Työehtosopimuksen arvo on tuhansia euroja vuodessa

AVAAJA: Työehtosopimuksen arvo on tuhansia euroja vuodessa

teollisuusliitto

Vuosiloma määräytyy pitkälti lain mukaan, mutta lomarahaa laki ei tunne. Myös sairauslomasta ja arkipyhistä on sovittu työehtosopimuksissa lakia paremmin.

12.5.2021

Miltä tuntuisi, jos joutuisit neuvottelemaan työnantajan kanssa lomarahan saamisesta tai sen suuruudesta? Maksaisiko työnantajasi perhevapaalle jäädessäsi hyväntahtoisesti palkkaa, vaikka lain mukaan hänen ei tarvitsisi?

Työehtosopimuksessa työntekijällä on yleensä paremmat edut kuin pelkkää työsopimuslakia noudatettaessa. Lisäksi työntekijä välttyy neuvottelemasta työnantajan kanssa erikseen jokaisesta lain tason ylittävästä edusta.

– Lain määräämään tasoon verrattuna työehtosopimuksissa sovitut edut saattavat olla arvoltaan tuhansia euroja vuodessa, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riitta Koskinen toteaa.

Riitta Koskinen
Riitta Koskinen

– Pelkästään lomaraha on suuruudeltaan puolet loma-ajan palkasta. Laki ei tunne lomarahaa lainkaan, Koskinen täsmentää.

Loman määräytyminen seuraa useimmiten vuosilomalakia, jossa lomakertymä on 2,5 päivää työssäolokuukautta kohti. Vain harvoilla aloilla, kuten valtion virkaehtosopimuksessa, vuosilomaa kertyy 3 päivää kuukaudessa.

Vuosilomapalkasta ja työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomista maksettavasta lomakorvauksesta on säädetty laissa.

ITSENÄISYYSPÄIVÄ AINUT PALKALLINEN ARKIPYHÄ

Lain mukaan ainut palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä, jos se olisi työntekijän normaali työpäivä. Useimmissa työehtosopimuksissa työntekijälle säädetään korvaus tulonmenetyksestä arkipyhän lyhentämästä työviikosta. Riippuu työehtosopimuksesta, mitä päiviä arkipyhiksi luetaan.

Työehtosopimuksissa on sovittu myös työajantasaamispäivistä, eli tuttavallisemmin pekkaspäivistä, ja niiden korvaamisesta.

Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa. Opintovapaa on palkatonta, mutta siitäkin on voitu sopia eri tavalla työehtosopimuksessa.

SAIRAUSAJALTA KORVAUSTA PIDEMPÄÄN

Työntekijän sairastuessa tai joutuessa tapaturmaan laki oikeuttaa täyteen palkkaan yhdeksän arkipäivän ajan.

Tästäkin on työehtosopimuksissa neuvoteltu paremmin. Esimerkiksi Teollisuusliiton neuvottelemassa Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen keston mukaan 28 kalenteripäivästä 56 kalenteripäivään. Sairausloman mahdollisesta karenssipäivästä on myös sovittu työehtosopimuksessa.

Suomessa ei ole minimipalkkaa määrittävää lakia.

Lain mukaan työnantajan ei tarvitse maksaa työntekijälle palkkaa äitiys- tai isyysvapaan tai tilapäisen hoitovapaan ajalta sairaan lapsen hoitamiseksi. Monissa työehtosopimuksissa nämäkin vapaat on sovittu palkallisiksi.

PALKKAPÄIVÄNÄ SOPIMUS OSOITTAA ARVONSA

Työehtosopimuksen huomaa rahanarvoiseksi sopimukseksi viimeistään palkkapäivänä. Työehtosopimuksessa on sovittu palkan yleiskorotukset sekä alan vähimmäispalkat, sillä Suomessa ei ole minimipalkkaa määrittävää lakia.

Euroopan unionissa ajetaan minimipalkkalakia kaikkiin jäsenmaihin, mutta suomalaiset palkansaajajärjestöt suhtautuvat siihen penseästi. EU:n laajuinen minimipalkka voi olla heikkojen palkkojen maissa työskenteleville selvä parannus, mutta suomalaisille se voisi merkitä työehtosopimuksissa sovittua huonompaa vähimmäispalkkatasoa.

VUOSILOMALAIN UUDISTUS TULOSSA

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa mainitaan ykskantaan, että vuosilomalaki uudistetaan.

Hallitusohjelma saattaa jäädä tältä osin toteutumatta, sillä palkansaajat sen enempää kuin työnantajatkaan eivät ole tällä hetkellä innokkaita aukaisemaan vuosilomalakia. Työnantajapuoli vetoaa työn mittavuuteen, palkansaajat etujen mahdolliseen menettämiseen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tosin pitää laissa epäkohtana, että työsuhteen ensimmäisenä vuonna lomakertymä on vain 2 päivää kuukaudessa. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto toteaa, että kaiken työn pitäisi kerryttää lomaa saman verran.

Anu-Tuija Lehto
Anu-Tuija Lehto

Jos vuosilomalakia kuitenkin ryhdyttäisiin avaamaan, työnantajapuoli haluaisi remontoida lain perusteitaan myöten.

Esimerkiksi loman määräytymistä ja lomapalkkaa tarkasteltaisiin kriittisesti. Myös tuntipalkkaisia koskevat lomapalkkakertoimet joutuisivat uudelleen arvioitaviksi, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta kerrotaan.

TEKSTI TIINA TENKANEN  
KUVITUS EMILIE UGGLA