Työsuo­je­lu­val­tuu­tetun ABC julkaistu

”Norsua ei kannata syödä kokonai­sena, vaan pala palalta. Tämä työ vaatii pitkä­jän­tei­syyttä, taitoa toimia erilaisten ihmisten parissa ja ennen kaikkea kykyä asettua toisen ihmisen asemaan.” Huumo­ril­lakin höystetty työsuo­je­lu­val­tuu­tetun opas julkais­tiin tänään Teolli­suus­liiton työympäristöwebinaarissa.

12.5.2021

– Halusimme tehdä tuleville työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuille start­tausop­paan, jotta heillä olisi mahdol­li­simman matala kynnys aloittaa uudessa hommas­saan. Mutta opas tarjoaa apua myös kokeneem­mille työsuojeluvaltuutetuille.

Näin kuvasi upouuden Työsuo­je­lu­val­tuu­tetun ABC ‑oppaan tavoit­teita liiton työympä­ristö- ja tasa-arvon­jaoston jäsen Ari-Pekka Kurikka Oulusta.

– Tavoit­teena on myös saada uudet valtuu­tetut osaksi liittoa. Me olemme samaa porukkaa, puhal­lamme yhteen hiileen, ja kynnyksen kysyä liitosta neuvoja on oltava matala, Kurikka totesi.

Opas kannustaa ymmär­tä­mään, että valtuu­tetun pesti on mielen­kiin­toista yhteisten asioiden eteen­päin viemistä ja työpaikan työsuo­je­lu­toi­minnan kehit­tä­mistä. ABC pereh­dyttää uuden valtuu­tetun hänen oikeuk­siinsa ja velvol­li­suuk­siinsa, tutus­tuttaa tärkeim­piin lakikoh­tiin, neuvoo mistä löytää koulu­tusta ja antaa kosolti käytännön neuvoja.

Opas muistuttaa, että Teolli­suus­liiton työval­tuu­tet­tuna ketään ei jätetä yksin. ”Tukena ovat mm. Teolli­suus­liiton työym­pä­ris­töyk­sikkö, aluetoi­mistot, Työtur­val­li­suus­keskus, aluehal­lin­to­vi­rasto sekä kollegat muilta työpai­koilta. Tehtä­vämme on tukea toinen toisiamme!”

Työsuo­je­lu­val­tuu­tetun ABC on ladat­ta­vissa liiton verkkosivuilta.

”ME KOULUTAMME JATKOSSAKIN”

– Me Teolli­suus­liit­tona tulemme tekemään työeh­to­so­pi­mukset jatkos­sakin. Pidämme huolen siitä, että meidän työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tumme ja luotta­mus­mie­hemme ovat osaavaa ykkös­kaartia. Tulemme satsaa­maan siihen, että he pysyvät koulu­tet­tuina ja mukana tiedon virrassa.

Näin vakuutti Teolli­suus­liiton 1. varapu­heen­joh­taja Turja Lehtonen avates­saan jo perin­teisen, mutta webinaa­riksi muuntu­neet työym­pä­ris­tö­se­mi­naarin. Tilai­suus keräsi ruutujen ääreen lähes 90 jäsentä.

Lehtonen loi katsauksen työmark­ki­noiden ”erittäin kuumaan tilan­tee­seen” viitaten Metsä­teol­li­suuden ja Tekno­lo­gia­teol­li­suuden päätök­siin hylätä työeh­to­so­pi­musten solmi­minen valta­kun­nal­li­sella tasolla.

Lehtonen muistutti, että koko suoma­lainen työlain­sää­däntö perustuu yleis­si­to­viin työeh­to­so­pi­muk­siin. Hän vielä huomautti, että edes oikeus­op­pi­neet eivät osaa ottaa kantaa, mitä tämä työnan­ta­jien irtiotto tulee merkit­se­mään. Teolli­suus­liiton perim­mäistä tehtävää, työeh­to­so­pi­musten solmi­mista jäsenten parhaaksi, irtiotot eivät kuiten­kaan siis horjuta millään lailla.

DIGIAIKA TULI, MUTTA TARKASTUKSIA HALUTAAN

Sosiaali- ja terveys­mi­nis­te­riön valvon­ta­joh­taja Arto Teronen kertoi menossa olevasta työsuo­je­lu­val­vonnan niin sanotusta runko­kau­desta 2020–2023. Kauden iskulausei­siin kuuluu ”ilmiö­poh­jainen valvonta” ja hankkei­siin ”suppean kuormi­tuksen valvonta”, millä yrite­tään saada työnan­tajat paremmin tunnis­ta­maan työpaikan psyko­so­si­aa­liset kuormitustekijät.

Teronen allevii­vasi, että työsuo­je­lu­val­vonta jousti nopeasti korona­vuoden tarpei­siin. Työsuo­je­lu­tar­kas­tajat tekivät työpai­koille virtu­aali- ja asiakir­ja­tar­kas­tuksia, ja tyosuojelu.fi-sivus­tolla käytiin tutki­massa esimer­kiksi lomautus-sivua vuoden 2020 maalis­kuussa 120 000 kertaa.

Valvon­ta­joh­tajan mielestä valta­kun­nal­li­sesti tehtävät, saman teeman alla jopa eri toimia­loille kohdis­tuvat tarkas­tukset samoin kuin innova­tii­vi­suus digityö­vä­li­neiden käytössä voivat tehostaa viiden, ympäri Suomea toimivan työsuo­jelun vastuu­alueen toimintaa.

Reaaliai­kainen kysely webinaarin osallis­tu­jille kuitenkin paljasti, että työpai­koille toivo­taan ennen kaikkea ennalta ilmoit­ta­mat­tomia työsuo­je­lu­tar­kas­tuksia. Samaa viestiä Teolli­suus­liiton työym­pä­ris­töyk­sikkö saa työsuo­je­lu­val­tuu­te­tuilta muutoinkin.

MITATAAN, IHMISTÄ UNOHTAMATTA

Elina Parviainen Human­Process Consul­ting Oy:stä allevii­vasi kerta toisensa jälkeen sitä, että hyvä ergonomia syntyy jo suunnit­te­lu­vai­heessa – ja vain siten, että ihminen otetaan kaikessa huomioon.

– Ergomia on ihmisen ja systeemin muiden osien vuoro­vai­ku­tusta. Mutta miten hyvin yritykset huomioivat ihmiset valites­saan tekno­lo­gioita ja järjestelmiä?

– Työ tulee tutkia ja mitata, jotta voidaan perus­tel­lusti suunni­tella ja mitoittaa työt. Kello­tusta kyllä tehdään, mutta todel­linen työn tutki­minen on jäänyt katvee­seen. Niin kauan kuin jo suunnit­te­lu­vai­heessa ei saada ihmistä mukaan, mikään järjes­telmä ei tule toimi­maan hyvin. Ja sitten jäädään vain reagoi­maan tilan­tee­seen jälkikäteen.

Parviainen kuvaili, että työelämä muuttuu digita­li­saa­tion myötä yhä rajum­malla vauhdilla ja yhä suuremmin rysäyksin.

– Minä pelkään, että digita­li­saa­tion ansiosta tulee antureita, jotka antavat hirveästi dataa ihmisestä, mutta sitten kaikki muut tekijät jäävät huomiotta.

Kuunte­li­joilta tuli Parviai­selle kysymys: Miksi tehtaassa voidaan edelleen pultata lattiaan kallis uusi kone, mitään työn tekijöille etukä­teen kerto­matta tai millään lailla osallis­ta­matta, ja sitten huoma­taan vasta jälkeen­päin, että ei siinä ihminen pysty­kään tekemään töitä?

Ergonomia-asian­tun­tija totesi, että tämä onkin aivan valta­kunnan tason kysymys, josta esimer­kiksi Työter­veys­lai­toksen tulisi ottaa koppia. Työn todel­liset tekijät tulisi osallistaa hankin­tojen suunnit­te­luun heti alkuvai­heessa, niin voisi viestin muotoilla.

– Jos ihmistä ei oteta huomioon jo suunnit­te­lu­vai­heessa, ei se kallis­kaan kone voi toimia parhaalla mahdol­li­sella tavalla, Parviainen totesi.

MUUTETAAN YMPÄRISTÖÄ, EI TYÖNTEKIJÄÄ

– Ergonomia on ennen kaikkea suunnit­telua. Kehit­tä­mis­koh­teet liittyvät aina työym­pä­ris­töön ja toimin­ta­jär­jes­tel­mään. Periaat­teena ei ole muuttaa yksilön suori­tus­kykyä, totesi MSK Cabin Group Oy:n työsuo­je­lu­pääl­likkö ja ergonomi Teemu Suokko.

Kehit­tä­misen kohteina pitää olla työpro­sessit, menetelmät, järjes­telmä, apuvä­li­neet, tuotteet, koneet, laitteet,lay-outit ja työjär­jes­telyt, Suokko opasti. Mutta saman­laisia toimia työhy­vin­voinnin ja tuotta­vuuden eteen on vaikea monistaa eri yrityk­siin. On tunnet­tava ihmiset ja toiminta, silloin on mahdol­li­suus onnistua.

Terveyden edistäjät olettavat antavansa asian­tun­ti­juu­tensa yritysten käyttöön yksikön kautta, Suokko kuvaili. Koko tervey­den­hoi­to­jär­jes­telmä hoitaa, infoaa, kontrolloi ja kuntouttaa yksilöä, ja yleensä vasta jälki­kä­teen. Työelämän kehit­täjät puoles­taan olettavat kehit­tä­vänsä työtä irral­li­sena ihmisestä.

Tyypil­li­sessä työhy­vin­voin­ti­pro­jek­tissa ryhdy­tään Suokon mukaan järjes­tä­mään tyky-päiviä, annetaan ravin­to­neu­vontaa ja kehote­taan liikku­maan. Samaan aikaan yrityk­sessä kärsi­tään laatuon­gel­mista ja häiriöistä.

– Ne laatuon­gelmat jäävät, vaikka sinä söisit kuinka terveel­li­sesti, Mutta jos kehitet­täi­siin niitä työme­ne­telmiä ja ‑proses­seja, ja kun se tehtäi­siin yhteis­työssä ja osallis­ta­vasti, minä väittäisin, että voisivat ne sairaus­lo­matkin vähentyä, Suokko kuvaili.

– Tuotta­vuus kasvattaa työhy­vin­vointia ja se tarvitsee osallis­tavaa ergono­miaa, työsuo­je­lu­pääl­likkö tiivisti.

Suokko vaatikin eri asian­tun­ti­ja­ryh­miltä tervey­den­huollon ja työelämän kuilun ylittä­mistä. Hänestä koko asian­tun­ti­ja­työssä on keski­tyt­tävä tekemään käytännön yhteistyötä.

– On keski­tyt­tävä toimin­ta­jär­jes­tel­mien kehit­tä­mi­seen yhteis­työssä yritysten kanssa, jotta ennuste koko henki­lö­kunnan työkyvyn säilyt­tä­mi­seksi ja työhy­vin­voinnin edistä­mi­seksi paranee.

Mitä tekisit, jos saisit 50 000 euroa henki­löstön työhy­vin­voinnin paran­ta­mi­seen? Suokko kysyi.

MSK Group Oy:öön kuulu­valla Junca­rilla laitet­tiin rahat tilan­teen selvit­tä­mi­seen, hyödyn­net­tiin tekniikkaa, tehtiin yhteis­työtä ja osallis­tet­tiin työnte­kijät ja muutet­tiin ja kehitet­tiin toimin­ta­jär­jes­telmää. Tekijä-lehdessä 1/​2021 julkais­tiin artik­keli kehitys­hank­keen kulusta ja tulok­sista tuotan­to­työn­te­ki­jöiden näkökul­masta.

Suokko kertoi, että tehtaan tuotta­vuus nousi 5 prosenttia. Sairaus­lomat vähenivät niin paljon, että yritys säästi parissa vuodessa yli 200 000 euroa. Tapaturmat ovat vähen­ty­neet nollaan.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JOHANNES TERVO