Mikko Hakka­rainen: Muutoksen tuulissa

Kuten kaikki muistavat, Liettuan suuri­ruh­ti­nas­kunta oli 1400-luvulla Euroopan suurin valtio. Super­val­tojen maailma on sittemmin muuttunut, mikä muiste­taan myös esimer­kiksi Rooman, Mongo­lian, Makedo­nian ja Karthagon valta­kun­nissa sekä tietenkin Neuvostoliitossa.

Bisnes­maa­il­mas­sakin muutoksen puhurit ovat puhku­neet: vuoden 2020 maailman suurim­pien yritysten kymmenen kärjestä vain yksi (Micro­soft) pääsi samalle listalle vuonna 2000, eikä yksikään vuonna 1980. Kukaan ei voi rehel­li­sesti väittää tänään tietä­vänsä, mistä yrityk­sistä lista koostuu 2040.

Maailma muuttui ainakin silloin, kun joku keksi pyörän, tulen, rahan, kirjoi­tus­taidon, penisil­liinin, mikro­sirun, suhteel­li­suus­teo­rian, Kehruu-Jennyn, sähkö­verkon, vesivessan tai nollan. Jolleivät ole niin jo tehneet, maailmaa tulevat lisää muutta­maan kierto­ta­lous, lisätty todel­li­suus, nyhtö­kaura, tekoäly, nanotek­no­logia, kvant­ti­tie­to­kone, 3D-print­taus, power-to‑x, 6G, asioiden internet sekä kylmä­fuusio, sikäli kun se saadaan toimimaan.

Joskus muutokset ovat niin sanot­tuja mustia joutsenia, eli huomat­tavan epäto­den­nä­köisiä tapah­tumia, joiden vaikutus tuntuu kaikkialla: korona­virus, ⁹⁄₁₁, Eyjaf­jal­la­jö­kull, Neuvos­to­liiton romahdus. Tunnettu on kaaos­teo­rian vertaus siitä, että perhosen siive­nisku aiheuttaa hirmu­myrskyn toisella puolella maapalloa; pieni muutos alkuti­lan­teessa saa aikaan ekspo­nen­ti­aa­lisen kerran­nais­vai­ku­tuksen lopputuloksessa.

Joskus muutokset ovat niin sanot­tuja mustia joutsenia, eli huomat­tavan epäto­den­nä­köisiä tapah­tumia, joiden vaikutus tuntuu kaikkialla.

Vaikka moni esimer­keistä ei ehkä juuri nyt tunnu olevan lähellä omaa maata tai alaa tai intressiä, huomenna voi tilanne olla toinen. Siksi niin Suomessa kuin maail­malla kannattaa pitää silmät auki, korvat höröllä, antennit ojossa ja skannerit jyllää­mässä. Muutos voi olla lähem­pänä kuin luulemmekaan.

25-vuotiaille Google, YouTube, Wikipedia ja niin edelleen ovat ”aina” olleet olemassa, vähän nuorem­mille myös sosiaa­linen media. Me viisi­kymp­piset emme välttä­mättä tätä aina tajua.

On oleel­lista, että myös ammat­tiyh­dis­tys­liike seuraa maailman menoa, pysyy kyydissä ja osaa sopeuttaa toimin­ta­ta­po­jaan tarpeen tullen – mieluusti jopa ennakoiden. Jos nyt perus­tet­tai­siin aivan uusi ammat­ti­liitto puhtaalta pöydältä, olisi­vatko toimin­ta­mallit, raken­teet ja vipstaakit saman­laisia kuin 1800-luvulla? Eivät varmaan­kaan, kun ei ole maail­ma­kaan. Tämä ei ole risti­rii­dassa sen kanssa, että liikkeen arvot ja tavoit­teet ovat ennallaan.

Pohjois­mai­sessa ay-liikkeessä on onneksi usein nähty muutokset positii­visen kautta, mahdol­li­suuk­sina esimer­kiksi uusiin ja uuden­lai­siin työpaik­koihin ja parem­paan elämään. Maail­malta löytyy myös vastak­kaisia näkökan­toja. Saate­taan kirkkain silmin vastustaa vaikkapa digita­li­saa­tiota tajua­matta sitä, että se tuli jo, eikä kelloa voi kääntää taakse­päin. Tai ehkä voi, mutta ei siinä mitään järkeä ole kenen­kään kannalta – ei ainakaan duunarin.

MIKKO HAKKARAINEN
Teolli­suus­liiton kansain­vä­linen asiantuntija

KUVA KITI HAILA

<kuunte­lusuo­situs asenteesta riippuen joko Scorpions: Wind of Change tai Egotrippi: Älä koskaan ikinä>

1.6.2021