Kari Hyytiä: Koulut­tau­tu­malla työllistyt paremmin

Menneillä vuosi­kym­me­nillä on aina ollut pulaa osaajista ja aina on ollut myös työttö­myyttä. Esimer­kiksi 1960-luvulla matkus­tet­tiin työn perässä Ruotsiin. Sittemmin tekno­lo­gian voima­kasta muutosta kuvaa hyvin esimer­kiksi se, miten puhelimet ovat kehit­ty­neet pienessä ajassa pöytä­pu­he­li­mesta taskuun mahtu­vaan älypu­he­li­meen. ”Sentraali Santrat”, puhelin­luet­telot ja puhelin­kopit ovat histo­riaa. Kehityksen myötä poistu­neiden työteh­tä­vien tilalle on tullut uusia töitä, joiden myötä työnte­ki­jöiltä on vaadittu uuden­laista osaamista.

Työvoi­ma­pu­lalla, osaavan työvoiman tarpeella ja työttö­myy­dellä on eri aikakausina ollut erilaiset syyt ja sisällöt. Nykyi­sel­lään ongel­maksi on muodos­tunut, ettei työvoiman tarve kohtaa työttö­myyttä. Kohtaanto-ongel­maan on monia syitä, kuten puutteel­linen koulutus, sosiaa­linen tausta, palkkaus tai alueel­liset syyt.

Koulu­tus­jär­jes­tel­mäs­sämme ihmiset pyritään nyt koulut­ta­maan nopeasti ja täsmäl­li­sesti tietyn toimialan tarpei­siin, jotta työvoiman kysyn­tään voidaan vastata nopeasti. Hyvänä esimerk­kinä toimii Uuden­kau­pungin autotehdas, joka haki taannoin valta­kun­nal­li­sesti työnte­ki­jöitä ja täsmä­kou­lutti heidät tehtaan eri töihin. Työpaikka on taattu niin kauan kuin autoteh­taan tuotteille on kysyntää, minkä jälkeen tilanne on jälleen uusi.

Ammatil­lisen koulu­tuksen tutkin­to­ra­ken­teet ovat pilkot­ta­vissa siten, että ihmisiä voidaan tutkin­tojen eri osia hyödyn­täen täsmä­kou­luttaa hyvinkin nopeasti. Silti on syytä nähdä se tosiasia, että työelä­mästä poistuu lähivuo­sina ennätys­määrä työvoimaa. Se aiheuttaa syvän osaamis­va­jeen ja työvoi­ma­pulan. Miten tähän on varau­duttu? Voin sanoa, että huonosti, jos maassamme on samaan aikaan mittava joukko työttömiä.

Työelä­mästä poistuu lähivuo­sina ennätys­määrä työvoimaa. Se aiheuttaa syvän osaamis­va­jeen ja työvoimapulan.

Huomion arvoista on, että nuoresta työelä­mään kiinnit­ty­mässä olevasta henki­löstä kehittyy huippuo­saaja vasta vuosien kokemuksen jälkeen. Ensin pitää päästä kesätöihin. Sen jälkeen pitää hankkia riittävä osaamis­pohja koulu­tus­so­pi­muk­sella tai oppiso­pi­muk­sella, jotta voisi päästä kiinni enemmän osaamista vaati­viin tehtäviin.

Osalla työelä­mästä poistu­villa työnte­ki­jöillä on takanaan pitkät työurat. Heistä on tullut vuosien saatossa alansa erityisiä ammat­ti­laisia. Hyvä kysymys on, miten heidän osaami­sensa saadaan siirrettyä uusille työnte­ki­jöille? Vapau­tu­viin paikkoihin löyde­tään harvoin heti uutta ammattilaista.

Työpaikan pysyvyy­teen vaikuttaa henkilön osaaminen. Tärkein tavoite on pyrkiä ammat­ti­lai­seksi. Se edellyttää usein ammat­ti­tut­kintoa ja riittävää työko­ke­musta. Vastaa­vasti hyväksi työnte­ki­jäksi kehit­ty­minen edellyttää monipuo­lista osaamista ja siihen liittyvää koulu­tusta. Koulu­tusta vailla olevia ihmisiä uhkaa työttömyys.

Ympäristön jatku­vissa muutok­sissa mukana pysyminen tarkoittaa, että työntekijä ei oikeas­taan koskaan ole valmis. Osaami­sesta puuttuu aina paloja, toimia­lojen ja työelämän muuttu­minen tuovat mukanaan uusia haasteita. Hyvä koulutus on paras työllis­ty­misen tae.

KARI HYYTIÄ
Teolli­suus­liiton ammatil­lisen koulu­tuksen asiantuntija

KUVA KITI HAILA