AVAAJA: Työeh­to­so­pi­muk­sen arvo on tuhan­sia euroja vuodessa

Vuosi­loma määräy­tyy pitkälti lain mukaan, mutta loma­ra­haa laki ei tunne. Myös sairaus­lo­masta ja arki­py­histä on sovittu työeh­to­so­pi­muk­sissa lakia paremmin.

12.5.2021

Miltä tuntuisi, jos joutui­sit neuvot­te­le­maan työnan­ta­jan kanssa loma­ra­han saami­sesta tai sen suuruu­desta? Maksai­siko työnan­ta­jasi perhe­va­paalle jäädes­säsi hyvän­tah­toi­sesti palk­kaa, vaikka lain mukaan hänen ei tarvitsisi?

Työeh­to­so­pi­muk­sessa työn­te­ki­jällä on yleensä parem­mat edut kuin pelk­kää työso­pi­mus­la­kia nouda­tet­taessa. Lisäksi työn­tekijä vält­tyy neuvot­te­le­masta työnan­ta­jan kanssa erik­seen jokai­sesta lain tason ylit­tä­västä edusta.

– Lain määrää­mään tasoon verrat­tuna työeh­to­so­pi­muk­sissa sovi­tut edut saat­ta­vat olla arvol­taan tuhan­sia euroja vuodessa, Teol­li­suus­lii­ton sopi­mus­asian­tun­tija Riitta Koski­nen toteaa.

– Pelkäs­tään loma­raha on suuruu­del­taan puolet loma-ajan palkasta. Laki ei tunne loma­ra­haa lain­kaan, Koski­nen täsmentää.

Loman määräy­ty­mi­nen seuraa useim­mi­ten vuosi­lo­ma­la­kia, jossa loma­ker­tymä on 2,5 päivää työs­sä­olo­kuu­kautta kohti. Vain harvoilla aloilla, kuten valtion virkaeh­to­so­pi­muk­sessa, vuosi­lo­maa kertyy 3 päivää kuukaudessa.

Vuosi­lo­ma­pal­kasta ja työsuh­teen päät­tyessä pitä­mät­tö­mistä lomista makset­ta­vasta loma­kor­vauk­sesta on säädetty laissa.

ITSENÄISYYSPÄIVÄ AINUT PALKALLINEN ARKIPYHÄ

Lain mukaan ainut palkal­li­nen vapaa­päivä on itse­näi­syys­päivä, jos se olisi työn­tekijän normaali työpäivä. Useim­missa työeh­to­so­pi­muk­sissa työn­te­ki­jälle sääde­tään korvaus tulon­me­ne­tyk­sestä arki­py­hän lyhen­tä­mästä työvii­kosta. Riip­puu työeh­to­so­pi­muk­sesta, mitä päiviä arki­py­hiksi luetaan.

Työeh­to­so­pi­muk­sissa on sovittu myös työajan­ta­saa­mis­päi­vistä, eli tutta­val­li­sem­min pekkas­päi­vistä, ja niiden korvaamisesta.

Opin­to­va­paasta on säädetty opin­to­va­paa­laissa. Opin­to­va­paa on palka­tonta, mutta siitä­kin on voitu sopia eri tavalla työehtosopimuksessa.

SAIRAUSAJALTA KORVAUSTA PIDEMPÄÄN

Työn­tekijän sairas­tuessa tai joutuessa tapa­tur­maan laki oikeut­taa täyteen palk­kaan yhdek­sän arki­päi­vän ajan.

Tästä­kin on työeh­to­so­pi­muk­sissa neuvo­teltu parem­min. Esimer­kiksi Teol­li­suus­lii­ton neuvot­te­le­massa Kemian perus­teol­li­suu­den työeh­to­so­pi­muk­sessa sairausa­jan palk­kaa makse­taan työsuh­teen keston mukaan 28 kalen­te­ri­päi­västä 56 kalen­te­ri­päi­vään. Sairaus­lo­man mahdol­li­sesta karens­si­päi­västä on myös sovittu työehtosopimuksessa.

Suomessa ei ole mini­mi­palk­kaa määrit­tä­vää lakia.

Lain mukaan työnan­ta­jan ei tarvitse maksaa työn­te­ki­jälle palk­kaa äitiys- tai isyys­va­paan tai tila­päi­sen hoito­va­paan ajalta sairaan lapsen hoita­mi­seksi. Monissa työeh­to­so­pi­muk­sissa nämä­kin vapaat on sovittu palkallisiksi.

PALKKAPÄIVÄNÄ SOPIMUS OSOITTAA ARVONSA

Työeh­to­so­pi­muk­sen huomaa raha­nar­voi­seksi sopi­muk­seksi viimeis­tään palk­ka­päi­vänä. Työeh­to­so­pi­muk­sessa on sovittu palkan yleis­ko­ro­tuk­set sekä alan vähim­mäis­pal­kat, sillä Suomessa ei ole mini­mi­palk­kaa määrit­tä­vää lakia.

Euroo­pan unio­nissa ajetaan mini­mi­palk­ka­la­kia kaik­kiin jäsen­mai­hin, mutta suoma­lai­set palkan­saa­ja­jär­jes­töt suhtau­tu­vat siihen penseästi. EU:n laajui­nen mini­mi­palkka voi olla heik­ko­jen palk­ko­jen maissa työs­ken­te­le­ville selvä paran­nus, mutta suoma­lai­sille se voisi merkitä työeh­to­so­pi­muk­sissa sovit­tua huonom­paa vähimmäispalkkatasoa.

VUOSILOMALAIN UUDISTUS TULOSSA

Päämi­nis­teri Sanna Mari­nin halli­tus­oh­jel­massa maini­taan ykskan­taan, että vuosi­lo­ma­laki uudistetaan.

Hallitus­ohjelma saat­taa jäädä tältä osin toteu­tu­matta, sillä palkan­saa­jat sen enem­pää kuin työnan­ta­jat­kaan eivät ole tällä hetkellä innok­kaita aukai­se­maan vuosi­lo­ma­la­kia. Työnan­ta­ja­puoli vetoaa työn mitta­vuu­teen, palkan­saa­jat etujen mahdol­li­seen menettämiseen.

Suomen Ammat­ti­liit­to­jen Keskus­jär­jestö SAK tosin pitää laissa epäkoh­tana, että työsuh­teen ensim­mäi­senä vuonna loma­ker­tymä on vain 2 päivää kuukau­dessa. SAK:n laki­mies Anu-Tuija Lehto toteaa, että kaiken työn pitäisi kerryt­tää lomaa saman verran.

Jos vuosi­lo­ma­la­kia kuiten­kin ryhdyt­täi­siin avaa­maan, työnan­ta­ja­puoli haluaisi remon­toida lain perus­tei­taan myöten.

Esimer­kiksi loman määräy­ty­mistä ja loma­palk­kaa tarkas­tel­tai­siin kriit­ti­sesti. Myös tunti­palk­kai­sia koske­vat loma­palk­ka­ker­toi­met joutui­si­vat uudel­leen arvioi­ta­viksi, Elin­kei­noe­lä­män keskus­liitto EK:sta kerrotaan.

TEKSTI TIINA TENKANEN  
KUVITUS EMILIE UGGLA