Mikko Hakka­rai­nen: Muutok­sen tuulissa

Kuten kaikki muis­ta­vat, Liet­tuan suuri­ruh­ti­nas­kunta oli 1400-luvulla Euroo­pan suurin valtio. Super­val­to­jen maailma on sittem­min muut­tu­nut, mikä muis­te­taan myös esimer­kiksi Rooman, Mongo­lian, Make­do­nian ja Kart­ha­gon valta­kun­nissa sekä tieten­kin Neuvostoliitossa.

Bisnes­maa­il­mas­sa­kin muutok­sen puhu­rit ovat puhku­neet: vuoden 2020 maail­man suurim­pien yritys­ten kymme­nen kärjestä vain yksi (Micro­soft) pääsi samalle listalle vuonna 2000, eikä yksi­kään vuonna 1980. Kukaan ei voi rehel­li­sesti väit­tää tänään tietä­vänsä, mistä yrityk­sistä lista koos­tuu 2040.

Maailma muut­tui aina­kin silloin, kun joku keksi pyörän, tulen, rahan, kirjoi­tus­tai­don, peni­sil­lii­nin, mikro­si­run, suhteel­li­suus­teo­rian, Kehruu-Jennyn, sähkö­ver­kon, vesi­ves­san tai nollan. Jollei­vät ole niin jo tehneet, maail­maa tule­vat lisää muut­ta­maan kier­to­ta­lous, lisätty todel­li­suus, nyhtö­kaura, teko­äly, nano­tek­no­lo­gia, kvant­ti­tie­to­kone, 3D-print­taus, power-to‑x, 6G, asioi­den inter­net sekä kylmä­fuusio, sikäli kun se saadaan toimimaan.

Joskus muutok­set ovat niin sanot­tuja mustia jout­se­nia, eli huomat­ta­van epäto­den­nä­köi­siä tapah­tu­mia, joiden vaiku­tus tuntuu kaik­kialla: koro­na­vi­rus, ⁹⁄₁₁, Eyjaf­jal­la­jö­kull, Neuvos­to­lii­ton romah­dus. Tunnettu on kaaos­teo­rian vertaus siitä, että perho­sen siive­nisku aiheut­taa hirmu­myrs­kyn toisella puolella maapal­loa; pieni muutos alku­ti­lan­teessa saa aikaan ekspo­nen­ti­aa­li­sen kerran­nais­vai­ku­tuk­sen lopputuloksessa.

Joskus muutok­set ovat niin sanot­tuja mustia jout­se­nia, eli huomat­ta­van epäto­den­nä­köi­siä tapah­tu­mia, joiden vaiku­tus tuntuu kaikkialla.

Vaikka moni esimer­keistä ei ehkä juuri nyt tunnu olevan lähellä omaa maata tai alaa tai intres­siä, huomenna voi tilanne olla toinen. Siksi niin Suomessa kuin maail­malla kannat­taa pitää silmät auki, korvat höröllä, anten­nit ojossa ja skan­ne­rit jyllää­mässä. Muutos voi olla lähem­pänä kuin luulemmekaan.

25-vuotiaille Google, YouTube, Wiki­pe­dia ja niin edel­leen ovat ”aina” olleet olemassa, vähän nuorem­mille myös sosi­aa­li­nen media. Me viisi­kymp­pi­set emme vält­tä­mättä tätä aina tajua.

On oleel­lista, että myös ammat­tiyh­dis­tys­liike seuraa maail­man menoa, pysyy kyydissä ja osaa sopeut­taa toimin­ta­ta­po­jaan tarpeen tullen – mieluusti jopa enna­koi­den. Jos nyt perus­tet­tai­siin aivan uusi ammat­ti­liitto puhtaalta pöydältä, olisi­vatko toimin­ta­mal­lit, raken­teet ja vips­taa­kit saman­lai­sia kuin 1800-luvulla? Eivät varmaan­kaan, kun ei ole maail­ma­kaan. Tämä ei ole risti­rii­dassa sen kanssa, että liik­keen arvot ja tavoit­teet ovat ennallaan.

Pohjois­mai­sessa ay-liik­keessä on onneksi usein nähty muutok­set posi­tii­vi­sen kautta, mahdol­li­suuk­sina esimer­kiksi uusiin ja uuden­lai­siin työpaik­koi­hin ja parem­paan elämään. Maail­malta löytyy myös vastak­kai­sia näkö­kan­toja. Saate­taan kirk­kain silmin vastus­taa vaik­kapa digi­ta­li­saa­tiota tajua­matta sitä, että se tuli jo, eikä kelloa voi kään­tää taak­se­päin. Tai ehkä voi, mutta ei siinä mitään järkeä ole kenen­kään kannalta – ei aina­kaan duunarin.

MIKKO HAKKARAINEN
Teol­li­suus­lii­ton kansain­vä­li­nen asiantuntija

KUVA KITI HAILA

<kuun­te­lusuo­si­tus asen­teesta riip­puen joko Scor­pions: Wind of Change tai Egot­rippi: Älä koskaan ikinä>

1.6.2021