Reino­jen valmis­tus siir­tyi PK Kappi Oy:lle, joka ryhtyi valmis­ta­maan jalki­neita Liek­sassa. Tossu­kauppa kävi hyvin, huip­pu­vuosi oli 2010. Liek­sassa koti­jal­ki­neik­si­kin titu­lee­rat­tuja tossuja ehdit­tiin valmis­taa noin 2,6 miljoo­nan parin verran.

Maalis­kuussa 2019 tehtaan ovesta sisään käve­li­vät asian­ajo­toi­mis­ton laki­mie­het; PK Kappi oli ajau­tu­nut konkurs­siin. Tehtaan kaikki 17 työn­te­ki­jää irtisanottiin.

Konkurssi koski suoma­lais­ten sieluun. Some räjähti ja media tehtaili otsi­koita. Suoma­lai­set tera­poi­vat mene­tystä jaka­malla Aino- ja Reino-tari­noi­taan. Loppu­hui­pen­nuk­sena tehtaan verk­ko­kauppa kaatui, kun väki rynnisti osta­maan vielä yhdet Ainot ja Reinot.

Liek­san tehtaalla yli 10 vuotta työs­ken­nel­lyt Satu Turu­nen kuvaili tunto­jaan eräässä haas­tat­te­lussa ”järky­tyk­sen paikaksi”. Laki­toi­mis­ton juristi kommen­toi asiaa toiveik­kaasti totea­malla, että jatkaja etsi­tään ripeästi niin, että uusi yrit­täjä pääsee hyppää­mään liik­ku­vaan junaan. Vaan eivätpä asiat sitten menneet­kään niin kuin Strömsössä.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA