Työeh­to­so­pi­musten puuttu­minen leikkaa palkkoja

Palkat ovat matalimmat niissä EU-maissa, missä työeh­to­so­pi­musten peitto on pienin. Näin kertovat EU-komis­sion viral­liset tilastot.

12.12.2020

Työeh­to­so­pi­mukset kattavat vain seitse­mästä 30:een prosent­tiin työnte­ki­jöistä yhdek­sässä niistä kymme­nestä EU-maasta, joissa sekä keski­palkat että lakisää­teiset vähim­mäis­palkat ovat matalimpia.

Palkka­ti­laston kärkeen kuulu­vissa kymme­nessä maassa työeh­to­so­pi­musten suojaa nauttii keski­määrin 70 prosenttia työnte­ki­jöistä. Suomi kuuluu tähän joukkoon. Meillä sopimusten peitto on Euroopan ay-liikkeen tutkimus- ja koulu­tus­keskus ETUI:n mukaan 91 prosenttia työntekijöistä.

Lisäksi työeh­to­so­pi­mukset määräävät muustakin kuin palkasta. Ne tuovat työnte­ki­jöille – maasta riippuen – monen­laisia muitakin etuja, kuten pidemmät lomat, vuosi­bo­nukset tai edulli­semmat eläkemahdollisuudet.

EU-maiden heikoimmat keski­mää­räiset tunti­palkat ovat Bulga­riassa, Romaniassa, Liettuassa, Latviassa ja Unkarissa. Niistä missään ei sopimusten katta­vuus nouse yli 23 prosentin. Kaikissa maissa se on lisäksi vähen­tynyt vuodesta 2000.

Romaniassa neuvot­telu työeh­doista on pakol­lista, mutta ei tulok­seen pääse­minen. Alle 21 työntekijän yrityk­sissä ei ole velvol­li­suutta edes neuvotella.

Rajuin esimerkki on Romania. Touko­kuuhun 2011 asti 98 prosenttia työnte­ki­jöistä oli työeh­to­so­pi­musten piirissä. Silloin säädet­tiin muun muassa EU:n ja Kansain­vä­lisen valuut­ta­ra­hasto IMF:n vaateesta laki, joka kielsi kansal­lisen tason työehtosopimukset.

Sopia saa yhä, mutta pääasial­li­sesti vain yritys­ta­solla. Neuvot­telu työeh­doista on pakol­lista, mutta ei tulok­seen pääse­minen. Alle 21 työntekijän yrityk­sissä ei ole velvol­li­suutta edes neuvo­tella. Aloit­teen sopimi­seen tekee työnantaja.

Ammat­ti­liitto saa neuvo­tella, mikäli siihen kuuluu työpai­kalla 50 prosenttia plus yksi jäsen. Jäseniä on kuitenkin oltava vähin­tään 15, mikä sulkee pienet yritykset pois. Arviolta 40 prosenttia työnte­ki­jöistä saa vähim­mäis­palkkaa, josta on tullut palkkojen katto. Se on nyt 466 euroa kuussa.

Nyt sopimusten katta­vuus Romaniassa on 23 prosenttia työnte­ki­jöistä. Luku on harhaan­joh­tava, sanoi keskus­jär­jestö Cartel-Alfan pääsih­teeri Petru Dandea Euroopan ammatil­lisen yhteis­jär­jestö EAY:n haastat­te­lussa kaksi vuotta sitten.

Maassa oli rekis­te­röity 9 000 yritys­koh­taista sopimusta, mutta vain 2 000 niistä oli ammat­ti­liiton tekemiä. Loput yritys oli ”sopinut” valit­se­miensa henki­löstön edusta­jien kanssa, Dandea sanoi.

Dandea uskoo, että Romania on kokei­lu­kenttä. Työeh­to­so­pi­musten romut­ta­minen on tapa rikkoa euroop­pa­lainen yhteis­kunnan malli. On erittäin tärkeää, että ammat­ti­liitot EU:ssa vastus­tavat tätä, hän korosti.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA DANIEL MIHAILESCU /​ AFP PHOTO /​ LEHTIKUVA