Kaapeli-TV-verkkoja huoltava Tapani Heikkilä työskentelee pääosin ulkona. Talvisin asentajan haastavat pureva pakkanen ja lumen paljous, kesäisin hyttyset.

KUVAREPORTAASI: Tietoliikenneasentaja Tapani Heikkilä: Kautta kinosten kaapelia korjaamaan

Työ aikaa vastaan kuormittaa, mutta tyytyväinen asiakas palkitsee, tietoliikenneasentaja Tapani Heikkilä sanoo.

10.2.2021

TAPANI HEIKKILÄ

IKÄ 60 vuotta
KOTIPAIKKAKUNTA Kemi
AMMATTI Tietoliikenneasentaja
TYÖPAIKKA Eltel Networks Pohjoinen Oy
AMMATTIOSASTO Kemin Puhelinmiehet ao. 83

26.1.
VIISI KOHDETTA

KOHDE 1

LAITEASEMA, TORNIO

Tapani Heikkilä tarkistaa kuituvastaanottimen jälkeisen vahvistimen signaaliarvot CTV-mittarilla.

”Työ on vuosien myötä muuttunut hurjasti. Ennen vahvistimet säädettiin ruuvimeisselillä ja yksinkertaisilla mittalaitteilla, nyt läppärillä ja kehittyneillä mittareilla.

Kun tulin kaapeli-TV-hommiin, kaapeliverkossa oli 12 analogista kanavaa. Tällä hetkellä on noin 20 kanavanippua, joiden jokaisen sisällä on noin 10 digitaalista TV-kanavaa.

Mobiiliverkko kehittyy koko ajan kattavammaksi, ja asioita siirtyy paljon sinne. Mutta en usko, että valokuitu tulee koskaan häviämään, ja tuskin täysin kupariverkotkaan.”

”Valmistuin ammattikoulun puhelinasentajalinjalta Kemissä vuonna 1979. Ammattikoulun jälkeen olin Ruotsissa Karlsborgin massatehtaalla harjoittelemassa instrumenttiasentajaksi. Työ tehdasympäristössä meluineen ei kuitenkaan maistunut. Tulin takaisin Suomeen ja kävin armeijan.

Armeijan jälkeen pääsin töihin silloiselle Posti- ja telelaitokselle. Tein sekalaisia töitä vuoteen 1985, jolloin Kemissä alkoi kaapeli-TV-verkon rakentaminen, ja pääsin siihen mukaan. Suoritin työn ohessa tietoliikenneasentajan ammattitutkinnon ja tietoliikenneasentajan erikoisammattitutkinnon.

Olin kaapeli-TV-töissä vuoteen 1992, jolloin sen aikaisessa yrityksessä tapahtui muutoksia ja jouduin niistä töistä pois.

Sen jälkeen tein useamman vuoden kuluttajaliittymien toimituksia ja viankorjausta ja suoritin tietokoneasentajan ammattitutkinnon. Pääsin takaisin kaapeli-TV-töihin vuonna 2008. Tällä välin verkon komponentit ja mittalaitteet olivat muuttuneet kokonaan johtuen TV-lähetysten digitalisoinnista. Työ piti opetella alusta alkaen uudestaan.”

KOHDE 2

HAJA-ASUTUSALUE, TORNIO

Asiakasvian korjaus. Heikkilä kiristää kaapeleiden liittymät ja säätää jakovahvistimen.

”Nykyiseen työpaikkaani Elteliin tulin huhtikuussa 2018. Olen tehnyt pääasiassa kaapeli-TV-verkon kunnostusta ja asennuksia. Tällä hetkellä on kahdestoista firman nimi takin selässä, ja olen ollut tietoliikennehommissa 40 vuotta.

Työ on haasteellista ja vaihtelevaa, mutta viankorjauksessa henkinen kuormittavuus on aika suuri, koska viat täytyy saada määräaikaan mennessä korjattua. Tämä kyseinen päivä oli aika normaali, ei helppo eikä vaikea.

Eltel Pohjoisella meitä kaapeli-TV-verkon töitä tekeviä on seisemän. Työalueena on koko Lapin lääni pitkine etäisyyksineen. Pääasiallisesti toimin Kemi–Tornio-alueella, mutta välillä on 3–6 viikon komennuksia toisille paikkakunnille osallistumaan suurempiin verkon modernisointiprojekteihin.”

”Vaikka hommassa on haastetta, periksi ei anneta koskaan.”
TAPANI HEIKKILÄ
Tietoliikenneasentaja

Heikkilälle kertyy ajokilometrejä tavallisena työpäivänä noin 70–100.
Kahvitauko huoltoasemalla.

”Parasta työssä on, että paikat vaihtuvat, tapaa uusia ihmisiä, saa liikkua ja itse priorisoida päivän ohjelman. Meidän ei tarvitse olla kiinteästi missään. Työt tulevat yrityksen työnohjaukselta asentajan käyttöliittymään. Saamme työt suoraan matkapuhelimeen, ja ne myös kuitataan puhelimella tehdyksi.

Päivän kulun saa itse määrätä – mistä aloittaa, mihin lopettaa, kunhan hommat hoituvat mahdollisimman kustannustehokkaasti, eikä tulisi edestakaista ajamista.

Meillä on pieni Eltelin toimipiste, mutta käytännössä auto on asentajan konttori. Vietän hyvin vähän aikaa toimipisteessä. Joskus päivällä saatan käväistä juomassa kupposen kahvia ja hakemassa varaosia. En osaisi enää konttoripöydän takana istua.”

KOHTEET 3 JA 4

HAJA-ASUTUSALUE, KEMINMAA

Heikkilän tehtävänä on kaapeli-TV-verkon kohinahäiriön etsintä ja vian korjaus. ”Menee aikaa rajata, mistä häiriö tulee, koska häiriö leviää laajalle alueelle verkkoon.”

”Työ on pääasiassa ulkotyötä. Omat haasteensa luo talvisin pureva pakkanen ja lumen paljous, kesällä hyttyset. Maaliskuulle kun päästään, ei tarvitse enää illalla ottaa aurinkoa. Naama kyllä punottaa, kun menee töistä kotiin.

Vaikka paljon ollaan ulkona töissä, tämä on kuitenkin ennen kaikkea asiakaspalvelutyötä. Täytyy toimia sillä ajatuksella, että asiakas on aina oikeassa. Viat voivat olla mitä kummallisimpia, ja itsekin olen joskus ajatellut, että ei voi olla totta. Mutta ei kukaan turhasta valita.

Korona ei ole vaikuttanut työhöni kovinkaan paljoa. Totta kai asiakasympäristössä on jouduttu olemaan hyvin varovaisia. Kaapeli-TV-verkon toimivuus on noussut entistä tärkeämmäksi, koska siellä kulkee nettiyhteyksiä, joita monet nyt etätöissä olevat ihmiset tarvitsevat.”

”Varsinaisiin kaapeli-TV-töihin ei ole edelleenkään saatavilla koulutusta, ja kaikki hommat on pitänyt itse opiskella. Työ opitaan mestari-oppilas-menetelmällä. Itse olen opettanut monta nuorta alalle urani aikana, tässäkin firmassa kaksi nuorta asentajaa.

Parhaani mukaan olen jakanut nuorille asentajille kaiken tiedon mitä minulla on. Mutta tulee hetkiä, jolloin minun täytyy vastaavasti kysyä nuorilta asentajilta. Tämä on koko työuran mittaista oppimista. Työ opettaa, ja täytyy olla itse aktiivinen, jotta pysyy kehityksen matkassa. Virheistä opitaan kantapään kautta.

Työ on haasteellista mutta palkitsevaa. Kun näkee tyytyväisen asiakkaan, niin kyllä siinä tulee itsellekin mukava tunne. Toki työt välillä toistavat itseään, mutta koskaan ei ole kahta samanlaista päivää. Se on yksi syy, miksi pitkän uran aikana on mielenkiinto säilynyt.”

KOHDE 5

LAITEASEMA, KEMINMAA

Edellisen kohteen korjauksen jälkeen Heikkilä varmistaa laiteasemalla, että kohinavika on poistunut.

”Ennen kun tehtiin enemmän fyysistä työtä, asentaja joutui miettimään, kestääkö kroppa eläkkeelle asti. Nykyään fyysisen työn osuus on vähentynyt, kun tietoliikenteestä paljon on siirtynyt langattomiin verkkoihin, ja kaapeliverkoista pääosa kulkee maassa eikä ilmakaapeleissa. Kuluttava tolpissa roikkuminen on vähentynyt huomattavasti.

Nykyään sanoisin, että kroppa kyllä kestää, mutta on eri asia kestääkö pää. Vaatimukset ovat kasvaneet siinä, mitä asentajalta nyt vaaditaan. Pää on varmasti tiukemmalla kuin kroppa.”

KUVAT JAAKKO HEIKKILÄ
TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN