Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous pidettiin etäkokouksena. Valtuuston puheenjohtajisto kokoontui Helsingissä. Kuvassa liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja taustalla valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen.
Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous pidettiin etäkokouksena. Valtuuston puheenjohtajisto kokoontui Helsingissä. Kuvassa liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja taustalla valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen.

KEVÄTVALTUUSTO: Koronavuosi koetteli ja opetti

Teollisuusliiton toiminnan painopisteet vuonna 2020 olivat järjestäytyminen ja sen edistäminen, työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen kasvattaminen.

21.6.2021

Teollisuusliiton valtuusto hyväksyi vuoden 2020 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 21. kesäkuuta pidetyssä etäkokouksessa. Kokouksen toinen osa järjestetään 12.–13. elokuuta Vantaalla.

Vuonna 2019 aloitetut työehtosopimusneuvottelut saatiin päätökseen alkuvuodesta 2020. Työnantajien koventuneet asenteet sopimusjärjestelmää kohtaan tulivat näkyviin. Osassa liiton työehtosopimuksia neuvottelut saatiin päätökseen normaalisti, mutta osassa jouduttiin käymään raskaat työtaistelut ennen kuin sopimukset sovittelun kautta syntyivät. Työtaistelut koskettivat eniten mekaanista metsäteollisuutta.

Teollisuusliitto onnistui keskeisissä tavoitteissaan eli kiky-tuntien poistamisessa ja ostovoimaa lisäävässä palkkaratkaisussa. Ansiotason nousu oli vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 1,8 prosenttia. Kun hinnat kallistuivat vuoden aikana 0,3 prosenttia, nousivat reaaliansiot 1,5 prosenttia.

Työehtosopimuskierroksesta tehtiin laaja analyysi. Sen tuloksia hyödynnetään kesän jälkeen alkavalla sopimuskierroksella, jota leimaavat Metsäteollisuus ry:n päätös vetäytyä sopimustoiminnasta ja Teknologiateollisuus ry:n päätös siirtää sopimustoiminta uudelle työnantajayhdistykselle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle.

JÄSENHANKINTA JA JÄSENPITO

Korona osui voimallisesti järjestäytymisen ja jäsenhankinnan edistämiseen. Suuri osa jäsentilaisuuksista ja koulutuksista jouduttiin perumaan. Toimintaa jatkettiin sähköisin välinein. Työpaikkakartoituksia toteutettiin, ja esimerkiksi puutuotesektorin järjestäytymistä selvitettiin etänä. Järjestämiskampanjoita toteutettiin 27 työpaikalla.

Jäsenhankintaa varten valmistettiin monikielinen Me olemme liitto -paketti sekä erilaisia videoita. Jäsenhankinnassa tehtiin aikaisempaa enemmän työtä ulkomaalaistaustaisten työtekijöiden kanssa.

Liiton tarjoaman edunvalvonnan ja jäsenpalvelun rinnalla jäsenet odottavat paljon luottamusmiehiltä ja ammattiosastoilta. Muutamilla toiminta-alueilla käynnistettiin luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, joiden toimintaa pidettiin onnistuneena.

Syksyllä 2020 käynnistettiin maksamattomien jäsenmaksujen takia erottamisuhan alla olevien jäsenten kontaktointi. Rästiin jääneiden jäsenmaksujen takia erotettujen jäsenten määrä väheni reippaasti.

Opiskelijajäsenyys on väylä liiton jäsenyyteen. Oppilaitostiedottamisen rinnalla järjestettiin kaksi kampanjaa opiskelijajäsenten hankkimiseksi. Tuloksena oli noin 2 300 uutta opiskelijajäsentä.

Jäsenpalveluissa otettiin käyttöön pidennetty päivystys keskiviikkoisin. Jäsenpalvelua kehitettiin myös uusilla tietoteknisillä järjestelmillä. Niihin sisältyvät esimerkiksi sähköinen kurssinhallintajärjestelmä Telmo ja edunvalvonta-asioiden hoitamiseen tarkoitettu Keissi.

VAIKUTTAMISTA MONELLA TASOLLA

Ennen marras–joulukuussa järjestettyjä luottamusmiesvaaleja toteutettiin puhelinkampanja, jossa entisiä luottamusmiehiä kannustettiin asettumaan uudelleen ehdolle. Luottamusmiehille tuotettiin runsaasti tietoa sisältävä starttipaketti. Liiton verkkosivujen työympäristöasioita käsittelevä osio uudistettiin. Työsuojeluvaltuutetuille aloitettiin uutiskirjeiden lähettäminen.

Aluetoiminnan ja aluetoimistoverkoston nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä tehtiin selvitys. Ammattiosastojen kehityskeskusteluja jatkettiin. Ensimmäiset ay-klinikat eli matalan kynnyksen koulutus- ja tiedotusfoorumit järjestettiin vuoden loppupuolella Teams-tilaisuuksina.

Teollisuusliitolta pyydettiin aikaisempaa enemmän lausuntoja valtionhallinnon hankkeisiin. Liitto esimerkiksi antoi lausunnon yt-lain muuttamisesta ja osallistui yritysvastuulain sekä kausityötä ja työperäistä maahanmuuttoa koskevien lakien valmisteluun. Vaikuttamisen yksi saavutus oli se, että maan hallitus aloitti hallituskaudet ylittävän teollisuuspoliittisen strategian valmistelun. Teollisuusliitto jatkoi aktiivista toimintaa myös kansainvälisillä foorumeilla.

Vuoden 2020 alussa toteutettiin liiton ensimmäinen jäsentutkimus Enemmän kuin numero tilastoissa. Se julkaistiin multimediakokonaisuutena liiton verkkosivuilla ja juttusarjana Tekijä-lehdessä. Viestintää lisättiin vuoden aikana oikeustapauksista ja sopimusneuvotteluista. Jäsenpalveluja kehitettiin monipuolisesti. Esimerkiksi kesäkuussa avattiin Työtori-palvelu yhteistyössä Duunitorin kanssa. Lentopalloliiton kanssa käynnistettiin kaksivuotinen yhteistyö.

Siirtyminen etätöihin ja virtuaaliseen työskentelyyn onnistui hyvin. Henkilöstö sai koulutusta digityökalujen käyttöön. Henkilöstö osallistui laajasti työtehtäviensä kannalta olennaiseen koulutukseen. Osaaminen kehittyi ja karttui. Tavoiteltavaa jäi esimerkiksi markkinointiosaamisen kehittämisessä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä.

Valtuusto hyväksyi liiton vuoden 2020 tilinpäätöksen. Se osoitti 26,2 miljoonan euron ylijäämän, kun talousarviossa ylijäämäksi oli arvioitu 4,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 508 336 823 euroa. Oman pääoman osuus on 98 prosenttia.

Liitto neuvottelee työehtosopimukset

Valtuusto päätti 21.6.2021 muuttaa ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että liiton ja ammattiosastojen tehtävänjako työehtosopimusneuvotteluissa on varmasti selvä.

Tehtävänjako on se, että Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii työehtosopimukset. Ammattiosastot voivat edelleen tehdä liiton solmimien työehtosopimusten mukaisia paikallisia sopimuksia. Muutoksessa korostetaan Teollisuusliittoa työehtosopimusosapuolena, mikä on alun perinkin ollut ammattiosastojen sääntöjen henki.

Ammattiosastojen sääntöjen täsmentävän uudistamisen taustalla ovat työnantajaliittojen ajamat työmarkkinapolitiikan muutokset. Sääntömuutoksella suojataan myös luottamusmiesten asemaa työpaikoilla.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA