Vesa Holappa: Murikka aukaisee ovensa

teollisuusliitto

Tarkkavainuisimmat saattavat olla huomanneet, että niin Suomi kuin muukin maailma on kärvistellyt jo puolentoista vuoden ajan koronaviruspandemian kourissa. Eikä taudin lopullista päätepistettä ole vieläkään näkyvissä. Onko koskaan, voisi pessimisti kysyä.

Niin tai näin, asian kanssa on painittu myös Teollisuusliitossa ja Murikka-opistossa. Maaliskuun puolivälissä 2020 opiston toiminta pysähtyi kuin veitsellä leikaten Teollisuusliitossa tehtyjen, sinänsä täysin perusteltujen päätösten seurauksena. Ensin väliaikaisesti, mutta aika nopeasti kävi selväksi, ettei edellytyksiä lähiopetukselle ollut koko kevätkaudella.

Reaktiona tähän peruuntuneita kursseja siirrettiin osin syksyyn ja osa opetuksesta pyrittiin järjestämään verkossa. Jäsenkunta ei vielä viime keväänä syttynyt verkko-opetukseen, ja osallistujamäärät nopeasti rakennetuille verkkokursseille jäivät vaatimattomiksi.

Covid-19 oli saanut väliaikaisen selkävoiton.

Syyskesällä toiminta käynnistettiin – myönnän – hieman pelonsekaisin tuntein, vaikka Suomen tautitilanne oli hyvä. Pelättävissä oli, että uusia tautipiikkejä on tulossa. Varautuminen ovien avautumiseen Murikassa oli kuitenkin varsin huolellista.

Esimerkiksi osallistujamääriä rajoitettiin, paikkoja kuurattiin, maskeja jaettiin ja majoituttiin ykkösiin. Miinuspuolella oli se, että kaikki isommille joukoille suunnatut kurssit ja tapahtumat peruutettiin myös syksyn osalta.

Yhtään tautitapausta Murikassa ei ilmennyt koko syksyn aikana, mitä voi pitää pienenä ihmeenäkin, kun ottaa huomioon, että opiskelijat ja osa opettajistakin tulee ympäri maata. Muualla Suomessa tautipesäkkeitä alkoi ilmetä heti puiden lehtien kellastuttua, mutta ei Murikassa.

Ilmeisesti jotain oli tehty oikein.

Sitten tulikin marras–joulukuun vaihde ja Suomessa oltiin ikään kuin epidemian lähtötilanteessa. Virus oli saanut Suomesta vyötäröotteen, ja oli aika tehdä uusia päätöksiä.

Teollisuusliitossa oltiin taas viruksentorjunnan etulinjassa ja päätettiin laittaa oppilaitos kiinni viimeiseksi kolmeksi joulukuun viikoksi, vaikka viranomaispäätökset eivät sitä olisi välttämättä edellyttäneet. Mutta varovaisuus edellä mentiin ja hyvä niin.

Silloin ei tullut mieleen, että Murikka avaa ovensa seuraavan kerran toukokuun viimeisenä päivänä, puolen vuoden kuluttua. Kevät on siis jälleen oltu kiinni. Erotuksena edelliseen kevääseen on se, että nyt olemme onnistuneet järjestämään enemmän verkkokursseja ja niihin on myös kiitettävästi osallistuttu, vaikkakin yhteinen kokemus on, että ne eivät millään voi korvata lähiopetusta. Aihepiireissäkin on rajoituttu vain luottamusmies- ja työsuojelukursseihin.

Näiden rinnalla on kuljetettu kolmen kuukauden kurssia, joka maaliskuun alun lähiopetusviikon jälkeen on toteutettu etänä niin, että osallistujat ovat olleet Murikassa, mutta opetus etänä. Todellinen hybridimalli siis!

Toukokuun 31. päivänä talon on määrä avautua ja opettajakuntakin on ikään kuin uuden edessä. Päästään toteuttamaan elävää sanaa, kokemaan ihmisten fyysistä läsnäoloa, näkemään eleitä, ilmeitä ja kaikkea lähiopetuksen auvoa.

Aika entinen tuskin palaa, ja koronan myötä ihmisten kanssakäymiseen on tullut uusia ulottuvuuksia, joten vanhaa tv-sarjaa mukaillen: ”Let’s be careful out there!”

VESA HOLAPPA
Murikka-opiston rehtori

KUVA JYRKI LUUKKONEN

25.5.2021